maanantai 22. heinäkuuta 2013

Maailmanloppu tulee! Oletko valmis?

Kun hän on syntynyt, toimitko vielä silloin sotaa, nälkää, köyhyyttä, kodittomuutta, planeetan tuhoutumista, pääoman orjuutusta vastaan ihmisoikeuksien ja koulutus- ja työmahdollisuuksien puolesta. Jos et, älä kutsu itseäsi elämänpuolustajaksi.
 
Uutistoimisto Interfaks kertoi, että Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja patriarkka Kirillin mukaan ”samaa sukupuolta edustavien väliset avioliitot vievät ihmiskuntaa kohti maailmanloppua”. Москва. 21 июля. ИНТЕРФАКС - Патриарх Московский и всея Руси Кирилл видит в признании западными государствами однополых союзов предвестие конца света.
Homous herärättää kiihkeitä tunteita. Sen sijaan talous, joka on kaiken perusta, saa rauhassa tehdä rikoksia ja harjoittaa ryöväystä ilman, että kirkko korvaansa lotkauttaa.
”’Yli kaikesta on isänmaanrakkaus ja rajaton maineen himo’ Niin on sanonut Vergilius. Lisäätte joukkoon hiukan vapaamielistä individualismia ja tuloksena on demokratia, mutta periaatteellinen suhtautumisemme valtioon pysyy samana. Valtion sieluna on raha, mutta se ei teitä vähääkään kuohuta. Vai aiotteko kiistää sen? Antiikki oli kapitalistinen, koska se palvoi valtiota. Kristillinen keskiaika on selvästi tajunnut maallisen valtion olemukseen erottamattomasti kuuluvan kapitalismin. ’Rahasta on tuleva keisari’, kuuluu muuan 1000-luvulla esitetty ennustus. Haluatteko väittää, ettei se olisi kirjaimellisesti toteutunut ja ettei pahuus sen johdosta olisi päässyt elämässä rajattomasti vallalle?”
”Esimerkiksi Tuomas Akvinolainen piti kauppaa yleensä, pelkkää kauppatointa, ostamista ja myymistä voiton saamiseksi, ilman että hyödykkeitä jalostettiin ja parannettiin, häpeällisenä ammattina.”  Samoin koronkiskonta. On väärin lainata korolla, sanotaan Koraanissa.
”Arvosta ja arvottomuudesta (…) riittäisi kyllä puhumista. Tällä erää tuottaisi minulle suurta tyydytystä, jos esittämäni näkökohdat antaisivat teille aihetta pitää vapautta vakavana ongelmana eikä pelkkänä kauniina eleenä. Toteatte, että kristillinen talousmoraali kauneudestaan ja inhimillisyydestään huolimatta orjuuttaa tietyt ihmisluokat. Vapauden asia, olipa se miten siveellisesti korkeatasoinen tahansa, lankeaa ajallisesti yhteen talousmoraalin äärimmäisen moraalisen rappion, nykyajan kauppias- ja keinottelijamaailman kaikkien kauheuksien, rahan ja liikeasioiden saatanallisen herruuden kanssa.” Näin kirjoittaa Thomas Mann Taikavuoressa.
Vapaus ja sivistys, mitä ne ovat? Tämän ajan vapaus sallii sodat ja kärsimyksen miljoonille ihmiskunnan minimaalisen vähemmistön nauttiessa ennennäkemättömistä rikkauksista ja etuoikeuksista. Mutta tälle asialle kirkot ja kristityt eivät ajatuksiaan uhraa. Tärkeintä on pitää ihmiskunnan suuri enemmistö ikuisessa synnintunnossa ja maailmanlopun pelossa.
(Lähde: Thomas Mann, Taikavuori, Suom. Kai Kaila, WSOY1990)
 

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Amerikkalaisen unelman sirpaleet

