Niin kuin märkä palaa

Tältä näyttävät kohta kaikki Lounais-Suomen tienvarsimetsät, kun veronmaksajien tuella puuta poltetaan. Metsän pohjatkin siivotaan niin tarkkaan, että uuden kasvun aikaan saamiseksi pitää metsiin tuoda lannoitteita muualta. Menetetään marjat ja sienet. Menetetään maisemat.

Silti, vaikka kaikki biopolttoaine Suomen maaperästä raavittaisiin, sillä kyettäisiin tuottamaan vain noin 15 prosenttia kokonaisenergian tarpeesta nykykulutuksen tasolla.

Ideologisiin syihin vedoten suljettiin Inkoon hiilivoimala, joka juuri oli kalliisti uudistettu vähemmän päästöjä tuottavaksi. Samalla menetettiin 80 työpaikkaa. Totuus, joka usein unohtuu on, että ulkomailta tuodaan jatkuvasti Suomeen sähköä, joka on tuotettu ydinvoimalla ja hiilivoimaloissa, joiden tekniikka ei välttämättä ole Inkoon tasolla.

Omaa ydinvoimatuotantoakaan ei kyetä estämään, vaikka sitä pontevasti puheissa vastustetaan.

Kaksinaamaisuus on tunnusomaista Suomen energiapolitiikalle, joka perustuu uskomuksiin ja noituuteen ja on kaukana kestävästä kehityksestä.


Enemmän noituudesta ja taikauskosta löytyy täältä.

Kuvat: Kaija Olin-Arvola: Niin kuin jäitä polttelis.

Susanna Huovinen antaa keppiä vanhuksille

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Vanhus yksin kotona.

Eilen illalla ministeri Susanna Huovinen (sd) kertoi Ylen uutiselle, että kunnat pitäisi lailla velvoittaa hoitamaan vanhukset kotona, koska se tulisi kunnille halvemmaksi ja koska se olisi inhimillisempää vanhuksille. Porkkanan ohella pitää antaa keppiä, sanoi ministeri, vaikka ei edes kertonut, mikä se porkkana on.

Ministeri ei kai ole koskaan tullut ajatelleeksi, että kunta olemme me: Me vanhukset ja muut kuntien jäsenet. Ei kunta ole elävä subjekti. Kunta on instituutio ja sellaisena kuollut kuin matojen pullistama kala.

Seuraava uutinen olikin sitten mielenkiintoinen: Vanhusten hoito on yksityisille hoitolaitoksille tuottoisa bisnes. Pelkästään palveluihin tarkoitettujen kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on satojen miljoonien bisnes, johon nyt houkutellaan mukaan piensijoittajiakin. Muutetaan esimerkiksi tyhjät kunnantalot vanhustenhoitolaitoksiksi kuten Pohjassa nyt tapahtuu.

Varsinainen hoitotyö on toinen tuottoisa bisnes, jonka rahoittamiseen osallistuvat kunnat, vanhus itse ja kohta kaikki vanhusten jälkeläisetkin. Tuotot viedään tietysti veroparatiiseihin.

Minä ihmettelen vain sitä, mistä niihin laitoksiin vanhukset saadaan, kun Susanna Huovinen vaatii heidän hoitamistaan kotona, koska se on niin paljon inhimillisempää.

Hirmuinen kestävyysvaje

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Jonnekin kaikki menee.

Kyllä näin on. Kun tarpeeksi on jankutettu, niin nyt minäkin sen uskon. Meillä on todella hirmuinen kestävyysvaje:

Pitää elättää neljää presidenttiä.

Arkadianmäellä huohottaa kita ammollaan kaksisataapäinen hirviö tuhansine häntineen, jonka ahneudella ei ole mitään rajaa. Nyt se aikoo verottaa jo meidän itse maksamamme osuuskauppa-bonuksetkin.

Eikä siinä vielä kaikki. EU:n huipulla on kaikenmaailman herranketkuja, joiden ainoa tehtävä on toimia globaalin suurpääoman ja pankkiirien palvelijoina.

Tyhjäntoimittajia ja paperinpyörittäjiä riittää moneen kerrokseen.

Kilpailukyvyn nimissä ihmiset riistetään orjatyöllä tyhjiin. Miljoonien tukiaiset jaetaan niille, joilla ennestäänkin jo paljon on.

Lopusta pitää huolen verottaja. Koko ajan pannaan uusia veroja ja maksuja ihmisten niskaan. Silti palvelut katoavat ja yhteiskunta ajetaan alas.

Että on tässä yhdelle pienelle kansalle kestävyysvajetta ihan riittämiin.

 

Vihaksi pistää

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Lätäkkö.

Jokaisen poliitikon märkä uni on varmasti ikuiset olympialaiset.

Pitkin matkaa ei ole muuta piisannutkaan kuin poliitikkojen taivasteluja olympialaisista. Eduskunnan puheenmiehenkin oli suorastaan pakko useaan otteeseen ottaa kantaa jääkiekkoon, ja hännystelijät kieli pitkällä peesaamassa.

Olympialaisten kohdalla ei tule mieleenkään, miten valtavaa ympäristötuhoa ne saavat aikaan. Mitään jaloa kilpaa ne eivät ole, mutta sitäkin suurempaa sumutusta.

Maailma pysähtyy olympialaisten takia. Niiden varjossa on hyvä käydä sotia.

Miten kauan menee juhlista toipumiseen. Ja miten kauan ollenkaan niillä, jotka juhlivat ihan liikaa, miten kauan niillä, jotka kusivat housuunsa.

Onneksi ovat nyt ainakin olympialaiset ohi.

Tähän loppuun sopinee liittää Marja-Leena Mikkola-Pirisen feissarissa esittämä kysymys:

”Mietin seuraavaa: Cambridgen, Oxfordin ja Lontoon yliopistot ovat tutkineet "troikan" eli Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Euroopan keskuspankin EKP:n ja Euroopan Unionin ajamien julkisen talouden säästötoimien vaikutuksia Kreikan terveydenhuoltoon. HIV, tuberkuloosi, mielenterveysongelmat, vakava masennus ovat kasvaneet moninkertaisiksi, itsemurhayritykset lisääntyneet 36 % ja itsemurhat 45%. Eniten mun sydämeeni ottaa tieto siitä, että imeväiskuolleisuus on kasvanut 43%, kuolleina syntyneiden lasten määrä 20% ja alipainoisina syntyneiden 19%. Tähän ei voi klikata tykkäämistä vaan suurta kauhistumista. Sama raivostuttava politiikka jatkuu. Milloin tulee muutos?”

Ehkä olisi korkea aika palauttaa politiikka politiikkaan.

Ei mitään uutta auringon alla

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Luojalla lykyn avaimet

 

”Luonnonvoimat ja vuodenajat olivat kuin hairahtuneet säännölliseltä uraltaan. Viitenä vuotena, vuodesta 1689 alkaen, Jumala lähetti edeltäpäin kaikenlaisia luonnossa näkyviä varoituksia. Kesät olivat tavattoman kuumia, keväät ja syksyt tavattoman kuivia, talvet poikkeuksellisen kylmiä. Vuonna 1690 kävi sydänkesällä niin kova halla, että pääskysten pojat putoilivat kuolleina pesistään. V. 1691 poimittiin mansikoita huhtikuussa, mutta samaan aikaan v. 1692 oli niin kova pakkanen, että monta ihmistä paleltui kuoliaaksi.”

Muualla Euroopassa vuoret syöksivät tulta ja heinäsirkkalaumat vaelsivat pitkin peltoja. Suomessa saatiin runsaita satoja, niin että viljaa jäi myymättä ja ihmiset elivät kuin taivaan linnut. Kukaan ei ottanut vaarin Jumalan lähettämistä ennusmerkeistä.

”Vuonna 1695 tuli sitten ’se suuri nälkävuosi’. Silloin oli niin kova talvi, että moni paleltui kuoliaaksi, ja sudet ahdistivat ihmisiä rakennuksissakin. Kylmä oli kevätkin. Samoin kesä ja lisäksi sateinen. Elo ei ennättänyt kypsyä, pelloilla nähtiin vain joitakin korsia ja niiden välissä pelkkää mustaa multaa. Syyskuussa halla vei kaiken mitä oli jäljellä. Hätä yltyi, herrat ja talonpojat erottivat puolet palvelijoistaan.”

"Vuosi 1969 oli kamalin kaikista, mitä maamme oli siihen asti kokenut. Se oli kummallinen vuosi. Talvi oli niin leuto, että jäät sulivat jo helmikuussa, pääskyset tulivat Etelä-Ruotsiin, ja useat tekivät toukoa. Mutta maaliskuun 7. päivänä palasi pakkanen; järvet jäätyivät jälleen niin lujiksi, että niitä ajettiin hevosilla. Kevättouot turmeltuivat, syyskylvö mätäni maassa. Kesästä tuli kylmä, ja elokuun 8. päivänä peitti paksu jää kaikki järvet. Elokuun 22. päivänä kävi tuhoisa halla neljänä yönä perätysten. Koko Suomessa saatiin tuskin muutamia tynnyreitä hallan panemia, puoleksi tuleentuneita jyviä. Niityt eivät kasvaneet heinää, eläimet kuolivat, jänikset ja osaksi linnut katosivat metsistä, kukko herkesi laulamasta, arka ilves turvautui kyliin ja rottalaumat söivät kaikki, mitä eteen sattui.”

Ihmiset lähtivät liikkeelle sankoin joukoin. ”Haamuiksi laihtuneita kalpeita ihmisiä hoippui maanteillä, kunnes he kaatuivat tien sivuun; monet menivät jo valmiiksi kirkkomaille kuolemaan. Kun nämä nälkiintyneet joukot tapasivat lehmän tahi hevosen laitumella, ne löivät sen paikalla kuoliaaksi, söivät raakana sen lihan ja joivat veren. Jos sellaista ruokaa ei löytynyt, käytiin käsiksi koiriin, kissoihin ja rottiin, variksiin ja kaikenlaisiin perkeisiin. Toiset söivät olkia, ruumenia, rapaa, ruohoja ja juuria. Talonpojat, porvarit, papit ja herrasmiehet söivät kaikki pettuleipää, ja sitä pidettiin rikkaana, jolla oli hieman tyhjistä tähkistä hienonnettuja survejauhoja pantavaksi petun sekaan.”

Kurjuus oli niin suuri, että kolmannes maamme väestöstä kuoli ja kokonaisia kyliä tyhjeni.

Näin kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassaan, joka ilmestyi suomeksi 1899 noin vuosi Topeliuksen kuoleman jälkeen.

Topelius syytti kaikesta Jumalan ruoskaa. Nyt syytetään ilmoista ihmistä.

 

(Lähde: Topelius Maamme kirja, Kansanpainos 1985, WSOY)

Vain poliisi

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Umpitunnelissa

En tiedä, mikä tässä riivaa, kun on elämä muuttunut niin levottomaksi ympärillä. Kevättä on rinnassa monilla ja monilla vielä jotain muuta päässäkin. Sitä vaan ihmettelen, että missä on kriminaalihuolto, hoitoonohjaus, sosiaalitoimi ja nuorisotyö.

Rahat menevät herrojen persiisiin, mutta täällä ”kentällä” niin kuin SDP:n puoluesihteeri ihmisiä nimittää, saa kaiken hoitaa poliisi: Vain ja ainoastaan poliisi. Sääliksi käy, kun kaiken aikaan senkin resursseja vain leikataan.

Pitkään ehtivät puukkohipat jatkua ennen kuin on virkavalta paikalla. Ilmeisesti päättäjät eivät kerta kaikkiaan tiedä, mitä tässä maassa tapahtuu, vaikka minäkin heitä yritän lähes joka päivä valistaa.

Nimimerkki: Uneton Raaseporissa.

Mitäs tästä sanotte?

Olisitko osannut ajatella, että Suomessa vuodesta 1993 yritysten voitot ovat nelinkertaistuneet 25-30 miljardiin Euroon. BKT per asukas on kaksinkertaistunut.  Ylimmän 10 prosentin ansiotulot ovat kasvaneet sadalla prosentilla, alimman 10 prosenttia ja ansiotulot n. 8%.

En oikeastaan minäkään.

Silti hallitus ja sen ministerit, vallankin vasemmiston, väittävät edelleen, että heidän tekemänsä politiikan seurauksena tuloerot ovat kaventuneet. Näin meitä kusetetaan.

Lisää aiheesta täällä.

Ottaisivat siltä, missä on!

Heillä on millä mällätä. Kuvia maailman rikkaimmista ihmisistä, jotka ryöstävät työmme tulokset.

Ylen ammu-tv:ssä valtakunnan "viisaat" Vesa Kanniainen ja JP Roos ohjastivat mennyttä maailmaa menneessä maailmassa. Tämä maailma on jo nyt vallan toinen kuin mitä herrat ovat sattuneet panemaan merkille. Harmaa talous jyllää ja orjatyö on jo laajasti käytössä. Kolmannella sektorilla häärää vapaaehtoisia, joiden työn tuloksen jakavat järjetöt, joille rahallinen tuki annetaan. Joustoja herrat vaativat työntekijöiltä, Kanniainen jopa ay-liikkeen romuttamista.

Milloin tässä maassa herää joku vaikuttaja, joka vaatii velkakierteen katkaisemista ja velkojen leikkaamista koronkiskojien omaisuuteen kajoamalla. Eikö olisi viisaampaa ottaa sieltä, missä on?

Lisää tietoa maailman omistajista löytyy täältä.

 

 

 

Hyvä kuolema kirveellä otsaan

Kun minä näin televisiouutisissa ensimmäisen kerran Kirkon Yhteisvastuukeräyksen julisteen, missä vanha nainen on miehen sylissä, näin vetokahvassa hirttosilmukan. Mistä lie moinen harhanäky?

Tänä aamuna luin netissä, että kirkon liian rajuja julisteita on kritisoitu. Sain tietää, että mainostoimisto on käyttänyt mallina Michelangelon Pietà-veistosta. Tosiaankin Jeesuksenhan kerrotaan saaneen oikein hyvän saattohoidon ja kuoleman.

Näin myös presidentin puheen yhteisvastuukeräyksen avaamiseksi ja jälleen olen haavi auki. Eikö yhteiskunnan tehtävä ole hoitaa sairaanhoito ja sen mukana myös saattohoito. Sanottu on, että yhteiskunnan hyvyys mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan. Yhteisvastuulla luulisi olevan tarvitsevampiakin kohteita, joihin hyväntekeväisyys paremmin sopisi.

Saattohoito kuuluu siis niihin palveluihin, joita ainakin minä odotan saavani maksamillani veroilla. Ja niitä minä totisesti olen maksanut.

Saattohoidon laadusta voidaan olla tietysti montaa mieltä. Aivan luotettavalta taholta olen saanut tietää, että lääkärit opettavat hoitajat antamaan morfiinina yliannostuksen, kun hetki lyö. Eilen minulle kerrottiin, että sama saadaan aikaan antamalla morfiinipumppu kuolevan omaan käteen.

Olen juuri lukenut JC Jersildin romaanin Efter Floden. Kirjailija itse on lääkäri. Romaani on dystopia ydintuhon jälkeisestä maailmasta. Siinä kerrotaan Hippocrateen valasta, jonka mukaan lääkärin pitää auttaa ihminen hyvään kuolemaan, kun hetki on tullut. Vähäisistä välineistä kärsivä lääkäri hoitaa asian lyömällä kirveen kuolevan otsaan. Operaatiota seuraa nopea, kivuton kuolema.

Tämän lisäksi kirjailija kertoo Hippocrateen olleen sitä mieltä, että lääkäri ei saa koskaan puhua ja nauraa niin, että ikenet näkyvät. Minä olenkin aina ihmetellyt, mitä ne mumisevat.

Yhteisvastuukeräyksellä on ilmeisesti myös tarkoitus herätellä ja edistää eutanasia-keskustelua. Jälleen minä ihmettelen: Miksi ei hoitotestamentti riitä? Miksi tarvitaan erillinen säädös eutanasiasta? Onko sillä tarkoitus vain laillistaa nykyinen käytäntö?

 

 

 

 

Miksi minua epäillään ja mistä?

Vuosi sitten syksyllä matkustin Berliiniin. Kentän turvatarkastuksessa laitteet piipittivät. Minut otettiin sivuun ja tutkittiin metallinpaljastimella. Mitään ei löytynyt.

Takaisin tullessa sama juttu: Minut ainoana otettiin kiinni, vaikka samassa seurassa täynnä rautaa ja lävistyksiä olevat nuoret kävelivät suoraan läpi.

Viime jouluna halusin juhlaa viettämään toiseen kotikaupunkiini Berliiniin. Jälleen turvatarkastuksessa sama juttu: Portit piipittivät, mutta nyt minut tutkittiin käsikopelolla.

Sen jälkeen käsilaukkuni tyhjennettiin ja vietiin jonnekin kuvattavaksi. Mitään ei löytynyt. Tätä toimenpidettä kutsuttiin satunnaistarkastukseksi. Tulomatkalla Toinen jäi portille ja tutkittiin metallinpaljastimella. Ehkä ajateltiin minun kätkeneen salaisuuteni miehen taskuun.

Muut kulkivat nytkin muina miehinä ja naisina portista läpi samoin kuin edellisenä vuonna.

Viranomaiset tekevät tietysti vain työtänsä niin kuin pyövelitkin. Olisi kuitenkin mielestäni syytä edes kertoa epäillylle, mistä häntä epäillään. Ja ainakin vähintään pyytää anteeksi väärää epäilyä.

Vai johtuuko minun erityiskohteluni mahdollisesti jostain ennakkoprofiloinnista. Tietääkö kukaan, mistä sellaista voisi tiedustella? Eikö tietoturvalain mukaan kaikki yksilöä koskeva tieto ole näytettävä ainakin hänelle itselleen?

Tai ehkä minä vain olen niin hirvittävän epäilyttävän näköinen mummo.