torstai 29. joulukuuta 2016

#EnOlisiTässä

Ilman omaa sinnikkyyttäni ja läheisiäni.

Jouduin lopettamaan koulun, kun olin kolmentoista ja isäni kuoli. Oli mentävä töihin, koska äidille jäi vielä elätettäväksi kaksi nuorempaa.

Työn ohessa suoritin kansalaiskoulun, jotta sain edes jonkin päästötodistuksen. Myöhemmin Sirola-opistossa opiskellessani suoritin oppikoulun loppuun.

Ilman hyviä ihmisiä en olisi selvinnyt, kun kodittomana seisoin Salon vanhalla sillalla ja mietin mihin pääni kallistaisin. Siitä se vain lähti oma elämä. Ilman ystävällistä Munkin Baarin rouvaa en olisi sairaana saanut ruokaa, jota työkaverit toivat maitokannussa, kun makasin kovassa kuumeessa asunnossani.

Omalla sinnikkyydelläni olen elättänyt itseni liki 30 ammatissa: pienestä rahastaja-tytöstä tiedotussihteeriin, toimittajasta kirjastoapulaiseen, siivoojasta vararehtoriin ja paimenesta latojaan, jäätelömyyjästä vahtimestariin. 

Minimiopintotuen sain, kun opiskelin Oriveden opistossa liki viisikymppisenä ja suoritin sanataiteen appron.

Se onkin sitten ollut melkein kaikki. Toimeentulotukea en saanut, koska olin yrittäjä. Oli pakko pärjätä kokonainen kesä ilman rahaa. Työvoimatoimiston asiakirjaväärennöksen takia tuli myöhemmin puolen vuoden karenssi.
Lähes puolet elämästäni olen roikkunut löysässä velkahirressä, koska utopistina osallistuin Suomen ensimmäisen uusiopaperin tuottamiseen ja menetin kaiken.

Kaikista tuista olen jäänyt paitsi.  Olen saanut vain lapsilisän ja äitiyspakkauksen, mutta siinä se sitten on ollutkin. Lähes kaikista terveydenhoitopalveluista olen joutunut taistelemaan, vaikka olen kuuliaisesti maksanut veroni niin kuin pitää aina jokaista suupalaa myöden.

Yhteiskunnassa oleminen on tuntunut siltä kuin olisi roikkunut kylmässä vedessä viimeisillä voimilla jäälautasta kiinni pitäen ja odottaen, että joku talloo sormille.

Mutta kaikesta tästä huolimatta minua ei ole kyetty syrjäyttämään, mistä saan kiittää pelkästään omaa sinnikkyyttäni.

Lapsille ja nykynuorille toivon parempaa ja helpompaa elämää, joka ei onnistu ilman hyvinvointiyhteiskunnan palauttamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti