Marx-veljesten kipeät leikkaukset

Juha Sipilän hallitus on esitellyt leikkauslistansa, joka kohdistuu pelkästään pieni- ja keskituloisiin ihmisiin.

Se leikkaa niiltä, joilla ei ole mahdollisuutta puolustautua. Se leikkaa eläkeläisiltä ja lapsilta.
Suomen taloudellinen kehitys perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän korkeatasoiseen koulutukseen. Silti hallitus heikentää opiskelijoiden asemaa.

Ainakaan Suomen taloudellisen tilanteen parantamisesta tässä ei ole kyse, koska puukko osuu kovimmin juuri niihin, jotka pitävät yllä kotimaista kysyntää. Jo nyt kauppa on vaikeuksissa ja hallituksen toimilla rahan liikkuminen pysäytetään kokonaan.

Edelleen lamaa syventävät Venäjä-pakotteet, jotka koskettavat Suomea enemmän kuin mitään muuta EU-maata.

Kaikkein hyvätuloisimmat ihmiset pääsevät näistä talkoista kuin koirat veräjästä. Heihin kohdistuu vain hienotunteinen vetoomus, joka tuskin tuottaa tulosta. Arkkipiispa Kari Mäkinen sen sijaan lähtee oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta ja kehottaa pääministeri Sipilää säätämään myös rikkaille pakkoveron.

Jotain rotia palkkavaatimuksissa! 





Kaiken kukkuraksi hallitus on vielä ryhtynyt vaatimaan yhteiskuntasopimusta, joka muistuttaa eniten kiristystä ja pakottamista. Jos työmarkkinaosapuolet (lue työntekijäpuoli) eivät lupaudu noudattamaan hallituksen vaatimuksia, on tiedossa lisää leikkauksia, lisää ruoskaa ja lisää keppiä. Kyseessä on selvästi tarjous, josta ei voi kieltäytyä.

Sipilän hallituksen toimia kuvaa erinomaisen hyvin seuraava Marx-veljesten videoklippi.

Eikö hallitus käsitä? Valta Suomessa kuuluu edelleen kansalle.

Saatuaan pimeässä aikaan hallitusohjelman, josta julkisuteen saatettiin vain tietoja, miten paljon kipeitä ja vielä kipeämpiä leikkauksia se pitää sisällään, syntyi häly ja huoli.

Olisi pitänyt uskoa, kun moneen kertaan ja monella suulla varoitettiin.

Lupauksiakin annettiin, että siitä ja tästä ei kuitenkaan leikata ja että leikkaukset koskettavat kaikkia. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Lupaukset petettiin ja tuloerojen kasvattamista jatketaan.

Tämäkin hallitusohjelma lupaa lisää niille, joilla jo ennestään on, mutta köyhältä se uhkaa viedä viimeisenkin.

Nyt hallitus sitten yrittää hiljentää ihmiset sanomalla, että hallitus on ollut vasta niin vähän aikaa olemassa, että aihetta arvosteluun ei ole. Leveäsuusammakko käskee olla hiljaa, kun oppositio ei saanut tarpeeksi ääniä yltääkseen hallitukseen.

Myös Anneli Jäätteenmäki säestää Soinin laulua: ” On tehty jälleen uusi Suomen ennätys. Oppositioon jääneet puolueet julistivat Sipilän uuden hallituksen kehnoksi ennen kuin se oli hallinnut päivääkään. Nopeaa on ajan riento.

Sipilän joukkue on kovan paikan edessä. Se joutuu tekemään ankaria päätöksiä, jotka kirpaisevat kaikkia suomalaisia. Tavoitteena on kuitenkin nykyistä elinvoimaisempi, entistä tehokkaampi Suomi.
Jahkailun aika on ohi. Ihmiset ymmärtävät, että kipeät päätökset on tehtävä. Nyt odotetaan, että asiat alkavat edetä ripeästi. Alku onkin ollut lennokas. Mitään kuherruskuukautta tai työrauhaa hallituksen on turha odottaa.”

Jokin Annelilta kuitenkin unohtui: Lupausten pettäminen. Hallituksen ei ole mikään pakko leikata niin kauan kuin päättäjillä on verotusoikeus. Suomessa tuloerot ovat kasvaneet kaiken aikaa. Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Eikö nyt olisi aika ottaa sieltä, missä on, eikä viedä heikoimmilta viimeisiä.

Nyt on aika kansalaisten kertoa mielipiteensä, kun hallitusohjelma on julkistettu. Eivät asiat siitä muutu, että sananvapautta rajoitetaan. Oppositio ei ole ollut laatimassa tätä hallitusohjelmaa ja sen salaisia lisäpöytäkirjoja.

Korkeinta valtaa Suomessa käyttää edelleen kansa ja sen valitsema eduskunta. Ei pakkovaltaa harjoittava hallitus. Vai mitä Anneli?

Kiristäminen on rikos

Kuva: Kaija Olin-Arvola:
Sikamaista touhua

Röh, röh, sanoo iso sika
missäs nyt on oikein vika,
kun ei pikku possuilla
ole ruokahalua?

Nöf, nöf, vastaa pikku possut,
eilen meiltä kastui tossut
nyt on nuha kamala
joka pojalla.

Jostain syystä tämä Laura Latvalan runo toistuu päässäni päivästä toiseen. On toistunut siitä pitäen, kun hallitus julkaisi ohjelmansa.

Harvoin on näin härskiä petosta esiintynyt vaalilupausten ja ehdotettujen toimenpiteiden välillä.
Asiat on valmisteltu salassa ja edelleen on olemassa salaisia asiakirjoja, joiden pohjalta jatketaan.

Ei tämä ole mitään demokratiaa, vaan banaanivaltioiden diktatuuria. Demokratiaan kuuluvasta päätöksenteon läpinäkyvyydestä ei tietoakaan. Nytkin kerrotaan vielä salaisesta asiakirjasta, jonka mukaan ryhdytään uusiin leikkauksiin, jos ay-liike ei suostu hallituksen esittämään yhteiskuntasopimukseen.

Tämä jos mitä on kiristämistä. Lähetin aiheesta kirjeen kaikille kansanedustajille:

Hei!
Vedoten vaalilupauksiinne, ette voi hyväksyä esitettyä hallitusohjelmaa rikkomatta omia lupauksianne. Mitä tulee yhteiskuntasopimukseen siinä muodossa kuin se on esitetty, se on kiristämistä. Ja kiristäminen, kuten tiedätte, on rikos.
terveisin Kaija Olin-Arvola

Näin ylimielisesti kirjeeseeni vastasi perussuomalainen Mika Raatikainen:

Terve,
jos katsotte että olen syyllistynyt rikokseen, kehotan tekemään rikosilmoituksen. Tämä näin kolmenkymmenen vuoden poliisikokemuksella.
Ystävällisin terveisin,
Mika Raatikainen
Kansanedustaja

Ehkä hän kuvitteli, että minä ryhtyisin hänen kanssaan hippasille oikein oikeudessa, josta jo etukäteen tiedetään, kuka niissä voittaa. Joten vastasin:

Hei!
Kiitos vastauksesta. En minä syyttänyt. Kerroin vain, mikä on kiristämistä. En ole niin tyhmä, että lähtisin rikosilmoitusta tekemään näin 50-vuoden kansalaisaktivistikokemuksella.
Vaalilupausten pettäminen on moraalin pettämistä. Se on omantunnon kysymys.
terveisin Kaija