Yhtenäisyyden kirous

Kuva: Kaija Olin-Arvoa: Kahleet

Konsensus on vallanpitäjien markkinoima poliittinen tila, jossa taloudellinen valta määrää marssin tahdin ja sehän tietää sitä, että saappaat kulkevat oikealle.

Vasemmalta kuuluu usein vaatimuksia yhtenäisyydestä. Miten voi olla yhtenäinen liike, jos ihmiset ajattelevat eri tavoin. Ei politiikka ole mitään seuraa johtajaa -leikkiä.

Ihmisillä pitää olla oikeus omaan ajatteluun. Jokainen ajattelee omista lähtökohdistaan ja ajatukset syntyvät olemisesta. Sorretun maailma synnyttää sorretun ajatuksia, eliitin maailma eliitin ajatuksia.

Suomalainen vasemmisto on mennyt niin pitkälle omassa autoritaarisuudessaan, että toisinajattelijat suljetaan porukan ulkopuolelle. Heiltä viedään puheoikeus. Heidät erotetaan. Kaikki tapahtuu niin kuin Isä Aurinkoisen aikaan. Nyt vain usein virtuaalisesti. Mutta käytäntö voi siirtyä myös todellisuuteen. Jopa verisesti, niin kuin on nähty.

Jos et suostu ajattelemaan samalla tavoin, sinut bannataan ja estetään näkymästä, ettei johtajien mielenrauha järky. Sama koskee mediaa. Vaikuta siinä sitten.

Ja tähän ihmiset näyttävät tyytyvän. He ovat kuin lammaslauma. Kun aidan takaa huutaa ja kysyy: - Kuka on tyhmä. Lauma vastaa yhteen ääneen: - Mää.

Pakotetusta samanmielisyydestä ei synny kuin totalitarismia ja diktatuuria. Jäljet pelottavat.

Jos halutaan, että liike kehittyy ja laajenee, pitää sallia erilaisia mielipiteitä ja arvoja. Ristiriitojen avoimessa pohdinnassa syntyy synteesi, jos on syntyäkseen.  Demokraattisen sentralismin aika on ohi.

Pakkovalta on pakkovaltaa, kutsuttiinpa sitä millä nimellä tahansa.


Hyvää Kansainvälistä sananvapauden päivää!