Ottakaa heidät kiinni

On taas se aika, kun köyhälläkin on ystäviä: Vaalit tulossa.

Vaalien välillä ei vaalikarjasta tarvitse välittää.  Pertti Salolainen viimeksi julkisuudessa valitti, että ihmiset häiritsevät kansanedustajia sähköposteillaan.

Minusta on suorastaan hämmästyttävää, miten välinpitämättömästi kansanedustajat ja heidän avustajansa ihmisiin suhtautuvat. Resurssipulaa he eivät voi valittaa, sillä heillä on koko joukko avustajia ja puolueissaan apparatsikkeja, joita verovaroilla ruokitaan.

Ilmeisesti suomalaiset päättäjät eivät ole edes ymmärtäneet yhteydenpidon tärkeyttä. He itse haluavat eristäytyä saapasnahkavuorelleen. Valkoisesta talosta saan monta viestiä kuukaudessa. Niissä kerrotaan tärkeistä päätöksistä ja jopa esitetään kysymyksiä vastattavaksi. Siellä on huomattu nykytekniikan antamat mahdollisuudet, joita tietotekniikan ihmemaassa, Suomessa, ei haluta edes käyttää.

Itse olen jo monta vuotta yrittänyt kansalaisaktivistina vaikuttaa. Olen yrittänyt sitä somessa sillä seurauksella, että minut on potkaistu päättäjien Naamakirjoista heti, kun olen uskaltanut esittää pari haastavaa kysymystä. Naamakirjassa sallitaan vain selkään taputtelijoiden laahus ja siinä kuplassa kuvitellaan, että kaikki rakastavat ja ovat ylen ihastuneita.

Olen myös lähettänyt sekä omia että toisten kirjoittamia mielenkiintoisia blogeja kansanedustajille. Sillä seurauksella, että entistä useampi, Paavo Arhinmäestä  ja Markus Mustajärvestä lähtien,  on ohjannut osoitteestani tulevan postin suoraan roskalaatikkoon.  Osoitteessa ei ole ollut vikaa, koska toisesta osoitteesta kaikki viestit ovat menneet perille.

Jos joku sitten joskus on vaivautunut vähän vastaamaankin, niin keskustelusta on yritetty selvitä pelkällä liturgialla tai hyvänjoulun-toivotuksilla.

Viimeksi lähetin kansanedustajille ahkeran kansalaisaktivistin Sakari Timosen asiantuntevan blogin orjatyön käytöstä lahtelaisella mölkkytehtaalla, jolla on 6 miljoonan liikevaihto.

Tässä kirjeeni:

”Hei!

Eikö olisi korkea aika tehdä jotakin tälle asialle. Ei ole maamme etu, että työt teetetään orjilla.

http://sakutimonen.com/2015/01/selkeasti-laitonta/

terveisin Kaija”

Tähän kirjeeseen Kimmo Sasi vastasi ylimielisesti ja vieläpä niin nopeasti, että tuskin oli asiaan edes ehtinyt paneutua:

”Mielestäni valmentaminen työhön on hyvä asia.

Kimmo”

Keskustelu päättyi minun vastaukseeni:

”Ei tässä ole kysymys mistään valmentamisesta. Lue se Sakari Timosen blogi. Hän on lakimies ja tietää kyllä, mitä puhuu. Orjatyön teettäminen on laitonta.

terveisin Kaija”

Toinen vastaajista oli Tarja Filatov:

”Asia on tärkeä.

Kuntouttava työtoiminta kuuluu sosiaali- ja terveysministerille.

Työelämä-ja tasa-arvovaliokunta on omissa lausunnossaan ja mietinnöissään edellyttänyt, että tehdään selkeä ero kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn välillä.

Käsittääkseni sosiaali- ja terveysministeriössä on ryhdytty työhön väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja rajapintojen selkiyttämiseksi.

Ystävällisin terveisin Tarja Filatov”

Johon minä:

”Hei!
Kiitos vastauksesta. Mutta eikö lakien rikkominen ole poliisiasia? Tätä orjatyön käyttöä ja siihen liittyviä laittomuuksia on esiintynyt tässä maassa jo vuosikaudet. Ei tässä mitään epäselvää pitäisi olla. Sakari Timonen on lakimies ja tietää varmasti, mistä puhuu.
Terveisin Kaija”

Kansanedustajan vastaus:

”Totta, Rikkomuksiin pitää tietenkin puuttua. 

Siinä tarvitaan niitä ihmisiä, joita vastaan rikkomus on tehty.

TF”

Ja minä sitten vielä Filatoville: ”Tämä mölkky-tehdas juttu on paisunut jo sellaisiin mittoihin, että siihen olisi syytä myös maan ylimmän vallan puuttua. Toinen räikeä epäkohta on käyttää tyllisyysvaroja kuntien tykytoiminnan järjestämiseen kuten Juuassa ja nyt Naantalissa. Näin siitäkin huolimatta, että rahat tätä kautta kiertävät puolueiden omistamille kylpylöille ja lomakeskuksille. Minusta kansanedustajilla on ainakin moraalinen vastuu siitä, miten lakeja maassa noudatetaan.

Terveisin Kaija”

Kerroin nämä esimerkit siksi, että jokainen voisi kysyä tärkeitä kysymyksiä omilta ehdokkailtaan vaalikentillä, jos sattuvat heitä tapaaman. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on tämä: Miten aiotte pitää yhteyttä valitsijoihinne, jos teidät valitaan.

Kummallista

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Likaista lunta

Vielä noin vuosi sitten Charlie Hebdo oli suhteellisen tuntematon vasemmistolainen pilalehti.

Alankomaisen ”Quote”-bisneslehden mukaan (18.12.2014) Rothschildin pankkiiriperhe osti viime joulukuussa ranskalaisen satiirilehden Charlie Hebdon. 

Rotschieldit ovat yksi rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimista pankkiirisuvuista Euroopassa.  Hinnaltaan miljoonissa lasketussa kaupassa suku osti Liberation –lehden, jonka mukana sen omistukseen siirtyi myös pilalehti Charlie Hebdo. 

Lehtiyhtymän suurin omistaja on tällä hetkellä Philippe de Rothschild.

Heti kättelyssä lehdestä erotettiin pilapiirtäjä, joka oli tehnyt satiirisen kuvan juutalaisista.

Tammikuun 7. päivä lehden toimitukseen hyökkäsi islamistiryhmä. Iskussa kuoli 13 ihmistä, mukaan lukien lehden päätoimittaja.

Yhdellä iskulla lehden myynti nousi miljooniin ja siitä tuli tunnettu ympäri maailman.

Minä olen kaikki nimettömät ja syyttöminä tapetut imperialististen sotien uhrit.

(Kuva suurenee klikkaamalla)

Minä olen Odessassa elävinä poltetut ihmiset.

Aamulehden blogistaniasta sain bannit, kun julkaisin omalla sivullani kuvia natsien elävältä polttamista ihmisistä.

Tämän lehden (Uusi Suomi) omistaja kirjoitti olevansa Sleepy Sleepers. Tässä olisi hyvä tilaisuus lipaista häntä ja kehua hyvää juttua. Mutta ei tarvitse, koska se oli hyvä juttu.

Näitä kaikki kannanottoja on viime päivinä ollut paljon. 

Odessan uhrien sympatiseerajaksi ei moni ilmoittautunut.

Pariisiin matkustaneet maailman johtajat ja miljoona ihmistä osoitti solidaarisuutensa Charlielle.

Alex Stubb sanoi, että mielenosoitukseen "Osallistuminen on rohkea teko"

Tätä kuvaparia levitettiin somessa eilen. Se osoittaa, että osallistuminen mielenosoitukseen ei ollut pelkästään tekopyhää. Se oli lavastettu.

Johtajat kokoontuivat pr-kuvia varten turvamiesten rajaamalle kadunpätkälle ja poseerasivat siinä sitten kuin parhaatkin taistelijat. Kuva kertoo siitä, mikä on hallitsijoiden ja hallittavien suhde tämän päivän maailmassa.

Ehkä jo seuraavalla kerralla ei vaivauduta edes lavastamaan tilannetta, vaan kuva valmistetaan studiossa ja photaroidaan  johtajat mielenosoituksen kärkeen jälkikäteen.

Sota ja väkivalta ovat barbariaa. Aina.

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Maailma palaa.

Pariisissa on tapahtunut terrori-isku, jonka Ranskan presidentti François Holland on jo ehtinyt nimetä barbaariseksi. Sitä se tietysti onkin.

Mutta, kun länsimaat hyökkäävät milloin minnekin muka länsimaisten arvojen ja demokratian nimissä, eikö se yhtälailla ole barbariaa.

Länsimaiset pyhät arvot vain asettuvat Allāhu Akbar -huutojen tilalle. 

Ja kuitenkin jokainen sivistynyt ihminen tietää, että taistelua käydään koko ajan kaikkialla rahan ja maapallon resurssien jakamisesta. Siinä mielessä on sama, korvataanko yksi diktaattori toisella.

Kun Jumalan valittu kansa pommittaa matalaksi Gazaa, eikö se ole barbariaa?

Parempaa uutta vuotta ja rauhaa. Viestiä Valkoisesta talosta.

Sain Valkoisesta talosta mielenkiintoisen viestin:

Lähettäjä: The White House
Lähetetty: ‎2.‎1.‎2015 21:02
Vastaanottaja: irmeli.arvola@gmail.com
Aihe: Behind the lens:

The White House

Behind the lens:
All year long, official White House photographers are hard at work capturing Presidential moments for the history books.
And at the end of every year, Chief Official White House Photographer Pete Souza chooses the very best -- from tens of thousands of images -- for his Year in Photographs. The collection is full of deeply moving moments -- from the serious and official, to the funny and behind-the-scenes.
You don't want to miss this one: Check out the best images of 2014 and the stories behind them.

Kuvat kannattaa katsoa tarkkaan. Tällaisena haluaa esitellä itsensä Amerikan presidentti.

Yhdessäkään kuvassa ei näy sota eikä köyhyys, joka ainakin minulle tulee päällimmäisenä mieleen, kun puhutaan maailman johtajista.

Ei uskoisi, että nämä hauskat ja iloiset, ihmisrakkaat päättäjät yhä edelleen hyväksyvät sodan ja tappamisen, kiduttamisen ja väkivallan ihmiskunnan ongelmien ratkaisuna.

Ainakin minä häpeän olla ihminen, kun ajattelen kaikkea sitä raakuutta ja tuhoa, jota nämä hyvät ihmiset saavat aikaan.