Hanneksen sairaskertomus sotapalveluksessa

Hannes oli sairastanut tuhkarokon viisitoistavuotiaana vuonna 1927.

Pohjois-Uudenmaan sotilaspiirin kutsunta oli 24.9.1932. ”Fyysillinen” kunto todettiin hyväksi ja lääkintämajuri P. Alivirran mukaan kirjansitoja kelpasi aseelliseen rintamamiespalvelukseen.

Armeijan tulotarkastuksessa 8.5.1933 hänen pituudekseen merkittiin 170 cm, painoksi 63 kg. Nielurisat olivat suuret, oikeassa sääressä todettiin suonikohjut.

Varusmiehenä Hannes palveli 4.5.1933 - 18.4.1934. Alokasaika päättyi sotilasvalaan 17.6.1933

Alokasaikanaan Hannes sairasti angiinan. Oireita olivat kurkkukipu ja päänsärky. 22.5. nielurisojen todettiin turvonneen ja olevan punaiset. Neljä päivää myöhemmin kuumetta mitattiin 39,2 astetta. Seuraavana  päivänä kuume oli laskenut 37,3 asteeseen. Hannes passitettiin Viipurin sotilassairaalaan poskiontelotulehduksen ja  kuumeilun takia. Poskessa oli kova pakotus ja turvotus. Tilannetta seurattiin poliklinikkakontrollein viikoittain Viipurin sotilassairaalan korvapoliklinikalla. Tauti ei ottanut parantuakseen ja heinäkuun alussa mies passitettiin kirurgin käsiin.


6.7.1933 Hannekselle tehtiin poskiontelon kirurginen puhdistus – oper. radic. Luc-Caldwell l. Dx – jossa oikealta puolelta ikenen ja hampaiden välistä poskiontelo puhdistettiin. Menetelmän oli kehittänyt toisistaan tietämättä yhdysvaltalainen George Walter Caldwell vuonna 1893 ja ranskalainen Henri Luc vuonna 1897. Operaation jälkeen potilas sai viiden vuorokauden vapautuksen harjoituksista, myöntäjänä lääkäri J. Charpantier.


Varusmiesaikana Hannes sai myös kaksi pitempää lomaa, 14.-20.10.1933 ja 17.- 23.1.1933. Huhtikuussa 1934 Hannes  kotiutettiin 25. Autokomppanian toisesta huoltopataljoonasta täysinpalvelleena.  Lähtötarkastuksessa Hannes kuittasi olevansa terve. Armeija-aikanaan Hannes sai erikoiskoulutukset autonkuljettajaksi  ja –asentajaksi ja sai näin myös auton ajokortin.

Kertausharjoituksissa 4.8.1936 - 23.8.1936 Hannes toimi huoltopataljoonassa autokolonnan lähettinä Viipurissa.

Talvisotaan Hannes joutui heti 13.10. 1939. Tuntolevyn numero oli 322007. Tehtävänä oli toimia Karjalan kannaksella II Autokomppanian lohkolla elin- ja ampumatarvikekuljetuksissa autonkuljettajana Tarton rajalta Karhumäen suuntaan. Jo sodan alkuvaiheessa Hannes kärsi myalgiasta, lihaskivuista. Se merkittiin terveyspapereihin 25.10.1939. Seuraavan vuoden tammikuun kovat pakkaset aiheuttivat paleltumavammoja, joita hoidettiin 18.1 ja 5.2. 1940 lohkon sairaalassa Viipuri 4.  Pakkasta oli18.1. 36 astetta ja vasta 5.2. se lauhtui -15 asteeseen.

Hanneksen talvisota kesti aina toukokuun lopulle, 25.5.1940 asti, 7 kk 12 pv. Kantakorttiin merkittiin, että hän oli huoltanut ajoneuvonsa hyvin. Mies lomautettiin toistaiseksi, ja taas hän kuittasi terveystarkastuksessa ”Olen terve”, yksikön lääkäri E.Himberg vahvisti lausunnon.

Kesäkuussa seuraavana vuonna alkoi jatkosota. Hannekselle kävi 21.6.1941 käsky Hyrylään. Kesäkuun lopussa häneltä hoidettiin keuhkoputkentulehdusta ja suonikohjuja. Palveluskelpoisuusluokaksi määrättiin A II. Tuntolevyn numero oli nyt 601742.

Jalkaväkirykmentti 46:n yhdeksännen komppanian ankarissa hyökkäystaisteluissa Muolaan pitäjän Hotokassa Hannes haavoittui 27.8.1940. Luoti lävisti hänen rintansa – ”Vulnus sclop. perf. thoraces l.dx, Kuulan aiheuttama haava rinnan läpi oikealta”. Mies joutui hoitoon 43. Sotasairaalaan Joutsenon Tiuruniemeen. Sieltä hänet passitettiin vajaan kuukauden kuluttua jatkohoitoon 4.Sotasairaalaan Kiljavalle, jossa hän oli 23.10. saakka.

Kiljavalta hän pääsi pariksi päiväksi lomalle Karkkilaan, mutta joutui jo 25.10. ilmoittautumaan Lahden varuskunnan opastustoimistossa, johtavan lääkärin KW.Tiisalan arvioitua miehen kelpaavan jo apupalvelustehtäviin.
Jalkaväen koulutuskeskuksessa Lahden Hennalassa miestä koulutettiin uusiin tehtäviin. Hänet ohjattiin huoltokoulutuskeskukseen ja marraskuun alussa Hannes määrättiin 16. Sairasautokomppaniaan autonkuljettajaksi. Tammikuun puolivälistä alkaen sodan loppuun asti hän toimi sitten kenttäsairaala 40:n autonkuljettajana. Hannes oli ”Aseellinen autonkuljettaja”. Käytös, huomiokyky ja sotilaallinen kehitys todettiin hyväksi. Lisäksi hän oli ahkera ja täsmällinen.

13.11.1944 oli vielä kertausharjoitusten lähtötarkastus, vaikka itse harjoitusta ei sitten ilmeisesti ollutkaan, koska kotiutus seurasi heti seuraavana päivänä. Terveydentila oli sama kuin tullessa, palveluskelpoisuusluokka edelleen A II armeijan taulukon 64 J -kohdan perusteella. Tilan todettiin siis olevan ennallaan, tämän allekirjoittivat Hannes ja  lääkintämajuri P. Alivirta.

Vuonna 1952 Hannes siirrettiin ikänsä puolesta nostoväkeen.  Pojastaan kruunu piti huolen loppuun saakka. Viimeinen merkintä Hanneksesta on tehty kuoleman jälkeisenä päivänä 30.5.1963.

 

Takaisin

Hanneksen sotavuosi 1944 40:n Kenttäsairaalan palveluksessa 1.1.1944 - 14.11.1944

Väkeä kuin helluntaiepistolassa ja 
Oikutteleva juna

 

Näin muuttaa sota miehen. Alimmasta kuvasta näkee, että kovia on koettu. Sen näkee kasvoista ja katseesta. Eipä halunnut isäkään sodasta paljon puhua. Traumansa hän hoiti rakastamalla ja tekemällä työtä. Hän opetti lapsensa vihaamaan sotaa, ei ihmisiä.

1.1.1944 Yhteinen päivällinen ruokalaparakissa, ruoka oli hyvää ja ruokahalua myös.
Pyryä ja pakkasta, lumiaidat ja päivittäinen auraus piti tiet kunnossa.

13.1.1944 Huoltopäällikön tarkastus erityisesti talleille. Kunnossa olivat.

14.1.1944 Evakuointi S.Junaan 14 petipotilasta ja 4 istumaan kykenevää lähetetään kenttäsairaalasta rauhallisempiin maisemiin. (Jatkossa tässä kirjoitelmassa sama asia ilmaistu esj 14/4.)

21.1. Illan kuluessa tulee 19 potilasta.

26.1. - esj 12/7

2.2. 1944 Saunan rakentamista suunnitellaan.

3.2. - esj 13/7

19.2. - esj 12/8

 Kaiken kauhun keskellä oli upseerikerholla vielä tarmoa päivitellä järjestyksen puutetta.

26.2. - esj 10/5

29.2. Lahdataan n. 70 kg sika.

Maaliskuun alussa sää vaihtelee. Välillä lauhaa, myrskyä ja välillä aurinkoista.

500 puukuution urakka.

19.3.1944 ilmoitetaan sairaalan muutosta Raudusta Räisälään. Tauko potilaiden vastaanottamisessa.

23.3. Räisälässä sairaala toimii kunnalliskodissa, Suomen Huollon sairaalassa, mielisairaalassa, pienemmällä kansakoululla, osa nimismies Kauppisen talossa, lääkärin asunnossa ja terveyssisaren sairastuvassa. Tarve kuitenkin suurempi ja tiloja pyydetään lisää. Sairaalakalustoa puhdistettu syanivedyllä, (sinihappo).

24.3. - esj Valkjärvelle 6/5, pyryä ja -10 pakkasta.

25.3. Kuorma Raudusta Räisälään, tiet tukossa, eilen 2 kuormaa sairaalan autoilla , 2 autoa kunnossa.

27.3. - 28.3 III AK:N toimesta komennettu kahdeksan kuorma-autoa siirtämään KS:n Räisälään. Pakkilaatikoita 250 kpl. Majapaikkoja saatu lisää, suojeluskunnan talo sairaala käyttöön.

29.3. Kaiken kaikkiaan saapui n. 60 kuorma-auto- + 3 linja-autokuormaa.  Yöpakkanen pitänyt tiet kovina.


Pääsiäisen seutu hiljaista.


12.4.1944 12. AutoK:sta komennetaan 2 kpl OS-autoja KS:n käyttöön. Toinen päiväajoon linjalle Kiviniemi - Räisälä ja toinen Särkisalo- Räisälä - Kirvu.

19.4. Porin pikajuna alkaa kulkea Käkisalmesta lomalaisten kuljetuksia varten.

21.4. Rokotus lavantautia vastaan. I kerta. Esj 5/13 Valkjärven asemalle.

23.4. Yöpakkaset helpottavat. Lunta enää hyvin vähän.

28.4. Kova lumisade, nollakeli.

1.5. 1944 Kolea Vappu, sade sulattaa lumen.

5.5. -esj 6/13

15.5. - esj 13/13, Valkjärvelle

17.5. Kenr.ltn. IV AK:n komentaja Taavetti Laatikainen tervehtimässä.

23.5. -esj 6/3 Valkjärven aseman kautta.

27.5. Pori - Käkisalmi pikajunaan liitetään G-vaunu potilaitten evakuointia varten Savonlinnaan.


9.5.1944 Kannaksella alkaa yleishyökkäys. Kiviniemeä pommitetaan. Yöllä tuli paljon potilaita. Evakuoidaan Sakkolan asemalle. Sairasjunassa 14/14. Yöllä 70 - 80 potilasta lisää.

12.6.1944 - esj 24/26 Myllypuron asemalle.

15.6. - sej 12/43. Lastaus junaan, joka ratavaurion takia myöhässä. Lastaus tapahtui yöllä klo 2.45. Porin lomalaisjunaan kytkettiin klo 15.00 sairasvaunu, mihin evakuoitiin 19/47. Heti tämän jälkeen tuli lisää haavottuneita, jotka piti evakuoida Kiviniemestä, Pyhäjärveltä lähetettiin jo autoja, mutta niiden tulo peruutettiin. Kaikki autot palasivat Räisälään ja myös Kiviniemeen. KS 40. jäi 102, jotka sijoitettiin Martta-Majaan, joka oli juuri luovutettu KS:n käyttöön.

16.6. Klo 17.00 - 20.00 evakuoitiin Myllypellon asemalle 102 vierasta + 92 omaa potilasta.

17.6. Yöllä tuli potilaita KS 36:sta Kiviniemestä, joka tyhjennettiin ja siirrettiin Kirvuun. Iltapäivällä SairasJuna evakuoi sairaalan asemalle 206 potilasta. Noin 60 siirretty KS 40:een.

18.6. Potilaita saapui pitkin päivää. Lisäksi 36 Kirvuun lähetettävää potilasta oli sairaalassa aamuun saakka. Potilaita yhteensa 42/118.

19.6. Rauhan huhuja. Rauhallinen päivä, ei lentotoimintaa, eikä tykin jyskettä. Illalla alkoi evakuointi SairasJunaan klo 22.00 ja lastaus oli selvä klo 1.00 yöllä mennessä. 29/57, siviilejä 4/12. Räisälän kirkonkylän siviileille evakuointimääräys, lähtö viimeistään huomen aamuna. Kesäisen lämmintä.

20.6. Potilaita tullut vähän. Maitoa saa ohikulkevilta evakkojen lehmiltä niin paljon kuin jaksaa juoda

.
21.6. Suht. hiljaista. 36 potilasta evakuoidaan Kirvuun.

23.6. Illalla ankaraa tykkitulta Äyräpään suunnalta.

24.6. - esj sairaalan asemalle 12/24. Pyhäjärven KS. 51. evakuoidaan KS. 40. kautta 26 potilasta, joista yksi jää tänne.

25.6. Sateista ja koleaa. Evakuointi juna lähti sairaalan asemalta klo 24.00 potilaita 20/15.

26.6. - esj 20/15, juna lähti asemalta klo 24.00.

27.6. - esj 3/5

28.6. - esj 12/23 + Pyhäjärveltä tulleet.

29.6. Sairaala saa 10 lehmää lotta Annikki Uusimaalta Käkisalmen piiristä.

1.7. 1944 -esj 17/26

2.7. Kaunis ja lämmin viikko.

3.7. Jos vetäytyminen vielä jatkuu A osaston muutettava uuteen paikkaan. B osasto Sulkavalle. Esj 44/173. Lastaus sairaalan asemalla 21.00 - 03.00. Potilaita tuli koko päivän klo 7.00 alkaen Äyräpään sillanpääasemasta. Kaikkiaan 277 haavoittunutta. Kirvun ja Ilmeen 25.KS:aan suunnilleen saman verran.

5.7. Rankka raesade. Rakeet suuria, halkaisija n. 35 mm. Illalla tuli Äyräpäästä n. 50 potilasta. Esj 31/60 sairaalan asemalle.

6.7. Tulee potilaita pitkin päivää lisää. Illalla esj sairaalan asemalle 22/90.

7.7. Iltapäivällä alkoi tulla uusia potilaita, tulo jatkui aamuun saakka. Esj 24/85.

8.7. Potilaita tulee jatkuvasti. Esj illalla sairaalan asemalle 42/91. Klo12.00 tuli käsky pakata B osasto muuttovalmiiksi.  Ensin tarkoitus siirtää B osasto Virmutjoelle, mutta kuorma-autoja odotellessa uusi käsky muuttaa osasto B Hiitolaan. 15. Div. antoi käyttöön 5 autoa kahden oman lisäksi. Yön kuluessa os. B ja osa A osastoa siirretty Hiitolaan. Yhteensä noin 20 kuormaa. A osastosta jäi Räisälään vain kunnalliskodissa toimiva ja sekin supistettuna. Myös kuljetusta kestävät rinta- ja vatsapotilaat lähtivät Hiitolaan.

10.7. Päivällä potilaita tulee TULVIMALLA. Osa kuljetetaan odottamaan evakuointia kansanopistolle. Pitkin yötä tulee uusia. Kaikki evakuoidaan SairasJuniin 113/180 ja illalla 17/51.

11.7. Potilastulva VALTAVA, osa lähetettiin 36.KS Kirvuun. Osa Hiitolaan katsomatta. Potilaat siirretään SAuto-osaston autoista omiimme, jotka heti jatkavat matkaa. Räisälän B osaston kautta kulki n. 550 potilasta. Päivällä esj 51/226. Illalla uusi evakuointi sairaalan asemalle 21/89

12.7. Jo kolmas yö menee työntouhuissa. Illalla evakuoidaan 64/155. Alik. Luhtakallio komennettu huolehtimaan paarien ja huopien vaihdosta. Potilaita tullut päivän kuluessa n. 300 ja illalla  esj 60/30. Kesähellettä.

14.7. -esj 51/61

15.7. -esj 32/66

17.7. - esj 37/141

18.7. -esj 20/74. Stm Jorma Sentti ja Toivo Pökkylä ilm. vapaaehtoiseen palveluun ja heidät määrätään 40.KS:n apteekkiapulaisiksi.

19.7.  Kuuma ja painostava ilma, ukkosta.

21.7. - esj 16/41. Ripuliaalto vaivaa, 30 - 70 potilasta/päivä.

28.7. A osasto siirretään takaisin Hiitolasta Räisälään.


3.8.1944 B osasto siirretty Kaukolaan.

8.8. Potilaitten säännöllinen evakuointi n. joka 3. päivä juniin n. 30 - 50 potilasta kerrallaan.

11.8. Lähipuolustusta varten määrätty tukikohdat.

12.8. Haavottuneita viime vuorokauden aikana 19, joista moni vaikea tapaus. Kuusi kuollut.

13.8. Timoskalan kansakouluun perustettu lavantautiosasto. Tauti leviää saastuneen ruuan ja juoman välityksellä. Aiheuttaa kovaa kuumetta, ripulia tai ummetusta. Esj 16/19.

16.8. -esj 18/40

19.8. -esj 15/30

20.8. keuhkotautia.

23.8. -esj 20/48

26.8. -esj 16/35

6.9.1944 KS 40 lakkaa välittömästi toimimasta Räisälässä. Potilaat evakuoidaan 19. SotaSairaalaan ja 3. KS Hiitolaan. KS 40. uusi paikka Juvan Lautialan kansakoulu ja nuorisoseuran talo. Apteekki ja toimisto lähitaloihin. Miehistö majoitetaan kahteen telttaan.

9.9. Muutto suoritettu loppuun. Yhteensä n. 50 kuorma-autollista.

10.9. Sairaalassa 66 paikkaa, potilaita 1.

16.9. Ei potilaita, henkilökunnan naiset ja miehet määrätty lähitaloihin maatöihin.

19-9-1944 RAUHA! Mielet masennuksessa!

21.9. Potilaita tuli 110.

22.9. Uusia potilaita 45.


12.10.1944 Potilaita ei enää ole. Sairaalan varastot täytetään määrävahvuuteen ja ylimääräinen toimitetaan varikolle.



Oikutteleva Juna

18.10. Päämajan käsky: 40. KS irroittamisesta VI AK:sta rautateitse Ouluun III:lle AK:lle. Juna lastausvalmina 22.10.1944 klo 8.00. Autoja hyvin vaikea saada kuljettamaan tavaroita. Vaunuja seuraavasti 1 ok-vaunu, 4 h-vaunua, 10 umpivaunua ja 2 henkilövaunua.

22.10. Lastaus Kalliolahden asemalla. Tavaroita kuljetettu asemalle jnv. etukäteen, koska kuljetusapu oli hyvin heikkoa. N. 25 autolastia. Hevoset kulkivat ajoneuvoa vetäen. Junassa vain kolme avo- ja kaksi umpivaunua. Puuttuvat vaunut saapuivat 12 tuntia myöhässä klo 20.00. Lastaus saatiin suoritettua klo yhteen mennessä yöllä.

23.10. Klo 4.00 juna liikkeelle.

24.10. Juna Oulussa klo 23.00.

25.10. Juna Toppilaan lastattavaksi laivaan ja

26.10. takaisin Ouluun ja Seinäjoelle.

27.10. Klo 0.00 juna saapuu Seinäjoelle. Viimetingassa kaikki kotiin kuljettamiset lopetetaan ja jäädään odottamaan klo 13.30 asti, jolloin päämajan rautatieosasto määräsi KS:n ”siirrettäväksi” Seinäjoelle. Taas päästiin lähtemään, mutta vain Oulaisiin saakka, missä junan ilmoitettiin palaavan päämajan käskystä takaisin Ouluun.

28.10. Juna purettiin Oulussa.

29.10. Aamulla Tuiran parkkialueella. Seuraava yö 7. muuten vietettiin junassa. Klo 10.00 aamulla oli uudet majotuspaikat Pikku-Hampurissa joten kuten kunnossa. Illalla pidettiin upseerien ja hoitajattarien yhteinen illanvietto.

4.11.1944. Saapui käsky siivota kotiuttamispaikka Isoonkyröön.

5.11. Juna saapuu uudelleen klo 8.00 Toppilan asemalle lastattavaksi. Lastaus kesti klo 15.00 saakka ja klo 16.00 se lähti liikkeelle.

7.11. Lastin purkaus Isossakyrössä, joka oli selvä klo 15.00 mennessä. Tavarat siirrettiin suojeluskuntataloon. Henkilökunta majoittui yksityisiin taloihin ja kansakoululle.

8.11. Kotiutettiin 28 miestä ja 10 hoitajaa.

9.11. Kotiutettiin 3 miestä, 1 hoitaja ja 10 lottaa.

Kotiuttamistyö laskettiin päättyneen 15.11.1944 mennessä.

Hannes vapautui 14.11.1944, taistelustaan oman, Sammatin Niemen kylässä olevan vanhempiensa vuokramaalla sijaitsevan kotimökin puolesta. Oman talonsa hän rakentaisi Luskalan kylän Koivunummen peltosaralle, isänmaata kulki aina mukana. Kirkon kymmenyksien maksamisesta hän luopui antaakseen ne mieluummin leipänä lastensa suuhun, mutta oli sanonut, että johonkin sitä kuitenkin pitää uskoa, kun ilmalla kuin ilmalla on jatkuvasti tienpäällä. Kuten sitten olikin, - aina viimeiseen hengenvetoonsa saakka.

Sellainen se reissu ja tulipahan tehdyksi.

Onkiniemessä 1.3.2017

Ritva Paksula

Takaisin