 
Nyt jo eläkkeellä oleva uutistoimittaja Urpo Martikainen kertoo  ET-lehden haastattelussa vuonna 2008, että koskaan ei tiedä, milloin käsissä on jymyuutinen. Esimerkkinä hän mainitsee WTC-tornien romahtamisen. ”Niistä saatiin aluksi pienia tiedonmurusia ja ihmeteltiin, mistä oikein on kysymys. WTC-torneista tuli aluksi hieman savua ja saimme hämäriä tietoja, että sinne on mukamas joku lentokone törmännyt”,  sanoo Urpo Martikainen.
Toisaalla haastattelussa hän kertoo: ”Elämään on tullut elementtejä, jotka ovat tuntemattomia. Esimerkiksi terrorismi on muuttanut meidän kaikkien elämää, sitä ei voi verrata mihinkään aikaisempaan historian ilmiöön, koska enää ei ole sellaista eristäytynyttä Tyynenmeren saarta, johon se ei vaikuttaisi. Ja kaikki anovat, ettei paluuta entiseen ole.”
Omaa työtään Urpo Martikainen luonnehtii sanoilla: ”Perusasetelma eli se, että uutistyötä tekevä tietää jotakin asioita ennen muita ja pikkuisen enemmän kuin muut, on jännittävä ja tyydyttää poikamaista uteliaisuutta.”  Jehovan todistajana hän sanoo maailmankuvansa perustuvan raamattuun ja uutistyötään ohjaavan Ylen vanhan ohjelmatoiminnan julistuksen: ”uutisten tarkoitus on tarjota ihmisille tarkkoja ja tasapuolisia aineksia monipuolisen maailmankuvan luomista varten.”
Jokohan olisi korkea aika kertoa ihmisille, mitä todella tapahtui 11 syyskuuta 2001 New Yorkissa tapahtui, sillä seuraukset ovat jo aikoja paljastuneet?
"9/11-tapahtumien jälkeen Yhdysvallat on käyttänyt miljardeja dollareita sodankäyntiin, jonka ainoa ajateltavissa tarkoitus on suojella Rothschildien valtaa ja varallisuutta  Israelissa ja orjuuttaa Yhdysvallat velkahyökyaallon alle.
9/11-tapahtumista alkaneet sodat ovat tuhonneet Yhdysvaltojen talouden. Ennen 9/11 ei taloudessa ollut mitään olennaista alijäämää. 9/11 jälkeen Yhdysvallat on vajonnut lähes konkurssiin. Tänään virallinen Yhdysvaltain valtionvelka on lähes 17 miljardia dollaria. Se kasvaa lähes kaksi ja puoli miljoonaa dollaria päivässä. Jokainen mies, nainen ja lapsi Amerikassa on henkilökohtaisesti velkaa yli 50000 dollaria Rothschildeille ja heidän kansainvälisille pankkiiriystävilleen. Ja mikä pahinta velkojen lisäksi tulevat eksponentiaalisesti kasvavat korot.
Koska USA:n talous polkee paikoillaan, teollisuuskaupungit tuhoutuvat ensimmäisinä. Detroit on virallisesti konkurssissa ja yli kolmasosasta kaupunkia on tullut joutomaata. Tämä enteilee muidenkin teollisuuskaupunkien tulevaisuutta.
Detroitista on tullut amerikkalaisen unelman särkymisen symboli."
 
(Lähteet: ET-lehti No 3, 4.3.2008, ss. 10-14,
 

 

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Hävittäkää kirjat

Kuva: Kaija Olin-Arvola
 
Sisustusohjelmat ovat ilmeisesti tulleet jäädäkseen. Silkkaa myynninedistämistä ne ovatkin. Ja sitä taas kaipaa rajattomaan kasvuun ja loputtomaan ahneuteen perustuva kapitalistinen yhteiskunta.
Nälän voi tyydyttää, ahneutta ei.
Silmiinpistävää on ollut, että ensimmäisenä stailistit käyvät kirjahyllyn kimppuun. Tilalle laitetaan korkeintaan kirjoja, jotka työnnetään selkä edellä hyllyyn ja etumus maalataan lukukelvottomaksi.
Nyt on tavaran hävittämiselle saatu uusi nimikin: deeklutterointi. Kaikki turha roina vain pakalle, kun ilmiöllä on ihan amerikankielinen nimikin.
Minä en oikein tiedä, mikä on turhaa, kun ei sellaista itsellä ole. Kukkaro on aina pitänyt huolen siitä, ettei sellaista tulekaan.
Kerran kymmenessä vuodessa hankitut uudet kengät tuottavat todellista iloa. Isän ja äidin pula-aikana hankkimat huonekalut pitävät edelleen pintansa. Loput huonekalut on yli neljäkymmentä vuotta sitten ostettuja, kun mentiin naimisiin. Silloin vielä tuotettiin kunnollisia huonekaluja, jotka kestävät aikaa.
Mutta tietysti voidaan ajatella näinkin: Ihmiset, jotka eivät lue ja ovat kauttaaltaan täysin historiattomia, ovat helpoimmin hallittavia. Lapsilta katoaa tutun luoma turvallisuus, kun koti mullistuu pari kertaa vuodessa.

Kun Kokoomuksen Ylessä on saatu aikaan sukupolvenvaihdos, ovat kaikki kuin eilen syntyneitä: perspektiivi ulottuu oman nenän päähän eikä historiaa ole. Ja tämä oli tarkoituskin. Teesi on toteutunut.
 

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Mis tei ole? Mihi menos?

 
 " Mi ikäävyys,
Mi hämäryys sieluni ympär
Kuin syksy-iltanen autiol maall?
     Turha vaiva täällä,
     Turha onpi taistelo
Ja kaikkisuus maailman, turha!"

 Aikoinaan Aleksis Kivi sai kovaa kritiikkiä runokielestään, josta esimerkiksi August Ahlqvist ankarasti totesi: ”Hän leikkelee - - sanoja niin kuin äkkinäinen nauriin-listijä naurista. Lukiessasi hänen teoksiaan luulisit, ettei Suomella ole kirjallista kieltä, ei kieli-oppia eikä sääntöjä, vaan että Uusmaan poikkinainen ja törkeä murre nyt on korotettu kirjakieleksi” (Mehiläinen 1861).
 
Julius Krohn puolestaan tiesi arvioidessaan perusteellisesti Kanervalaa, että ”Muun kankeuden lisäksi tulee vielä, että sanat ovat yhtä armottomasti katkaistut ja typistetyt kuin vanhassa virsikirjassamme. Tekijä tätä tapaa oikein puolusteleekin esipuheessaan, turvaten muka niin vahvan kilven kuin Lönnrotin sanain taakse”: ”Jos joku sivistyneeseen seuraan, missä kaikki muut ovat frakissa, tulisi hännättömässä tröijyssä, moittien tavallista pukua liian pitkäksi ja ennustaen, että nuo tarpeettomat hännät tulevaisina aikoina varmaankin leikataan pois, niin häntä pidettäisiin houkkana, vaikka olisi muutoin kuinka kunnollinen mies hyvänsä. –”
 
Näin on vuosien saatossa pukumuoti vaihtunut moneen kertaan. Hännystakkeja ei usein nähdä.
 
Tekstiviestit leikkaavat kielestä häntiä kaiken aikaa.
 
Kiven sanoin ”päästäksensä korkeammille runouden kukkuloille” sanoja pitää leikata. Kirjeessään Lönnrotille Kivi perustelee: ”Vaan kun puhekieli, ainakin Etelä-Suomessa, näitä lyhennyksiä käyttää ja koska niiden käyttämisellä voidaan kielellemme lisätä lyhykäisiä ja varsinkin yksitavuisia sanoja, joita se tarvitsee voidakseen keveämmästi liikkua vaihtelevaisissa, uudemmissa runomitan laaduissa, uskaltaa tekijä pitää mainituita lyhennyksiä luvallisina.”
 
Kiel kehit et.päi.
 
(Lähde: Aleksis Kivi, Kootut runot, Julkaissut ja johdannolla varustanut Lauri Viljanen, WSOY 1954)
 
 

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Räkäpässit

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Särkynyt sydän ja sipuli

EU on laittanut miljoonia toistensa perään ihmiskaupan kitkemiseen ja miljoona toisensa perään on mennyt poliisien ja ihmiskaupasta huolehtivien virkamiesten taskuihin. Näin ainakin Moldovassa, joka on eräs tärkeimmistä maista, mistä tyttöjä tuodaan markkinoille. Muita varstoja ovat Ukraina, Romania, Bulgaria ja entiset Itä-Euroopan maat yleensä.
Tärkeimpiä tuontisatamia ovat Kreikka ja Turkki, vallankin Istanbul. Vaikka islam kieltää esiaviolliset suhteet, prostituutiolle on jatkuva, runsas kysyntä. Asiakaskunta koostuu katukauppiaista parlamentaarikkoihin.
Tytöt ovat ihmiskaupan uhreja ja heidät on osittain rekrytoitu valheella tai suoraan pakottaen. Asia on hyvin tiedossa, mutta ilmeisesti teot puuttuvat.
Tyttöjen kohtalo on kauhea. Heidän pakotienään toimivat usein vain huumeet tai kuolema. Jos tyttö tulee, raskaaksi hänen lapsensa katoaa tai se lähetetään kotimaahan isovanhemmille, jos sellaisia on.
Kun miehet saavat kyllikseen samoista tytöistä, nämä saatetaan lähettää takaisin omaan maahansa ja tuoda uudet tuoreet tilalle, jotta kauppa kävisi.
Nämä tiedot perustuvat dokumenttiin Naiskaupan tiet, joka esitettiin Ylen Femmalla eilen. 
Ohjelman mukaan Moldova saattaa olla ensimmäinen maa, josta väki katoaa lähes kokonaan ihmiskaupan tähden. Bulgaarialaistyttö kertoi oman maansa tilanteesta, miten siellä naiset ennen sosialismin romahtamista kävivät töissä enemmän kuin missään muualla maailmassa, mutta nyt tätä mahdollisuutta ei enää ole, kun kaikki on hävitetty.
Myös Dubai kuuluu niihin maihin, joissa prostituutio on julkista kaikkein hienoimpia hotelleja ja klubeja myöden. Maassa on suuri miesenemmistö, joten kysyntää riittää. Häpeä ei kuulu tunnearsenaaliin. Päinvastoin. Sheikki, jota ohjelmassa haastateltiin kuittasi asian sillä, että heillä vasta opiskellaan kapitalismia ja tätähän kapitalismi on, hän sanoi.
 

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Pahaa sutta ken pelkäisi


Joitakin aikoja sitten toimittaja Umayya Abu-Hanna muutti Suomesta, koska täällä ei kykene rasismilta elämään.

Jokin aika sitten minulle kerrottiin, että ohjaaja Neil Hardwick olisi jättänyt Suomen, koska maahan on syntynyt pelon ilmapiiri. En ole onnistunut tietoa mistään tarkistamaan.

Julkisuudessa on joitakin tabuja, jotka yritetään sivuuttaa vaikenemalla. Käyköön esimerkistä vaikka syyskuu 9/11.

BBC:n politiikan toimittaja Brian Wheeler on sanonut, että julkisuus on osa salaliittoa. Poliitikot ja toimittajat elävät itse luomassaan valhemaailmassa.

Eilen vanha ystävä, jo eläkkeellä oleva nainen sanoi, että ihmiset eivät enää uskalla puhua oikein mistään, koska he pelkäävät. On parempi vaieta kaikista asioista ja olla ottamatta kantaa. Syytä tähän hän ei osannut sanoa.

Jotenkin ymmärrän, että julkisuuden henkilöt saattavat kokea asiat omalla tavallaan, mutta että tavallisetkin ihmiset.

Naamakirjassa olen ollut huomaavinani, että ennen poliittisesti aktiiviset ihmiset toivottelevat nykyisin vain hyviä huomenia ja syntymäpäiviä. Mikäpä siinä, mutta mistä on tullut haluttomuus ottaa kantaa.

Mistä se kertoo, että ihmiset eivät osallistu keskusteluihin omalla nimellään? Puskista kyllä huudellaan.

Onko syynä pelkoon se, että viestintuojat elävät tänä päivänä tappouhan alla ja etsivät turvapaikkaa maailmalta?

Vai onko pelkoon vielä muitakin syitä?

