perjantai 20. toukokuuta 2016

Mitä on tekeillä? Kuka provosoi ketä?



Viime kesänä Suomi oli mukana Naton Allied Shield –harjoituksessa (Baltops 15), johon osallistui 15 000 sotilasta 22 maasta. Suomalaiset harjoittelivat Puolassa. Pääosa joukoista harjoitteli Välimerellä.
Kun kirjailija Pentti Sainio kysyi Natoon perehtyneeltä sotahistorian dosentilta Markku Salomaalta ”Mitä pääharjoituksessa Välimerellä harjoitellaan tämä vastasi: ”Baltian puolustusta. Välimeren harjoitus on demonstraatio Baltian puolustamisesta. Harjoituksen peitepiirros heitetään tarpeen vaatiessa Baltian kartan päälle ja menoksi. Harjoitusta ei viety suoraan Baltiaan, koska Venäjä provosoituisi. Nämä harjoitukset ovat kasvaneet mittasuhteiltaan kilpaa koko ajan, mikä muistuttaa kylmän sodan ajasta. Nämä maskeerataan rauhankumppanuusohjelmaan, että veli venäläinen ei häiriinny, ja kuitenkin niin käy. Eihän Suomi voi liittoutumattomana olla Naton sotaharjoituksissa. Mutta siitä kuitenkin on kyse.”
Dosentti Salomaan mukaan kyseessä oli ”Halloween-naamiaiset”. Salomaan mielestä me suorastaan tyrkytämme itseämme voimannäytön kohteeksi Venäjälle. ”Juha Sipilän, Alexander Stubbin ja Timo Soinin hallituksella on totiset paikat. Tosiasioiden tunnustamisen aika on koittamassa. On vain suuren O:n kokoinen aukko puolustuksessa”, sanoo Salomaa.
Joulukuussa 2015 ilmestyneessä kirjassaan Kylmän sodan toinen erä Salomaa toteaa, että Suomen itsenäinen puolustus on tiensä päässä. Ja siksi: ”Nyt on hyvä hetki rohkeasti tunnustaa tosiasia, että Suomen varmin mahdollisuus sotilaallisen avun saamiseen häätätilanteessa voi perustua kahdenkeskiseen sopimukseen suoraan Yhdysvaltojen kanssa.”
Tämä selittää ahkeran vierailu-buumin maiden välillä ja myös aamiaisrukoukset Valkoisessa talossa. Alaskan ilmastokokouksessa 1.9.2015 USA:n presidentti Barack Obama kätteli ohimennen myös ulkoministeri Soinin, joka totesi ”Timo Suomesta. Voimme olla avuksi.”
Nyt ollaan niin pitkällä, että Venäjän provosoituminen ei enää pelota. Parhaillaan on menossa harjoitus Baltops 16, joka on Naton suurin sotaharjoitus Itämerellä.
Tänä vuonna Suomesta on sotaharjoituksissa mukana rannikkojääkäreitä ja panssaritiedustelijoita. Alkuvaiheessa on mukana 600 sotilaan vahvuinen maihinnousuosasto, joka harjoittelee Suomen ja Ruotsin rannikoilla. Maihinnousuja tehdään Hankoniemen alueella olevalle Syndalenin harjoitusalueelle.
Baltops-harjoitukseen osallistuu 160 sotilaan vahvuinen rannikkojääkärikomppania Uudenmaan prikaatista ja ainakin saman verran ruotsalaisia rannikkojääkäreitä toimii hollantilaiselta maihinnousutukialus Johan de Wittiltä.
Suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi maihinnousuosastoon kuuluu 200 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta sekä 30 sotilaan vahvuinen italialainen tiedustelujoukkue. Amerikkalaisilla on mukana 12 maihinnousupanssarivaunua, muut liikkuvat rantauduttuaan jalkaisin.
Johan de Wittin lisäksi Hankoniemen edustalle saapuu kaksi muuta isoa maihinnousutukialusta: amerikkalainen USS Carter Hall ja Britannian laivaston suurin alus HMS Ocean.
Suomessa harjoitellaan kolme päivää 6.–8. kesäkuuta ja sen jälkeen neljä päivää Ruotsissa.
Koulutuspurjehdukselta palaava miinalaiva Uusimaa osallistuu Baltopsin loppuvaiheisiin Itämerellä.
Tänä vuonna harjoituksiin osallistuminen maksaa Suomelle noin 400 000 euroa. Viime vuonna yli miljoonan.
Kaikkiaan Baltopsiin osallistuu yli 4000 sotilasta 17 maasta. Sota-aluksia on viitisenkymmentä. Ruotsi lähettää harjoituksiin rannikkojääkäreiden ohella muun muassa sukellusveneen ja Gripen-hävittäjän, kertoo Yle 18.5.2016.
Heinäkuussa 2015 puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi Markus Mustajärven kysymykseen, että Suomi ei harjoittele ”Baltian tai muiden Nato-maiden sotilaallista puolustamista”.
Lähteet
Yle (18.5.2016): Nato tekee ensi kerran maihinnousun Suomen rannoille – Itämerellä alkamassa kolme suurta sotaharjoitusta http://yle.fi/uutiset/nato_tekee_ensi_kerran_maihinnousun_suomen_rannoille__itamerella_alkamassa_kolme_suurta_sotaharjoitusta/8885217
Sainio, Pentti (2016): Armeijan hukatut miljardit, Into, Viro.
Salomaa Markku | Docendo (11/2015): Kylmän sodan toinen erä.

Kaija Olin-Arvola on runoilija ja eläkkeellä oleva toimittaja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti