Hannes Olinin talvisota 25.AutoK 30.11.1939 - 25.5.1940 - Sotapäiväkirjat-kokoelma

30.11. 1939 oli Keravalla pakkasta kolme astetta. Kello 9.45 Savion tehtaan sireeni ulvoi ilmahälytyksen kirkkaaseen aamupäivään. Viholliskoneita ei näkynyt. Iltapäivällä klo 15. Suomen Gummitehdas Oy:n höyrypilli ujelsi toisen keran ja tunnin kuluttua se antoi vaara ohi merkin.

Rata halkoi Autokomppania 25. leirin. Komppanian vahvuus oli 5 upseeria, 22 aliupseeria ja 101 miestä. Ajoneuvoja oli 6 henkilöautoa, 48 kuorma-autoa, joista 2 epäkuntoista. Tunnelma odottava. Komppanian päällikkö oli jäsennellyt raporttiinsa: Herätys klo 6.00, sää, 1.) miehistövahvuus, 2.) asevahvuus, 3.) autovahvuus, 4.) autojen korjaukset.

Iltapäivällä klo 16.40 tuli esikunnasta ilmoitus: ”Komppania hälytysvalmiiksi ja Klo 2.24 kaikki lomat peruutettu, paitsi sairauden takia toipumislomalla olevat on kutsuttava viipymättä takaisin.


Autot  käynnistettiin illan suussa ja jäähdyttäjiin pantiin vedet. Yhdessä SA 2890 vesipumppu oli rikki.
Tiedotettiin kurin tehostamisesta, puhelimen käyttö yksityistarkoituksiin kielletty ym. ohjeistusta. Illalla kaksi ilmahälytystä. Auto SA 2237 yleisesikuntaan ja illalla klo 23.50  lähetettävä heti 6 kuorma-autoa Hyrylään Aaltoselle. Autot lähtivät 0.45 ja palasivat takaisin klo 3.56.


Joulukuu 1.12.1939
Komppanian kirjanpidossa oli 6 henkilöautoa, 44 kuorma-autoa, 4 pakettiautoa. Kaksi kuorma-autoa epäkunnossa ja yksi SA 2237, lähetetään ensimmäisestä joukkueesta aamulla Hyrylään alikersantti Eskolinin johdolla yleisesikunnan käyttöön.
9.15 - 9.45 ulvoi kumitehtaan sireeni ilmahälytystä, idästä kuului tykin ammuntaa ja lentokoneen moottorin kuminaa. Ilmahälytysosastolta tuli määräys, että hälytyksen sattuessa tulee autojen luo asettaa tarpeellinen määrä miehiä autojen suojelemiseksi, samoin palokomennuskunta, riippuen vartioiden suuruudesta.

2.12.1939
SA 2257 jousi poikki, SA 2890 vesipumppu edelleen rikki.
Asevahvuus: 33 kivääriä, 34 pistoolia ja lisäksi kolme omaa pistoolia.
Ilmahälytys aamulla yhdeksän maissa.

3.12.1939
Yöllä satanut suojalumi liukkautti tiet ja ajo ilman lumiketjuja vaikeaa. SA 2230 ajoi tieltä Hyrylä - Nummelan parantola tiellä Nurmijärven kirkonkylässä ja rikkoutui.

4.12.1939
Lumipyryä. Korjattavina SA 2257 jousi rikki, 2890 vesipumppu rikki, 2230 jäähdyttäjä rikki, 2265 oikea sivulasi rikki, 2230 lähetetään korjattavaksi Lahteen, 2241 ohjausnippeli väärä.
Iltapäivällä sakeaa lumisadetta, 10 cm nuoskalunta, keli hyvin liukas.
Illalla nähty kolme konetta Mäntsälässä matkalla itään tai pohjoiseen. Ilmahälytys 20.45. joka ohi 21.15.
Komppania terve ja mieliala reipas.

5.12.1939
2257 ja 2890 jousi ja pumppu olivat edelleen rikki, 2230 varikolla. Saatu 14 vararengasta ja kaksi akkumalaattoria.
24. ja 29. AutoK, sekä Kulj E 4 lähteneet  Saviolta 5/6 välisenä yönä.

6.12.1939
Liukasta lumiräntää. Rikki 2257, 2890 ja 2230.

7.12.1939
Suojaa
Yleisesikunnan puhelinsanoma: SA 2237 asetetaan toistaiseksi yleisesikunnan käyttöön. Kuljetus E 4 huoneet sekä vartiotupa luovutettu majoituslautakunnan käyttöön. Komppanian varasto siirretty kansakoululle.
Saatu 2 kpl kuorma-auton pyöräketjuja, 8 kpl, 4 paria paripyörän ketjuja, 20 kuorma-autoon ketjut, lukkoja ym. Sivu- ja takalaseja.
SA 2883 korjausosastolle, lukot ja sytytystulpat uusittu. Saatu vesipumppu ja jousia SA 2890 ja SA 2257 varten.

8.12.1939
Pohjoistuuli, pilvistä - 2.
Eilen saapunuitten autonosien paikalleen panoa.
8/9 välisenä yönä saapunut 31. AutoK. majoitetaan kansakoululle.

9.12.1939
Kirkas, lähes talvinen pakkaskeli.
Autojen korjausta. Tehtaan pajassa teetetään lisää lumiketjuja. Niitä haalitaan lisää myös kotirintamalta. Jarruneste täydennystä.
Päämajan huolto-osaston kirjeessä määräys autojen maalauksesta.

10.12.1939
31.AutoK. lähti koululta.
Pakkanen tehnyt tiet tahmeiksi. Saatu rasvaprässi ja puhalluslamppu helpottamaan autojen rasvausta. Lumiketjujen valmistus jatkuu. Miehiä lähetetty kotiin hakemaan kuormapeitteitä, varapyöriä ja jäähdytysnestettä.

11.12.1938
Autojen rasvausta ja maalaamista. Maali jäätyy pakkasessa, mutta ensimmäisen joukkueen autot maalattu.

12.12.1939
Korjaus ja maalaus jatkuvat.
Akkuja tarkistetaan ja ladataan tehtaalla teknisten ryhmien toimesta.
Stm. Ollila palaa Korson vankilasta kärsittyään rangaistuksensa.

13.12.1939
Jäähdytysnesteestä pulaa. Tilaus tehty eri sekoitussuhteen perusteella. Alikersantti Rantanen hakee sisäkumia autojen lyhtyjen himmentämistä varten.

14.12.1939
Lievää pakkasta, pilvet matalalla ja sumua.
Stm. Rantanen saapuu mukanaan 18 kpl auton sisäkumia. Kiinnitykseen ryhdyttiin heti. Kaikki autot saatu maalatuiksi. Kolmelle autolle yritetty tehdä lumipuvut.
Klo 12.00 majuri Haahti ilmoittaa/puh: Komppania valmiina matkustamista varten. Komennuksella olleet hälyytetty puhelimella takaisin komppaniaan.
Miehet innostuneita kun toimettomuuden jälkeen vihdoinkin odotettavissa, jotakin toimintaa.

Vajaa vuosi sitten, 22.marraskuuta 1938, Ul Pyhäjärven pappilassa avioituneen 27 vuotiaan Hanneksen ajatuksia voi varmuudella arvailla ihan toisenlaisiksi. Karkkilassa miestä odottaa työpaikka, pieni, mukavaksi kalustettu alivuokralaisvinttikamari ja nuori vaimo.

Klo 16.45 hankinta- ja varaosavaunu saavat katoksen, jonka päällä pressu. Molempien laitto tarkoituksen mukainen ja onnistunut. Lyhdyissä sisäkumisuojaus.

15.12.1939
Pakkasta, huono näkyvyys. Klo 14.45 majuri Hakalehdon käsky: Pimeän tullen komppanian on lähdettävä ja ilmoittauduttava Porvoon Forsbyssä ltn …?…zeliukselle, (nimestä ei saa enempää selvää.) Lähtö Saviolta yhtenä kolonnana klo 17.20. Marssijärjestys 1, 2, 3, etäisyydet 100 metriä, keskinopeus 30 km/t. Tauko Porvoossa klo 18.00 . 19.55 saavuttu Porvoon Forsbyn kansakoululle. Autot tiensivuun vartioon.

16.12.1939
-4 astetta, sumua ja liukasta. Parkkipaikan tiedustelua. Kansakoululla kohtalaisen hyvä majoitus ja lämmintä. Jokaiselle joukkueelle oma huone. Upseerimajoitus on Askolinin linnassa. Ruoka tehdään koulun saunassa.

17.12.1939 Sunnuntai päivä
Presidentti Kyösti Kallio puhuu radiossa. (Päiväkirjaan lisätty: ”…puhuu kuin mies.” Puhe kuunneltavissa Yle-arkistosta.)
Jos sodassa ei tapahdu erityisempää, jäädään Pernajan, (nyk. Loviisa) Forsbyn majapaikkaan joulun yli. Miehet yleensä tyytyväisen oloisia, joskin kieltä taitamattomuus tuottaa hankaluuksia. Toisia vaivaa myös jatkuva toimettomuus. Halu rintamalle yleinen.

Kulj.E 3 Porvoossa, josta saadaan muona ja käytetään sairaat.
Kulj. E 3 käsittää seuraavat autokomppaniat: 23. Lapinjärvelle, 25 Forssbyssä ja 27. komppania Monnin kylässä Mäntsälään johtavan tien varrella.

18.12.1939
Lievä pakkanen. Autojen rasvausta, akkujen lataamista, ajokirjojen tarkastusta, yhteenvetoja ajokilometreistä ja bensiininkulutuksesta. Majapaikan kunnostusta. Saviolta haetaan sinne jääneitä pikkuesineitä, patjoja ja kiväärin teline.

19.12.1939
Bensatäydennystä Lahdesta ym. Tietiedustelu tieosalle Forsby - Kokkola. Yhdellä autolla haettu ammuksia Helsingistä Loviisaan.

20.12.1939
Kireä pakkanen, hyvä ajokeli.
Palveluksessa siirrytään normaaliin järjestykseen aamumarsseineen, oppitunteineen, ase- ja varustarkastuksineen.
Jäähdytysnestettä tarpeeksi. Kaikissa autoissa lumiketjut. Sisä- ja ulkorenkaita puuttuu paljon. SA 2230 korjattuna Lahden varikolta ja se jatkaa tuntemattomaan määränpäähän. Ilmahälytys kerran. Moottorien surinaa etelästä. Päiväjärjestyksessä aamumarssi, oppitunteja, ase- ja varustarkastuksia. Kuljetuksia ei ole ollut.

21.12.1939
Kymmenen pakkasastetta ja pohjoistuuli. Ilmahälytys 10.30 - 13.00. Kuuden koneen muodostelma korkealla pohjoiseen. Ei kuljetuksia.

22.12.1939
SA 2887 Porvoon Traktoriverstas Oy:lle korjattavaksi. A-tarvike kuljetus Porvoosta Loviisaan. Ilmahälytys päivällä ja yöllä Porvooseen putoo pommi.

23.12.1939
Pakkasta yli -10 astetta. Autojen käynnistelyä. Akkuja ja bensaputkia jäätynyt. Tilanne kuitenkin yleisesti hyvä.

24.12.1939
Jouluaatto

Pakkasta -18 astetta, kirkasta. Hyvä ajokeli. Ei ilmahälytyksiä.
Illalla joulujuhla koululla. Lotat tarjoilemassa. Syöty runsaasti, ohjelmaa ja virsiä laulettu. Komppanian päällikön puhe. Lauluja. Mukava joulutunnelma. Mieliala valoisa ja toiveikas.
Uutisissa ilmoitettu ensimmäisten ilmavalvontalottien kaatumisesta.

25.12.1939
Joulupäivä

Ryssä kunnioittaa päivää lähettämällä runsaasti lentokoneita. Ilmahälytys klo 11.20 - 15.30. Neljä konetta sisämaahan ja kuusi konetta merelle päin. Porvoota pommitettu. Miehistö juhlinut joulupäivää mielet tyytyväisinä.

26.12.1938
Tapaninpäivä
-14 astetta pakkasta. Kolme ilmahälytystä.

27.12.1939
Käynnistykset lopetettu bensiinin säästösyistä. Kussakin joukkueessa varmistetaan yksi lähtökuntoinen auto. Akkujen lataamista. Yksi ilmahälytys.

28.12.1939
Yli 20 asteen pakkanen. Pakkasnestetäydennystä, bensiiniä 11.000 litraa ja autojen tankit täynnä. Ilmahälytys. Ei ajoja.

29.12.1939
Ilmahälytys. Ei erikoista.

30.12.1939
Pakkasta - 20 astetta tuulta. Akut sisään kun jäätyivät.

31.12.1939
-15 astetta ja kova tuuli. Vahvuus entinen.
Ilmahälytyksiä 11.00 - 17.00. Matalalla lentäviä ryssän koneita runsaasti, n. 1000 - 2000 m korkeudessa Lahden suuntaan.
Klo 16. Kulj. E:stä ilmoitetaan: Upseeripartio heti Pernajan kunnantalolle!

Komppanian lähtö heti Pernajan kunnantalolle, missä kuormataan 216 miestä, 14 hevosta, 16 ajoneuvoa, kenttäkeittiö, kuormapeitteet ja köydet mukaan.

Klo 18.00 lähtö Forsbystä viipeellä, koska useita vaunuja oli hinattava ja irroitus parkkipaikalta oli vaikeaa.
Komppania ajoi Pernajaan, mistä toinen joukkue jatkoi Loviisaan.

Ensimmäinen ja kolmas joukkue kuormasi Pernajassa. Autot jatkoivat matkaa Kouvolaan sitä mukaa kun kuormaus oli valmis. Hevosia oli vaunua kohti kolme. Välipuita ei käytetty. Kuormat olivat hyvin täydet. Pakettiautot osoittautuivat avuttomiksi. Niitä oli komppaniassa liikaa, sitoivat paljon miehiä ja kuljetuskykyyn nähden kuluttivat liikaa bensiiniä.
Kuljetus Kouvolaan sujui hyvin, mutta järjestys purkupaikalla oli ala-arvoista. Kova pakkanen aiheutti hevosille kovaa kärsimystä. Hevosille, jotka kuormattiin junaan ilman juoksutusta.
Autot tankattiin Kouvolassa ja lähtivät saman tien takaisin.


Vuosi vaihtuu

1.1.1940
Autojen paluu klo 8.00. Yksi auto SA 2237 jää päämajan käyttöön.
Yhden kädensija oli poikki, yhden kurasiipi kasassa ja yhdessä oli tuulilasi rikki.
Ilmahälytyksiä ei ollut.
Pakkasta - 20, tuulta. Yön ajon jälkeen lepopäivä. Pieniä korjauksia tehty.

2.1.1940
Autojen huoltoa ja korjauksia.

3.1.1940
SA 2230 tilalle saatu Turusta kuorma-auto, joka kuitenkin palautettu romuna takaisin. Sen tilalle saatu uusi nelisylinterinen Ford-kuorma-auto. Esimiehet tyytyväisiä muittenkin autojen kuntoon, lumiketjuihin, komppanian sotilaallisuuteen ja reippaaseen mielialaan.

4.1.1940
-27 astetta. Miehet tekevät töitä tosi halusta. Sadan hengen pommisuojan katto vahvistettu hiekkasäkeillä. Väestön sirpalesuojan kaivuu vielä kesken. VSS töiden vuoksi normaaleja viikkopalvelusohjelmanmukaisia oppitunteja ei ole pidetty. VSS työt jatkuvat alkuvuoden.

5.1.1940
Loppiainen sujuu rauhallisesti. Pari ilmahälytystä.

6.1.1940
-24 astetta.

7.1.1940
-20 astetta.

8.1.1940
Saatu 51 huonokuntoista venäläistä kivääriä, joita puhdistettiin ja kunnostettiin. 30 panosta ja kuudet kumijalkineet ym.
SA 2275 uusittu Porvoossa kytkin ja SA 2238 saanut laudasta lukollisen kopan öljyjen säilytystä varten.

9.1.1940
Pakkanen lieventynyt. Kaikki henkilöautot maalataan.
Varuste vahvistusta.

10.1.1940
Suojaa, pyryä.
Puutteena happomittari ja kunnolliset ilmapumput.
Kaivettu sirpalesuojia paikalliselle siviileille.

11.1.1940
Räntää.

12.1.1940
Nollakeli.
Saatu 54 taskulamppua pattereineen ja polttimoineen.
Pitkästä aikaa ilmahälytys ja toinen yöllä.

13.1.1940
Lämpöasteita.
Autovahvuus 43.
SA 2237 tilalle saatu Ford -37.
Ilmahälytys.
Ei kuljetuksia.

14.1.1940
Ilmahälytys x 2, ei autohuoltoa.

15.1.1940
Pakkanen kiristyy, - 29 astetta.

16.1.1940
-33 astetta. Varustustarkastus ja sauna.

17.1.1940
-39 astetta. Öljyt jäykät. Komennus lähtökuntoon, akut tyhjät, käynnistyksistä luovuttu ja akut tuotu sisälle. Varavaunutäydennystä.

18.1.1940
-36 astetta.

19.1.1940
-25 astetta. Uusia nahkatakkeja 50 kpl ja housuja 30 kpl.

20.1.1940
-20 astetta, ilmahälytys.
VSS töitä kuun loppuun.

21.1.1940
-25 astetta. Uusi ilmavalvontatorni pystytetty.

22.1.1940
-15 astetta. Saatu myrskylyhtyjä,kumisaappaan paikkapakkauksia, alusvaatteita ja 26.000 litraa bensiiniä.

23.1.1940
Lauhempaa, pyryä
Mieliala tasaisesta elämästä tasainen ja tylsä. Rintamalle halukkaita suurin osa ja toimintaa kaipaa jokainen. 25.AK ainaista reservissä oloa. Paremman puutteessa pyrkivät lomille vaikkei kaikki sitä kehtaa.

24.1 - 28.1 1940
Ei erikoista.

29.1.1940
Inäsiä pommitettu. Neljä kuollutta ja seitsemän haavoittunutta.

30.1.1940
Sakeaa pyryä. Ilmahälytys x 4, ei koneita. Ei kuljetuksia.

31.1.1940
Kulj. E. 3:n päällikkö tarkastanut komppanian parkkeerauspaikat, palveluksen ja VSS työt.


1.2.1940
-12. Palvelusmarssi, autohuoltoa, oppitunteja.

2.2.1940
-26 astetta.
Kolme ilmahälytystä.
VSS työt jatkuvat.

3.2.1940
-26 astetta
Marsseja, oppitunteja ja VSS töitä.
Kiväärien huoltoa, tarkkuusammuntaa ja suursiivous.

4.2.1940
-20.

5.2.1940
-15, pyryä.

6.2. - 8.2. 1940
Ei erik.

8/9.2.1940
-22 astetta.
Liljendahlin, Lappträskin ja Pernajan alueilta ajettu 180.000 kiloa piikkilankaa Lappträskin ja Loviisan asemille. Ajossa kaikki joukkueet. Ajokilometrejä yhteensä 5250 km aamu kuudesta ilta kahdeksaan. Ilmahälytyksiä ei ole ollut.

10.2. - 11.2.1940
Ei erik.

12.2.1940
-10 astetta.
Klo 18.00 lähtövalmiina. Bensiiniä varattu 450 km ajoon.

13.2.1940 

 
Lähtö Forsbystä klo 23.10 Marssijärjestys: Kulj. E, 25. AutoK, 27.AutoK, 25. AutoK mukaan 4 henkilövaunua, 44 kuormavaunua.
Tulo Haminaan klo 2.30. Polttoainetäydennys ja mukaan kuormattu kranaatinheitin joukkue 233 miestä ja kahdeksan hevosta. Kenttäkeittiö nähty Haminassa. Kuormaus hidasta. Pakkanen kiristyi. Puuttui kanistereita, suppiloita ja mittoja.Tauko Suurmerijoella, minne tultiin Viipurin kautta. Paikka kuului Viipurin maalaiskuntaan. Puoliltaöin syötiin omat eväät ja keitettiin teetä. Suurmerijoella useita viholliskoneita.

14.2.1940
Hälytys- ja lähtövalmius klo 3.30. Matkaa 83 km. Bensatäydennys. Kaksi autoa epäkunnossa. Jäävät Suurmerijoelle, lisäksi varaosavaunu, 1 pakettivaunu, monttöörit ja teknisen ryhmän johtaja. Autot saavat olla täällä kunnes toisin määrätään.
Kuormauskäskyt: 3 vaunua (III joukkue) RuK, josta kuormataan krh-joukkue. Täältä Rajajoen koululle, josta kuormataan 233 miestä ja 8 hevosta ajoneuvoineen. Komppanian kenttäkeittiö nähty Haminassa.
Klo 5.45 lähtö Haminasta. Rajajoelle tulo 7.15. 35 km. Kolmannen joukkueen yhdeksän vaunua kääntyy takaisin Kulj. E:n toimesta ja saapuu Rajajoelle n. klo 8.00. Sieltä lähtö klo 10.00. 25. ja 27. AutoK kuormaus sujui hitaasti. Klo 12.00 sivuutettiin Suurmerijoki, missä marssitauko. Klo 16.00 tulo Särmiölle, (111 km). Täällä purkaus ja polttoainetäydennys.
Koska matkaan lähtiessä sää oli leuto, oli monilla liian vähän varusteita mukana pakkasen kiristyessä. Bensiinin jakelua hidasti mittojen ja suppiloiden puute. Suurmerijoelta Särmiölle saakka näkyi useita viholliskoneita.

Lähtö Viipurista 7.30. Kuusaan klo 10.30. Komppania ampui vihollisen hävittäjät lähelle Kuusaa. Vihollisen vilkkaan ilmatoiminnan johdosta kuormausta ei voitu tehdä päiväaikaan. Komppaniaa pommitettiin useaan kertaan ja ammuttiin konekivääreillä. Yhden vaunun jäähdyttäjään tuli reikä. Lottien kanttiinista ruokaa.
Kuormattiin 450 miestä ja 8 konekivääriä. Klo 21.30 lähtö Kuusasta Heinjoen kautta Viipurin itä puolelta Kämärään, jossa purkaus Ylä-Hotakan kylän Kattilajoen tienhaarassa. Klo 24.00 tulo Kattilajoelle, missä kuormien purkaus. Osa autoista joutui tykistökeskitykseen. Ei kuitenkaan vahinkoja. Matka 48 km.

15.2.1940
Paluumatkalla useita pieniä vahinkoja. Heinjoelle jäänyt auto hinattu, jolloin se joutunut ahdistetuksi. Klo 13.00 autotilanne 31 kunnossa, 7 rikki ja 6 vaunua kateissa.
Klo 24.00 saapui III joukkue Suurmerijoelle, klo 6.30 I joukkue ja klo 8.00 II joukkue. Nyt kaikki autot Suurmerijoella. Heinjoelle jääneet autot hinattu, jolloin joutuneet ahdisteluun. Yksi auto palanut luultavasti Forsbyhyn.
Klo 18.00 tieto, että kenttäkeittiö on Rosalahdessa ja 5 kadoksissa ollutta autoa.
Klo 18.00 majotustiedustelua, tiedustelu tulokseton

16.2. - 18.2.1940
Joukkueet hajaantuivat eripuolille eri kuljetuksiin. Osa jäi tielle erinäisten vikojen vuoksi. 16.2. klo 7.45 haettiin Forsbystä sinne jääneet vaunut ja varaosat, bensiiniä ja miesten varusteita. Komppaniaan jää vääpeli, kirjuri ja yksi henkilöauton kuljettaja. Klo 14.00 vänrikki Oras lähti I joukkueen mukana Tienhaaraan ammuskuljetuksiin. Klo 19.00 vänrikki Ekqvist ja joukkue Rääsiän Hoviin. 1 palasi Suurmerijoelle ajettuaan ojaan. Kuusi lähti heti ammuskuljetukseen, 6 jäi toistaiseksi I AutoK käyttöön.

17.2.1940

Ajoja ja kuljetuksia kiihtyvään tahtiin. Ajokirjat täyttyvät öisistä ajoista ja kuljetusmäärät kasvavat elintarvikkeista, ampumatarvikkeista, aseista, joukkueista, haavottuneista, rehuista ja heinistä ym.

20.2.1940
17.30 Portinhoikkaan ja takaisin Suurmerijoelle.

21.2.1940
17.30 Kavantsaareen, missä kuormaus. 10.000 kg kauraa, 500 kg voita, 15.000 kg heinää.
Lumipyryn jälkeen tiet osin avaamatta.

22.2.1940
Lähtö 17.30 Portinhoikan kautta Ylänoskuaan, josta kuormaus 65 tn elintarvikkeita. Kuljetuksen jälkeen 19 vaunua kuormasi jsp:ltä n. 300 haavoittunutta ja kuljetti ne sotasairaalaan Rauhaan. Bensatäydennys Portinhoikassa.

23.2.1940
Täydennystä jarru- ja jäähdytinnesteisiin, lumiketjutarvikkeisiin.

24.2.1940 Palvelusta

25.2.1940
Majotustiedustelua.

26.2.1940 - 27.2.1940 välisenä yönä muutto Kasukkalan pitäjänTaalinkkalan kylään 2 km Viipurin ja Lappeenrannan välisestä tiestä, 14 km Lappeenrannasta. Majapaikka ahdas, mutta huoneet melko lämpimät. Kylän väki oli kotona, joten toiveita saada maitoa ja vaatteita pestyiksi. Sähkövalokin oli, mutta ei puhelinta. Puheiin Kiilan kylässä. Tie vaikea liikennöidä.

27.2.1940
Klo 9.00 36 autoa Kanajoelle, josta 60 tn elintarvikkeita Sikoporttiin. Vihollisella lentotoimintaa.

28.2.1940
Vilkasta lentotoimintaa.
Kuljetuksia 42 tn.


1.3.1940
-6 astetta pakkasta. Ilmatoiminta vilkasta. Vahvuudet entiset. 29 kuljetusautoa kunnossa. Rikkinäisiä jäähdyttäjiä tulee osin huonokuntoisten jarrujen takia.

3.3.1940
Lentotoiminta vilkasta. Majapaikkaa ei toistaiseksi ole ahdistettu. Kuljetusvaunuja 30.
Kuljetettu 1 krh-joukkue , 450 miestä, 8 kk, 300 haavoittunutta, elintarvikkeita 553 tn. Sekalaista 500 kuormaa ja lisäksi ajettu Pellingin lohkossa olevien autojen kuljetukset.

4.3.1940
Yö kirkas, pakkanen kiristyi.
Kotiyhteydet epäsäännöllisiä. Lomia vain pakottavista syistä. Joillakin miehillä vähän kuumetta, reumatismia ym.
Ajoja.

5.3.1940
Lievää pakkasta.
Lentotoimintaa.
Ajokuntoisia kuljettajia 30.
Klo 24.00 42 tn rehua Sikaporttiin., 47 km. Yksi auto hävinnyt majapaikan ja Kananojan välillä.
Vääpeli tuonut postia.

6.3.1940
26 autoa Hovinmaalla tarvikekuormauksissa. 42,5 tonnia. Kuljetukset Rysylään sujuneet hyvin. Ympärillä tykistökeskitystä.

7.3.1940
Omia koneita nähty useammin.
18.30 43,5 tn kuljetus Rysylään.

8.3.1940
-2 astetta pakkasta.
Autokorjauksia läheisessä ladossa. Jäähdyttäjiä lähetetty Lappeenrantaan.
Klo 19.30 28 kuorma-autoa Hovinmaalle, 14 tn heinää, 14 tn kauraa. Tiellä ollut 20 cm vettä ja ruuhkaa!
Klo 19.00 /puh: Komppania valmistautuu yöaikaiseen muuttoon Pentinkylään.

9.3.1940
Nollakeli ja lumisadetta.


13.3.1940
RAUHA SUOMEN JA NEUVOSTOLIITON VÄLILLÄ

Rauha ja sen ehtojen tultua tiedoksi komppanian mieliala jonkin verran murheellinen. Kuitenkaan ei tahdottu uskoa tulevan rajan olevan pitkäaikainen. Yleinen halu yrittää uudestaan ensimmäisen sopivan tilaisuuden tultua. Mieliala tyytyväinen sen johdosta, ettei komppania kuluneen sodan aikana ole menettänyt yhtään miestä kuolleena tai haavoittuneena, vaikka tilaisuuksiakin olisi ollut.

Komppania muutti ensin Lappeenrannan huonokuntoiselle kasarmille, missä kaikki ikkunat kappaleina. Sieltä Kaipiaisiin Utin aseman lähistölle.

Kuljetukset ja evakuoinnit jatkuivat kevään kelirikkoisilla teillä Taavetissa, Luumäellä, Kouvolassa, Forsbyssä ym. Ajokirjoista tuli huomautuksia. Niitä oli täytettävä kuten sodankin aikana. Esimiehet valittivat tavaroiden sotkemisesta, koska nyt ajoille oli koko vuorokausi aikaa. Lumien sulaessa myös nopeudet nousivat. Hiekkateillä sattui enemmän haavereita. Tiekarhut eivät aina hoitaneet tehtäväänsä ja jotkut tiet huonokuntoisia. Tykkejä, hyökkäysvaunumiinoja ym. sodalla aikaansaatua kerättiin pois rintamailta ja rintamilta.


18.3.1940
Pakkanen lievää. SA 2263 (Ford) ajanut kolarin, jolloin koko etupää mennyt hajalle. Vaunu viety Lahden varikolle korjattavaksi. Tämän jälkeen vaunuvajausta komppaniassa 4.
Samako kolari, mitä Hannes on ihmettelemässä perhealpunkikuvassa?

19.3.1940
Yhtämittaisia ilmahälytyksiä.
Ruokailu saatu järjestettyä majapaikassa Suurmerijoella. Miehet yöajoista väsyneitä. Vihollislentokoneita suurissa joukoissa. Miehet korsuissa, arimmat viihtyvät niissä enimmäkseen, valoja ei käytetä. Korjauspaikan puute. Lopulta yksi korjauspaikka 7. liikkuvan autokorjaamon verstaassa, missä omat miehet korjaavat.
Klo 14.30 Kuljetuskäsky majapaikasta klo 17.30 Portinhoikkaan. Lähtö klo 18.30. 15 vaunua Portinhoikassa klo 20.00. Sieltä kolonna hajaantui. Lastina oli suksia ja ampumatarvikkeita, (hv-miinoja).

22.3.1940 Pitkäperjantai
10 kuorma-autoa Kuusankoskelle lastaamaan tykkejä Miehikkälään.

24.3.1940 I Pääsiäispäivä
Ei ajoa. Ilma kaunis. Miehet vetävät lonkkaa. Ajoja alkaa taas olla liian vähän.

26.3.1940
Forsbyn varastojen tyhjennys ja kaikki miehet Uttiin.

5.4.1940
Päästiin eroon huopatossuista ja lumipuvuista.

17.4.1940
Sumupilvi

18.4.1940
Sadetta.
Uusi sotamuona-annos otettiin käyttöön.

21.4.1940
Aurinkoisia päiviä peräkkäin.
Komppaniaa syytettiin luutnantti Tarkan tekemässä kantelussa 5000 heinäkilon hukkaamisesta! Syytös oli aiheeton.

13.5.1940
Oli koleaa.
Paikallinen kelloliike oli lahjoittanut kellon. Kenr.ltn. Oesch ilmoitti sen annettaman tunnolliselle ja taitavalle moottoriajoneuvon huoltajalle reservin sotamiehelle, mutta päiväkirjan pitäjän vaikeaselkoisesta käsialasta johtuen, ei miehen nimestä saa selvää. Onnittelut kuitenkin.

14.5.1940 - 20.5.1940

Ei erikoista.

21.5.1940
Miehiä kotiutettiin ja komppania muutti
Kaipiaisista, (nyk. Anjalankoski) Hyrylään. Lähtö klo 13.30.

22.5.1940
Klo 9.00 Komppania kuormattiin rautatien varteen Keravalle.

23.5.1940
Klo 2.00 tulo Keravan asemalle.

24.5.1940
Autojen luovutus ja miehistön kotiuttamista.

25.5.1940
Miehistön kotiuttamista.
Viimeisessä kotiuttamiserässä oli Hannes päivälleen täysin talvisodassa ja reservissä palvelleena. Viimeisellä sotapäiväkirjan sivulla on vakuutena 25. Autokomppanian leima ja res. vänrikki Heikki Ekqvistin allekirjoitus.

Kuinka turha ja kallis virallisesti 105 päivää kestänyt sota oli, sitä voi kukin tykönänsä hiljaa miettiä.
Sen pituinen se.

Tampereella 25.2.2017

Ritva Paksula os. Olin

Takaisin

Hannes Olinin jatkosota

lauantai 7. tammikuuta 2017

Kirjeitä sieltä jostakin

Antero Johannes Olin syntynyt 14.11.1912, Ul. Pyhäjärvellä. Muutti Sammattiin 27.1.1946. Siirtyi siviilirekisteriin 04.12.1953. Kuoli 29.5.1963 Sammatissa. Haudattu 07.06.1963 Sammattiin.

Kirjansitoja, linja-autonkuljettaja ja monilahjakas sekatyömies. Hän oli käynyt neljä vuotta kansakoulua ja rippikoulun. Hän oli jäänyt varhain orvoksi äidistään, joka putosi tukkiuitolla jäiseen veteen, sai keuhkokuumeen ja kuoli 01.4.1921.

Hannes neljäs vasemmalta kolmannessa rivissä.         

Hannes istumassa

Rippikoulutodistukseen oli annettu Hannekselle muistoksi raamatunlause Matt. 5:8.

"Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan."  Puhtaana säilyi Hanneksen sydän niiltäkin osin, ettei hän haavoittuneena enää ollut miesvahvuudessa, kun Jalkaväkirykmentti 46 syksyllä -41osallitui Haagin sopimuksen vastaiseen sotarikokseen ampumalla kymmeniä neuvostoliittolaisia sotavankeja Terijoella.

Hannes oli selvinnyt talvisodasta ehjin nahoin, vaikka hänen sotareissunsa olikin venynyt
tavallista pitemmäksi. Mies oli joutunut riviin heti ylimääräisten harjoitusten alettua
lokakuun 13. päivä, eli puolitoista kuukautta ennen varsinaisen sodan alkua. Automiestä oli
tarvittu seuraavana keväänä toukokuun loppupuolelle asti, vaikka taistelut olivat tauonneet jo
maaliskuun puolivälissä.

Hannes toimi koko talvisodan autonkuljettajana ja osallistui taisteluihin toisen
armeijakunnan lohkolla elintarvike- ja ampumatarvikekuljetuksissa. Kantakorttiin merkittiin,
että autosotamies Olin oli huoltanut ajoneuvonsa hyvin.

Kantakorttiin merkittiin myös, että 25.5.1940 hänet lomautettiin toistaiseksi. Pitkään ei
siviilielämää kuitenkaan kestänyt. Jo seuraavan vuoden juhannuksen tienoilla Hannes seisoi
taas Karkkilan rautatieasemalla muiden liikekannallepantujen kanssa.

Mikään innokas sotaan lähtijä Hannes ei ollut. Hän kertoi myöhemmin yrittäneensä välttää kutsuntamääräyksen tuojaa. Hänellä oli tapana myös sanoa vielä sodan jälkeenkin, että hänellä ei ole isänmaata sen enempää kuin on multaa kynsien alla. Rintamamieslainan hän otti ja lohtupalaa maksaessaan raatoi itsensä hengiltä vain 50 vuotiaana.


Jatkosota 
25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944

 Metallisiin kehyksiin laitetun muistokuvan taakse on kirjoitettu Date 15.12.1940 ja Hannes Olin.
(Taken by the Photomatic
Reg. U.S. Pat. Off.
Made in U.S.A.
Internetional Mutoscope
Reel CO.. INC. New York City)

Jatkosota alkoi vauhdikkaana hyökkäyssotana. Vaikka Hannes oli varusmiespalvelunsa suorittanut
autosotamiehenä Viipurissa 4.5.1933-18.4.1934, jatkosodan alkaessa hänestä tehtiin jalkaväkimies.

 Autosotamies Hannes Olin.

Hannes osallistui kenraalimajuri Taavetti Laatikaisen johtaman toisen
armeijakunnan 46:n jalkaväkirykmentin riveissä ankariin taisteluihin Tarton rajalta
Karhumäen suuntaan, kun Itä-Karjalaa vallattiin. Itse Karhumäen valtauksessa Hannes ei
kuitenkaan enää ollut mukana. Kohtalo määräsi toisin.

Toinen armeijakunta eteni nopeasti ja ehti Laatokalle elokuun toisella viikolla. Se onnistui
näin katkaisemaan venäläisjoukkojen yhteyden kannakselle Sortavalan suunnasta.
Kannaksella sotatoimet yltyivät.

Keskiviikkona 27.8.1941 käytiin ankaria taisteluja. Rykmentin yhdeksäs komppania, johon Hannes
kuului, oli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä marssinut 27 kilometrin matkan
Terävälän kylästä Jännejärven eteläpuolelle. Marssin aikana oli muutama tupakan mittainen
paussi sekä yksi pitempi tauko, jonka aikana juotiin teetä. Perille saavuttiin maanantaina
auringonnousun aikaan. Päivällä miehet saivat vähän levätä. Kaikki olivat väsyneitä, eikä lepo
kummemmin häiriintynyt edes siitä, kun illansuussa viisi vihollisen pommikonetta ylitti
majoitusalueen. Yksi koneista pudotti kaksi pientä pommia.

Tiistaina 26.8. komppania siirtyi marssien Muolaanjärven koillispuolelle. Keskiviikko,
taistelupäivä, alkoi herätyksellä kello kuusi ja valmistautumisella hyökkäykseen. Taistelussa
komppania eteni tavoitteensa mukaisesti, mutta menetti heti kaksi miestä: sotamiehet
Gustafsson ja Vikström kaatuivat.

Hanneksen komppania selvisi taisteluista ilmeisesti paremmin kuin monet muut niihin
osallistuneet yksiköt. Sekasortoakin ilmeni. Illansuussa rykmentin käytössä olleen raskaan
tykistön tulenjohto ei pysynyt tilanteen tasalla: se erehtyi hetken ampumaan omia
suunnatessaan suojatulta Ala-Hotokan suuntaan. Rykmentin kymmenenteen komppaniaan ei
saatu yhteyttä. Puoli seitsemän aikaan illalla kapteeni Drombergin johtama komppania
vihdoin pääsi muun joukon yhteyteen. ”10K ilmoittaa, että Dromberg tullut suon yli. Ryssiä
tulee perässä. Joukot sekaisin.”

Menetyksistä huolimatta jalkaväkirykmentti 46 eteni päivän aikana Muolaanjärven
pohjoispuolelle ja valtasi talvisodassa menetetyn Muolaan pitäjän Hotokan kylän takaisin.
Hanneksen komppania sai päivän taisteluissa sotasaaliiksi muun muassa kaksi
kenttäkanuunaa, kaksi panssarintorjuntatykkiä, kuorma-auton ja kaksi kenttäpuhelinta.

Komppania sai toiminnastaan rykmentin komentajan kiitoksen. Synkempiä lukuja kirjattiin
taistelun uhreista: päivän aikana (27.8.1941) rykmentti menetti yhteensä kaksikymmentä miestä.
Haavoittuneita ei komppanian sotapäiväkirjaan erikseen merkitty. Yksi heistä oli Hannes Olin.
Hänen rintansa lävisti kiväärinluoti. Myöhemmin hän kertoi maanneensa haavoittuneena
ojassa, kun hänen ohitseen juoksi neuvostosotilas. Mies pysähtyi ja tähtäsi Hannesta, mutta ei laukaissut.

Hanneksen sisko Eeva kertoi, että ammus lävisti  Hanneksen ja hän työnsi sormensa haavaan hakiessaan apua. Hanneksen vaimon mukaan ammuksen olisi tarvinnut mennä vain pari senttiä enemmän vasemmalta, se olisi lävistänyt sydämen.

Hotokkaan kuitenkin päättyi Hanneksen hyökkäyssota.

Tämän kuvan kerrottiin olevan peräisin niiltä main, missä sijaitsi Lintulan luostari. 

Lintulan luostari

 Joutsenon Tiurunniemen 43. sotasairaala.

Haavoittunut vietiin Joutsenon Tiurunniemessä toimineeseen 43. Sotasairaalaan. Vajaan
kuukauden kuluttua, syyskuun lopulla, potilas siirrettiin toipumaan kauemmas rintamasta
neljänteen sotasairaalaan, jonka yksiköt toimivat Uudellamaalla Nummelassa, Kiljavalla ja
Meltolassa.

Lokakuun lopulla mies oli armeijan lääkärien mielestä jo täysin toipunut, tosin hänet
siirrettiin jälkitarkastuksessa alempaan B1-palveluskelpoisuusluokkaan. Edessä oli viikon
jakso jalkaväen koulutuskeskus 19:ssa Lahden Hennalassa. Ja sitten rintamalle.

Hannes ajoi riviin palattuaan sairasautoa 16SAutoK:ssa, kunnes tammikuun puolivälistä -42
aina sodan loppuun hän toimi Karjalan kannaksen kaakkoisosassa Raudun Miettilän kylässä
sijainneen kenttäsairaala n:o 40:n autonkuljettajana.

Raudun Miettilän kylän kenttäsairaala 40.

Sodassa isä ajoi sekä ambulanssia, että erilaisia ampuma- ja elintarvikekuljetuksia.

 Kuljetuskalustoa ja kuljettajia. Alimmassa kuvassa Hannes toinen takarivissä vasemmalta.

Saunottiin, syötiin ja koetettiin viihtyä.

Hannes suoritti sotapalvelunsa ilmeisen tunnollisesti. Käytös oli kantakortin mukaan hyvä.
Jostain pikkurikkeestä oli kerran määrätty neljä kertaa palvelusta vuorotta.

Hannes teki mitä määrättiin, mutta ei erityisen innokkaasti. Rauhan kaipuu eli voimakkaana.
Vaimolleen Sammattiin hän kirjoitti runsas viikko ennen haavoittumistaan: ”Kuinka se siellä
hurisee onko Sammatin poikia tullut jo ketään kotiin että olisivat selvinneet tästä ruljanssista.
Rauhan huhuja täällä kiertää aina jos yhtä ja laista mutta ei ne taida paikkaansa pitää.”

Lomalle kuitenkin joskus päästiin.

Jouluna -41 Hannes kirjoitti vaimolleen Suojoelta: ” Terveiset teille sinne Täältä Karjalan
saloilta toivon sentään että saisin nämä korvet jättää eikä yhtään ikävä tulisi”. Ja hyvältä ei
näyttänyt tulevaisuuskaan: “Tänään vaikka onkin juhlapäivä me muutetaan Karhumäkeen
taas ryssän puolelle täältä parinsadan kilometrin päähän seuraavan kirjeen kun kirjoitan niin
se tulee sieltä jo.”

Tältä näytti Tsopinassa, johon nyt siirryttiin. Noin kymmenen kilometrin päässä Karhumäestä. Ei ollut ihme, että kortteereissa riitti paikkaamista ja kunnostamista.  (Sa-kuva-arkisto)

Tämä kuva saattaisi olla Tsopinasta, kun katsoo ikkunan puitteita. Hannes on kuvassa takarivissä toinen vasemmalta. 

Karhumäen asema ja tietoa Karhumäestä enemmänkin.

Hannes Olin ja vaimo Anna Kyllikki Olin os. Lindell s. 28.11.1915, vihitty 22.11.1938 k. 2.12.1982, haudattu 12.12.1982.

Vaimo Kyllikki, kirjeiden “Rakas Kiki”, eli sotavuodet raskaassa pelossa. Hän pelkäsi
menettävänsä miehensä. Pariskunnalta oli hääkuva jäänyt ottamatta vihkimispäivänä
marraskuussa -38. Sodan alettua ja pitkittyessä Kyllikki halusi heistä kuvan. Varmuuden
vuoksi. Kuva otettiin Hanneksen ollessa lomalla. Mies oli sotilaspuvussaan, vaikka
vihkipäivänä sota oli vielä ollut vuoden päässä, toki jo pelkojen kohteena.

 Miehen kasvoista näkee, että sota on sodittu. Sodan jälkeen isä rakensi rintamamiestalon ja sai neljä lasta. Heidät isä opetti vihaamaan sotaa, ei ihmisiä. Kotona ei pyssyillä leikitty. Sodan synnyttämät traumat ja kaiken sen kauheuden isä hoiti rakastamalla ja tekemällä työtä. Hän teki päivätyönsä linja-autonkuljettajana ja kaikki vapaa päivänsä raatoi rakennuksilla, metsätöissä, raivaamassa peltoja ja korjaamassa naapurien koneita tai öisin omaa autoaan. Hän rakensi kaikille tyttärilleen (Liisalle s. 16.2.-46 , Kaijalle s.16.11.-48 ja Ritvalle s. 26.8.-50) leikkimökit kalusteineen ja kannusti kaikessa, sekä kulttuurissa että liikunnassakin, niin paljon kuin kykeni. Hän piti hyvää huolta myös äitipuolestaan Anni Olinista. Hänestä ei kenelläkään ollut mitään pahaa sanottavaa, sillä hän oli rauhallinen, ystävällinen, avulias ja vastuuntuntoinen mies, josta sanottiin vain: Muut tekevät, mitä osaavat, mutta Hannes tekee, mitä tahtoo.

Isän tekemä rintamamiestalo ja likoille rakennettu rivitaloleikkimökki, puuliiteri ja autotalli ja tietysti jokaiselle oma keinu. Ja vihdoin syntyi vuonna 1956 kaivattu poikakin, Pooti (Reima s. 12.1.-56), isän ylpeys.

Lohtupalan asiakirjat.

 

Rintamalla tehty muistosormus

Isää rakkaudella ja kunnioituksella muistaen

Kaija Olin-Arvola

Hanneksen kirjeitä Kyllikille 

14.8.41

Rakas Kyllikki

Terveiset Täältä naapurin puolelta olemme kilometrin yli rajan nokka nokin naapurin kanssa muuten on ollut rauhallista nämä kaksi päivää ei kumpikaan ole häirinnyt toistaan ainoastaan on ollut kranaatti tulta vähän.

Ny kun muutettiin tänne niin täällä on vähän toisen laista kun edellisessä paikassa kait ymmärrät minkä tähden on toisenlaista täällä tekisi mieli saada vähän voita jos saat hommatuksi niin lähetä ja myöskin sakariinia tupakka minulla on sitä en tarvii jos saat voita ja Sulla on kannellinen lasipurkki siinä olisi hyvä sitä säilyttää

Kyselin pojilta että kestääkö paketti  kauan tulla niin sain kuulla ettei se kestä kuin kolme päivää

Onko Antti kirjoittanut kuinka hän pääsi Pietarsaareen

Terveiset Teille sinne myöskin kotiin jos satut siellä käymään

Hyvää voimista vaan Sinulle

Näkemiin 

Hannes

Kuoren takana

Läh. Stm Olin H.

1966

———

Kpk 2.

Kuoressa osoite

Rouva Kyllikki Olin

Sammatti

Lusiala

Leima: Kenttäposti

♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡

Simola 18.8.41.

Rakas Kyllikki

Kirjoitan taas kun en ole saanut yhtään kirjettä siitä kun kävin siellä.

Hennan kirjeen sain tänään ja hän kertoi että olit käynyt meillä arvaan sentään että olet kirjoittanut ovat hukanneet matkalla toivottavasti olet saanut minun kirjeeni, muuten olen hyvin voinut ja jos näin jatkuu niin ei sitten mitään hätää ole.

(Tässä kohtaa arkki on katkaistu. Liekö paperipula vai sensuuri.)

Kuinka se siellä hurisee onko Sammatin poikia tullut jo ketään kotiin että olisivat selvinneet tästä ruljanssista. Rauhan huhuja täällä kiertää aina jos yhtä ja laista mutta ei ne taida paikkaansa pitää.

Terveiset vain hyvää voimista tämän Näkemiin

 Hannes

Läh: Stm Olin H.

1966

Kpk 2

Rouva Kyllikki Olin

Sammatti Luskala

Kenttäposti

♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡

Suojoki 25.12.41.

Rakas Kyllikki

Kiitos paketista Kirjeestä ja Joulukortista 19 päivä kirjoitettu kirjeesi tuli ne oli kaikki Joulupukin kontissa ajattelin jo että se paketti olisi hukkunut mutta ne olivat pidättäneet sen toimistossa ja antoivat jouluaattona tai eilen illalla se tuli nyt ihan niin kuin joululahjaksi kun sen aattoillalla sain ja sitten siellä oli vielä kuule paketti Helviltä ja Evalta. Helvin paketissa oli kolme omenaa kaksi askia Kairo tupakkia pussi karamelleja ja piparkakkuja. nyt täytyy kirjoittaa ja kiittää että hänkin muisti poikaa sen tähden hän sinulta osoitteen pyysi kai. 

Sitten kirjoitan tässä Jouluaatosta oli vähän niinkun yllätys en olisi uskonut että niin hyvää tarjotaan kun mitä oli kerron ihan alusta, täällä on laitettu auto vaja pahvista ja siihen laitettiin pitkä pöytä keskelle ja sitten oli lautaset jostain haettu että jokainen sai syödä lautaselta ja sitten siihen pääasiaan mitä suuhun pistettiin oli kinkkua perunaa kastiketta juustoa voita maustekalaa makkaraa kaljaa ne syötiin kaikki sekaisin sitten laulettiin ja tupakkia poltettiin oli viisi tupakka mieheen ja alkoi toinen vaihe tuotiin pöytään riisipuuroa ja naimista oikein sekähedelmistä keitettyä ja sitten taas oli laulua puheita ja runoja sen päälle oikeeta kahvia pullaa piparkakkuja koko illan sai syödä niin paljon kuin jaksoi Kyllä koitin puoleni pitää mutta vaikka kaikki oli järjestetty niin sentään olisin jättänyt ne tänne ja tullut luoksesi joulua viettämään muistin koko illan sinua ja ajattelin että kun olisi saanut viettää kotona joulun pojat nauroivat ja pitivät lystiä ei minua oikein vaan maittanut koko illan vietto tulin avaamaan paketin jo ennen kuin juhla loppui ja sitten menin maata en kuullut enää koska toiset tulivat pois. Paketti oli koskematon ei sieltä ollut mitään pois koska se pahvilaatikko oli ihan täynnä tavaraa ja kangas ehjänä siinä ympärillä. Tänään vaikka onkin juhlapäivä me muutetaan Karhumäkeen taas ryssän puolelle täältä parinsadan kilometrin päähän seuraavan kirjeen kun kirjoitan niin se tulee sieltä jo. Nyt kun kirjoitat niin kerro kuinka sinun joulusi meni vaikka arvaan että se yhtä musta oli kuin minunkin jouluni.

Eikä tässä muuta kuin toivon Sinulle hyvää voimista. Terveiset teille sinne Täältä Karjalan saloilta toivon sentään että saisin nämä korvet jättää eikä yhtään ikävä tulisi.

Näkemiin Hannes

(Tämä loppu oli laitettu piirretyn kehyksen sisälle)

Onnea Uudelle vuodelle.

Tämä käyköön kortista nyt kun tämän kirjeen viivasin en lähetä korttia.

H.

Läh: Stm Olin H.

3206

Kpk 1

Osoite:

Rouva Kyllikki Olin

Sammatti

Luskala

♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡

Sotapäiväkirjan merkinnät:

24.12.41 7.30

Hiljainen työpäivä, mutta sen sijaan valmistauduttiin viettämään joulujuhlaa. Kaikki miehet pääsivät majapaikkoihinsa jouluaatoksi. II joukkueen miehet kokoontuivat Paateneseen majapaikkoihinsa. Komppaniassa laitettiin autoparakki juhlakuntoon. Iltapäivällä käytiin joulusaunassa.

18.00

Komppania kokoontui autoparakkiin viettämään joulujuhlaa. Aluksi oli hartaushetki ja sitten komppanian päällikön juhlapuhe. Tämän jälkeen istuttiin katettuun joulupöytään nauttimaan valtion tarjoamia jouluherkkuja joihin kuului m.m. kinkkua, riisipuuroa ja 10 sl pöytäviinaa. Aterian jälkeen kompp. omat miehet esittivät monenlaista ohjelmaa. Saatiinpa päälle vielä joulukahvit oikeasta kahvista. Sodasta huolimatta oli joulutunnelma erittäin korkealla.

25.12.41 8.00

Hiljaista jouluaamun viettoa.

14.00

Komppania kokoontui autoparakkiin seuraamaan joukkueiden välistä tietokilpailua ja sen päälle juotiin joulukahvit.

18.00

Vahvuus: Sama

19.00

Komppania meni autoilla Suojoen lottakanttiinille, jossa lotat tarjosivat kahvit.. Kompp. miehet esittivät ohjelmaa.

22.00

Keittiömiehet ja puhdistusryhmä lähtivät etukäteen uuteen majapaikkaan Tsopinan kylään laittamaan paikkoja kuntoon.

♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡

Karhumäki 1.1.42.

Rakas Kiki

Hei taas, kiitos Uudevuoden kortista ja Joulupäivän kirjeestä tulivat uuden vuoden aattona illalla. Nyt on sitten taas uusivuosi saa nähdä sitte kuinka tämän vuoden saa loppuun kulumaan jokohan tämän vuoden aikana sota loppuu ei ne ennustukset tähän asti ole paikkaansa pitänyt eikä sitä vieläkään tiedä uskoa vaikka onkin pitkä vuosi edessä. Kun pääsis lomalle olis sekin taas vähän muutosta tähän sotaisaan elämään. Vielä en ole saanut mitään vehjettä nimiini mutta siitä on mieleni hyvä ettei vielä ole tarvinnut mennä joto:lle olen saanut olla linja-autossa apumiehenä ja jos vanhat pääsevät pois sitten varmaan saan jäädä linja-autoon. Pahuran Masa on täällä Karhumäessä en sentään ole häntä vielä nähnyt.

Kirjoitit siitä henkikirjoituksesta ei sinne tarvii mennä kyllä sen kerkii sittenkin kun täältä pääsen pois ei niistä kaikista tarvii olla hohkavanaankaan ne jää monelta muultakin pois ei ne sen asian tähden matkustele kun on huonot kulkuyhteydet.

Terveiset vaan voi hyvin Hannes

Kirjeen laitaan oli kirjoitettu: Lähetän tämän lapun takaisin voit sen sentään pitää kaapissa.

Kuoren takana teksti:

Läh Stm Olin. H

3266 kpk 1.

Osoite kuoressa Rouva Kyllikki Olin

Sammatti

Luskala

leima KENTTÄPOSTI

♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡

12.2.44.

Rakas Kyllikki

Kiitos kirjeestäsi jonka nyt taas sain odotukseeni on aina mukava kuulla kuinka terveytesi laita on. Ei se kipu vaan meinaa Sinua jättää kyllä sitä vaan toivoisin että taas saisit olla terveenä.

Itakin on kuollut vaikka kai sen jo olet kuullut faija lähetti minulle sähkösanoman vaan en sen kanssa lomaa saanut ei annettu muuta kuin lähimpien omaisten hautajaisiin lomaa. Minun loma vuoroni on ensimmäinen päivä viimeinen päivä pääsen lähtemään vähä kolmatta viikkoa vielä.

Huomenna saan niitä kaavakkeita ja maanantaina lähetän ne menemään Karkkilaan kyllä se asia nytten jo järjestyy, soitin toimistoon ja niitä on tänään tullut.

Kumpaa Sinä tarkoitit valeriaanaa vai sitä yskänlääkettä jota viime kerralla toin vaikka voin tuoda kumpaakin kun tulen jos jotain muutakin ajattelet auttaa kipuusi niin voin sitten hakea apteekista kun tulen lomalle ja tuoda sinne.

Ei minulla nyttekään ole tämän kummempaa tapahtunut terveenä olen ollut kaikkein suurempi harmi minulla on kun ei tahdo päivät kulua tarpeeksi nopeasti on ruvennut tämä meininki niin hatuttamaan ettei kanssa tahdo unikaan maittaa.

Voi nyt taas mitä parhaiten terveiset Sinulle ja toisille

Hannes

♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡

Onnittelut 28 vuotiaalle Kyllikille.


♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡♡

Hannes Olinin kirje äitipuolelleen Anni Olinille Sammattiin:

…uatene 6.12.41. (Hiiri syönyt alun.)

Terve Mamma

Nyt on taas vähän viipynyt tämä kirje ei ole ollut ennen tilaisuutta kirjoittaa ajoa on ollut ettei ole ollut lepohetkeä kuin pari kolme tuntia yössä nyt se loppuisi vähäksi aikaa minun meni auto rikki paloi laakerit se viipyykin remontissa kauan jolleivät järjestä saan huilata ainakin pari päivää. (Tästä on hiiri nakertanut tekstiä.) Tänään kun tulin komppaniaan sain kirjeesi sen jossa kerroit meneväsi Karkkilaan ja sen jossa olit jo siellä käynyt on se Kiva kun ei ne perunat ole jäätyneet vaikka on talvi mutta kai ne nyt jäätyvät kun pakkaset alkavat Täällä on 35-40 välillä pakkasta olisi ollut melkein parempi kun olisit ne myynyt ei täältä tunnu syömäänkään pääsevän.

Onko siinä muuten perää että Hanko on antautunut täällä semmosta touhuuvat.

Minä kirjoitin Reinolle kirjeen sillä vanhalla osoitteella luulin että hän joutui samaan paikkaan no kai se tulee, on se hyvä että Reinoa onnisti, ettei kaikilla ole moukan niukka niin kuin minulla että aina täytyy olla metelissä näinä päivinä on lentokoneet kovin ahristaneet että oikein nauttisin kun laakerit pehmisivät.

Vaatteita minulla on tarpeeksi sukkia on kolme paria villapaitoja hyvä karvalakki pomppa ja kahdet saappaat niin että kyllä me ollaan myöskin koko hyvin (Tästä hiiri syönyt.) kun me ollaan käyty sairaalassa syömässä.

Ne jakoivat taas näitä paketti lippuja, lähetän ne taas sinne voit ostaa jollekin jotka ei ole saanut niitä näkyvät jakavan niitä niin paljon ettei kukaan niin usein pakettia lähetä se paketti ei ole vielä tullut jonka nyt lähetit se ensimmäinen on jo syöty karamelleja on vähän jäljellä voi nyt taas vaan hyvin

Terveiset sinne hei vaan Hannes

Kirjeen kuori ei ole säilynyt.

 

Kirjeet löytyivät joulukuussa 2016 Kyllikki Olinin kotitalon seinäpahvien takaa, kun talon uusi omistaja aloitti remontin. Lämmin kiitos kirjeiden toimittajalle.

Kuvat ja teksti Kaija Olin-Arvola ja Ritva Paksula os. Olin 

Hanneksen mielisanontoja:

"Kyl se siit valkentuu."
"Ei ranttuja rukoilla."

Hanneksen lempilaulut:

Orpopojan valssi 

Elämää juoksuhaudoissa 

Antero Johannes Olinin tiedot Sotapolkuprojektissa 

Lisää Antero Johannes Olinin elämästä täällä. 

Blogiin Hannes Olinin jatkosota 

Yhteydenotot irmeli.arvola@gmail.com

Kuvat: Kaija Olin-Arvolan arkisto, ellei toisin mainita.