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Pulinat pois

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Ukkonen tulossa

Tuttu fraasi: Kun enemmistö on päättänyt ja äänestänyt, niin pulinat pois. Tämä käsitys ei ymmärrä demokratiaa prosessina, vaan edustaa luutunutta ja pysähtynyttä luuloa asiasta. Tällainen käsitys demokratiasta on sen irvikuva ja selkeästi byrokratiaa painottava.
Demokratia on prosessi. Se on jatkuvaa keskustelua ja päätösten uudelleen muotoilua. Äänestys on vain väline demokratian toteutumiseen. Voimasuhteet kertovat vallasta, joka on suhde kuten totuuskin.
Luokkayhteiskunnassa, missä perustava ristiriita on sovittamaton, demokratia mahdollistaa kaikkien osapuolten äänen kuulluksi tulemisen. Näin ainakin pitäisi tapahtua. Luokkayhteiskunnassa demokratia rajoitetaan liian usein vain parlamentaariseen ja poliittiseen demokratiaan, joka toteutuu pääasiassa vaaleissa, vaikka muitakin vaikuttamisen välineitä olisi. Usein taloudellinen valta, joka lähes aina suuntautuu vain ylhäältä alas, tahtoo unohtua kokonaan, vaikka se on kaiken perusta.
Luokkayhteiskunnassa armeija ja poliisi valvovat yleensä vallanpitäjien etuja ja omistussuhteiden säilymistä. Yhteiskunnan ajautuessa kriisiin armeija voi myös valita puolensa. Näin kävi ainakin osittain esimerkiksi Venäjän vallankumouksessa ja monessa muussa muutoksessa sitä ennen ja sen jälkeen. Viimeksi tämä on nähty Egyptissä.
Todellisessa demokratiassa myös opposition ääni kuuluu ja sen pitää kuulua. Jos oppositio vaiennetaan, ei kyseessä enää ole demokratia, vaan diktatuuri. Demokraattinen sentralismi on stalinismia ja sellainen järjestökäytännön muoto, joka johtaa totalitarismiin. Demokratiaan liittyy ajatuksen- ja sananvapaus. Jos ne puuttuvat, niiden mukana puuttuu kaikki.
Demokratia ei ole pelkkää vaalia ja päätöksentekoa. Sillä voihan käydä niinkin, että uusi vaaleilla valittu valta pettää lupauksensa. Kun politiikasta on tullut pelkkää mielikuvapolitiikkaa, vasta vaalien jälkeen paljastuvat todelliset teot.
On myös asioita, joita mikään äänestys ei voi muuttaa. Ne koskettavat ihmisten perusoikeuksia. Kansanmurhista ja heikoimpien heitteillejätöstä ei päätetä äänestämällä.

Esimerkki demokratiasta
”Kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessorin Martti Koskenniemen mukaan kyseessä on hänen aikuisikänsä uskomattomin, häikäilemättömin ja laajamittaisin vakoilutapaus.
Edward Snowden on hakenut turvapaikkaa 20 maasta, joista yksi on Suomi. Turvapaikan myöntämistä vastustavat ovat perustelleet kantansa sillä, että se vaikuttaisi Suomen ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin. Koskenniemen mukaan argumentti ei perustu selkeälle arviolle sitä, minkälaisia vaikutuksia turvapaikkaoikeuden myöntämisellä oikeasti olisi.
”Minusta se perustuu pikemminkin kylmän sodan aikaiselle itsesensuuriajattelulle”, hän sanoo.
”Ei tuo argumentti perustu mihinkään täsmälliseen analyysiin siitä, miten maiden väliset suhteet kärsisivät, vaan sellaiseen tunteeseen, että vahvaa ulkovaltaa ei pidä ärsyttää.”
Näin kirjoittaaSuomen Kuvalehti 4.7.2013 otsikolla Kansainvälisen oikeuden professori: ”Snowdenille olisi myönnettävä turvapaikka Suomesta.”
On erittäin hyvä, että maailmasta vielä löytyy tällaisia demokratian puolustajia kuin Edward Snowden ja Martti Koskenniemi.