perjantai 17. lokakuuta 2014

Uusi aika


Kuva: Kaija Olin-Arvola: Uusi aika


”Rooma oli lainattujen ja vallattujen kansojen markkinatori, tungosta kahdella parvella, maassa ja taivaassa, sikamaisuutta, jota pusersi kolminkertainen solmu kuin suolimutkaa. Daakialaisia, heruleja, skyyttejä, sarmaatteja, hyperborealaisia, raskaita puolattomia vaununpyöriä, ihraan painuneita silmiä, sekaantumista eläimiin, kaksoisleukoja, kalojen ruokkimista sivistyneiden orjien lihalla, sivistymättömiä keisareita. Roomassa oli silloin ihmisiä enemmän kuin milloinkaan myöhemmin. He olivat ahtautuneita tuon kolossin katujen ja käytävien puristukseen ja kärsivät. –

Ja sitten tuohon marmorisen ja multaisen mauttomuuden kaatopaikkaan tuli hän, keveästi kävelevä, sädekehään pukeutunut, korostetun inhimillinen, tarkoituksellisen maalaismainen galilealainen, ja siitä hetkestä lähtien ei ollut enää jumalia eikä vallattuja kansoja, alkoi ihmisen aika, puuseppä-ihmisen, kyntäjä-ihmisen, paimen-ihmisen keskellä lammaslaumaa auringon laskussa, ihmisen, joka ei vaikuttanut ylpeältä, ihmisen, josta tietoa ovat levittäneet kaikki äidit kehtolauluissaan ja maailman kaikkien museoiden kuvat.”

Olisiko jälleen muutoksen aika?



(Lähde: Boris Pastenak, Tohtori Živago, Suom. Juhani Konkka, Tammi, Helsinki 1958)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti