30.11. 1939 oli Keravalla pakkasta kolme astetta. Kello 9.45 Savion tehtaan sireeni ulvoi ilmahälytyksen kirkkaaseen aamupäivään. Viholliskoneita ei näkynyt. Iltapäivällä klo 15. Suomen Gummitehdas Oy:n höyrypilli ujelsi toisen keran ja tunnin kuluttua se antoi vaara ohi merkin.
Rata halkoi Autokomppania 25. leirin. Komppanian vahvuus oli 5 upseeria, 22 aliupseeria ja 101 miestä. Ajoneuvoja oli 6 henkilöautoa, 48 kuorma-autoa, joista 2 epäkuntoista. Tunnelma odottava. Komppanian päällikkö oli jäsennellyt raporttiinsa: Herätys klo 6.00, sää, 1.) miehistövahvuus, 2.) asevahvuus, 3.) autovahvuus, 4.) autojen korjaukset.
Iltapäivällä klo 16.40 tuli esikunnasta ilmoitus: ”Komppania hälytysvalmiiksi ja Klo 2.24 kaikki lomat peruutettu, paitsi sairauden takia toipumislomalla olevat on kutsuttava viipymättä takaisin.
Autot käynnistettiin illan suussa ja jäähdyttäjiin pantiin vedet. Yhdessä SA 2890 vesipumppu oli rikki.
Tiedotettiin kurin tehostamisesta, puhelimen käyttö yksityistarkoituksiin kielletty ym. ohjeistusta. Illalla kaksi ilmahälytystä. Auto SA 2237 yleisesikuntaan ja illalla klo 23.50 lähetettävä heti 6 kuorma-autoa Hyrylään Aaltoselle. Autot lähtivät 0.45 ja palasivat takaisin klo 3.56.
Joulukuu 1.12.1939
Komppanian kirjanpidossa oli 6 henkilöautoa, 44 kuorma-autoa, 4 pakettiautoa. Kaksi kuorma-autoa epäkunnossa ja yksi SA 2237, lähetetään ensimmäisestä joukkueesta aamulla Hyrylään alikersantti Eskolinin johdolla yleisesikunnan käyttöön.
9.15 - 9.45 ulvoi kumitehtaan sireeni ilmahälytystä, idästä kuului tykin ammuntaa ja lentokoneen moottorin kuminaa. Ilmahälytysosastolta tuli määräys, että hälytyksen sattuessa tulee autojen luo asettaa tarpeellinen määrä miehiä autojen suojelemiseksi, samoin palokomennuskunta, riippuen vartioiden suuruudesta.
2.12.1939
SA 2257 jousi poikki, SA 2890 vesipumppu edelleen rikki.
Asevahvuus: 33 kivääriä, 34 pistoolia ja lisäksi kolme omaa pistoolia.
Ilmahälytys aamulla yhdeksän maissa.
3.12.1939
Yöllä satanut suojalumi liukkautti tiet ja ajo ilman lumiketjuja vaikeaa. SA 2230 ajoi tieltä Hyrylä - Nummelan parantola tiellä Nurmijärven kirkonkylässä ja rikkoutui.
4.12.1939
Lumipyryä. Korjattavina SA 2257 jousi rikki, 2890 vesipumppu rikki, 2230 jäähdyttäjä rikki, 2265 oikea sivulasi rikki, 2230 lähetetään korjattavaksi Lahteen, 2241 ohjausnippeli väärä.
Iltapäivällä sakeaa lumisadetta, 10 cm nuoskalunta, keli hyvin liukas.
Illalla nähty kolme konetta Mäntsälässä matkalla itään tai pohjoiseen. Ilmahälytys 20.45. joka ohi 21.15.
Komppania terve ja mieliala reipas.
5.12.1939
2257 ja 2890 jousi ja pumppu olivat edelleen rikki, 2230 varikolla. Saatu 14 vararengasta ja kaksi akkumalaattoria.
24. ja 29. AutoK, sekä Kulj E 4 lähteneet Saviolta 5/6 välisenä yönä.
6.12.1939
Liukasta lumiräntää. Rikki 2257, 2890 ja 2230.
7.12.1939
Suojaa
Yleisesikunnan puhelinsanoma: SA 2237 asetetaan toistaiseksi yleisesikunnan käyttöön. Kuljetus E 4 huoneet sekä vartiotupa luovutettu majoituslautakunnan käyttöön. Komppanian varasto siirretty kansakoululle.
Saatu 2 kpl kuorma-auton pyöräketjuja, 8 kpl, 4 paria paripyörän ketjuja, 20 kuorma-autoon ketjut, lukkoja ym. Sivu- ja takalaseja.
SA 2883 korjausosastolle, lukot ja sytytystulpat uusittu. Saatu vesipumppu ja jousia SA 2890 ja SA 2257 varten.
8.12.1939
Pohjoistuuli, pilvistä - 2.
Eilen saapunuitten autonosien paikalleen panoa.
8/9 välisenä yönä saapunut 31. AutoK. majoitetaan kansakoululle.
9.12.1939
Kirkas, lähes talvinen pakkaskeli.
Autojen korjausta. Tehtaan pajassa teetetään lisää lumiketjuja. Niitä haalitaan lisää myös kotirintamalta. Jarruneste täydennystä.
Päämajan huolto-osaston kirjeessä määräys autojen maalauksesta.
10.12.1939
31.AutoK. lähti koululta.
Pakkanen tehnyt tiet tahmeiksi. Saatu rasvaprässi ja puhalluslamppu helpottamaan autojen rasvausta. Lumiketjujen valmistus jatkuu. Miehiä lähetetty kotiin hakemaan kuormapeitteitä, varapyöriä ja jäähdytysnestettä.
11.12.1938
Autojen rasvausta ja maalaamista. Maali jäätyy pakkasessa, mutta ensimmäisen joukkueen autot maalattu.
12.12.1939
Korjaus ja maalaus jatkuvat.
Akkuja tarkistetaan ja ladataan tehtaalla teknisten ryhmien toimesta.
Stm. Ollila palaa Korson vankilasta kärsittyään rangaistuksensa.
13.12.1939
Jäähdytysnesteestä pulaa. Tilaus tehty eri sekoitussuhteen perusteella. Alikersantti Rantanen hakee sisäkumia autojen lyhtyjen himmentämistä varten.
14.12.1939
Lievää pakkasta, pilvet matalalla ja sumua.
Stm. Rantanen saapuu mukanaan 18 kpl auton sisäkumia. Kiinnitykseen ryhdyttiin heti. Kaikki autot saatu maalatuiksi. Kolmelle autolle yritetty tehdä lumipuvut.
Klo 12.00 majuri Haahti ilmoittaa/puh: Komppania valmiina matkustamista varten. Komennuksella olleet hälyytetty puhelimella takaisin komppaniaan.
Miehet innostuneita kun toimettomuuden jälkeen vihdoinkin odotettavissa, jotakin toimintaa.
Vajaa vuosi sitten, 22.marraskuuta 1938, Ul Pyhäjärven pappilassa avioituneen 27 vuotiaan Hanneksen ajatuksia voi varmuudella arvailla ihan toisenlaisiksi. Karkkilassa miestä odottaa työpaikka, pieni, mukavaksi kalustettu alivuokralaisvinttikamari ja nuori vaimo.
Klo 16.45 hankinta- ja varaosavaunu saavat katoksen, jonka päällä pressu. Molempien laitto tarkoituksen mukainen ja onnistunut. Lyhdyissä sisäkumisuojaus.
15.12.1939
Pakkasta, huono näkyvyys. Klo 14.45 majuri Hakalehdon käsky: Pimeän tullen komppanian on lähdettävä ja ilmoittauduttava Porvoon Forsbyssä ltn …?…zeliukselle, (nimestä ei saa enempää selvää.) Lähtö Saviolta yhtenä kolonnana klo 17.20. Marssijärjestys 1, 2, 3, etäisyydet 100 metriä, keskinopeus 30 km/t. Tauko Porvoossa klo 18.00 . 19.55 saavuttu Porvoon Forsbyn kansakoululle. Autot tiensivuun vartioon.
16.12.1939
-4 astetta, sumua ja liukasta. Parkkipaikan tiedustelua. Kansakoululla kohtalaisen hyvä majoitus ja lämmintä. Jokaiselle joukkueelle oma huone. Upseerimajoitus on Askolinin linnassa. Ruoka tehdään koulun saunassa.
17.12.1939 Sunnuntai päivä
Presidentti Kyösti Kallio puhuu radiossa. (Päiväkirjaan lisätty: ”…puhuu kuin mies.” Puhe kuunneltavissa Yle-arkistosta.)
Jos sodassa ei tapahdu erityisempää, jäädään Pernajan, (nyk. Loviisa) Forsbyn majapaikkaan joulun yli. Miehet yleensä tyytyväisen oloisia, joskin kieltä taitamattomuus tuottaa hankaluuksia. Toisia vaivaa myös jatkuva toimettomuus. Halu rintamalle yleinen.
Kulj.E 3 Porvoossa, josta saadaan muona ja käytetään sairaat.
Kulj. E 3 käsittää seuraavat autokomppaniat: 23. Lapinjärvelle, 25 Forssbyssä ja 27. komppania Monnin kylässä Mäntsälään johtavan tien varrella.
18.12.1939
Lievä pakkanen. Autojen rasvausta, akkujen lataamista, ajokirjojen tarkastusta, yhteenvetoja ajokilometreistä ja bensiininkulutuksesta. Majapaikan kunnostusta. Saviolta haetaan sinne jääneitä pikkuesineitä, patjoja ja kiväärin teline.
19.12.1939
Bensatäydennystä Lahdesta ym. Tietiedustelu tieosalle Forsby - Kokkola. Yhdellä autolla haettu ammuksia Helsingistä Loviisaan.
20.12.1939
Kireä pakkanen, hyvä ajokeli.
Palveluksessa siirrytään normaaliin järjestykseen aamumarsseineen, oppitunteineen, ase- ja varustarkastuksineen.
Jäähdytysnestettä tarpeeksi. Kaikissa autoissa lumiketjut. Sisä- ja ulkorenkaita puuttuu paljon. SA 2230 korjattuna Lahden varikolta ja se jatkaa tuntemattomaan määränpäähän. Ilmahälytys kerran. Moottorien surinaa etelästä. Päiväjärjestyksessä aamumarssi, oppitunteja, ase- ja varustarkastuksia. Kuljetuksia ei ole ollut.
21.12.1939
Kymmenen pakkasastetta ja pohjoistuuli. Ilmahälytys 10.30 - 13.00. Kuuden koneen muodostelma korkealla pohjoiseen. Ei kuljetuksia.
22.12.1939
SA 2887 Porvoon Traktoriverstas Oy:lle korjattavaksi. A-tarvike kuljetus Porvoosta Loviisaan. Ilmahälytys päivällä ja yöllä Porvooseen putoo pommi.
23.12.1939
Pakkasta yli -10 astetta. Autojen käynnistelyä. Akkuja ja bensaputkia jäätynyt. Tilanne kuitenkin yleisesti hyvä.
24.12.1939
Jouluaatto
Pakkasta -18 astetta, kirkasta. Hyvä ajokeli. Ei ilmahälytyksiä.
Illalla joulujuhla koululla. Lotat tarjoilemassa. Syöty runsaasti, ohjelmaa ja virsiä laulettu. Komppanian päällikön puhe. Lauluja. Mukava joulutunnelma. Mieliala valoisa ja toiveikas.
Uutisissa ilmoitettu ensimmäisten ilmavalvontalottien kaatumisesta.
25.12.1939
Joulupäivä
Ryssä kunnioittaa päivää lähettämällä runsaasti lentokoneita. Ilmahälytys klo 11.20 - 15.30. Neljä konetta sisämaahan ja kuusi konetta merelle päin. Porvoota pommitettu. Miehistö juhlinut joulupäivää mielet tyytyväisinä.
26.12.1938
Tapaninpäivä
-14 astetta pakkasta. Kolme ilmahälytystä.
27.12.1939
Käynnistykset lopetettu bensiinin säästösyistä. Kussakin joukkueessa varmistetaan yksi lähtökuntoinen auto. Akkujen lataamista. Yksi ilmahälytys.
28.12.1939
Yli 20 asteen pakkanen. Pakkasnestetäydennystä, bensiiniä 11.000 litraa ja autojen tankit täynnä. Ilmahälytys. Ei ajoja.
29.12.1939
Ilmahälytys. Ei erikoista.
30.12.1939
Pakkasta - 20 astetta tuulta. Akut sisään kun jäätyivät.
31.12.1939
-15 astetta ja kova tuuli. Vahvuus entinen.
Ilmahälytyksiä 11.00 - 17.00. Matalalla lentäviä ryssän koneita runsaasti, n. 1000 - 2000 m korkeudessa Lahden suuntaan.
Klo 16. Kulj. E:stä ilmoitetaan: Upseeripartio heti Pernajan kunnantalolle!
Komppanian lähtö heti Pernajan kunnantalolle, missä kuormataan 216 miestä, 14 hevosta, 16 ajoneuvoa, kenttäkeittiö, kuormapeitteet ja köydet mukaan.
Klo 18.00 lähtö Forsbystä viipeellä, koska useita vaunuja oli hinattava ja irroitus parkkipaikalta oli vaikeaa.
Komppania ajoi Pernajaan, mistä toinen joukkue jatkoi Loviisaan.
Ensimmäinen ja kolmas joukkue kuormasi Pernajassa. Autot jatkoivat matkaa Kouvolaan sitä mukaa kun kuormaus oli valmis. Hevosia oli vaunua kohti kolme. Välipuita ei käytetty. Kuormat olivat hyvin täydet. Pakettiautot osoittautuivat avuttomiksi. Niitä oli komppaniassa liikaa, sitoivat paljon miehiä ja kuljetuskykyyn nähden kuluttivat liikaa bensiiniä.
Kuljetus Kouvolaan sujui hyvin, mutta järjestys purkupaikalla oli ala-arvoista. Kova pakkanen aiheutti hevosille kovaa kärsimystä. Hevosille, jotka kuormattiin junaan ilman juoksutusta.
Autot tankattiin Kouvolassa ja lähtivät saman tien takaisin.
Vuosi vaihtuu
1.1.1940
Autojen paluu klo 8.00. Yksi auto SA 2237 jää päämajan käyttöön.
Yhden kädensija oli poikki, yhden kurasiipi kasassa ja yhdessä oli tuulilasi rikki.
Ilmahälytyksiä ei ollut.
Pakkasta - 20, tuulta. Yön ajon jälkeen lepopäivä. Pieniä korjauksia tehty.
2.1.1940
Autojen huoltoa ja korjauksia.
3.1.1940
SA 2230 tilalle saatu Turusta kuorma-auto, joka kuitenkin palautettu romuna takaisin. Sen tilalle saatu uusi nelisylinterinen Ford-kuorma-auto. Esimiehet tyytyväisiä muittenkin autojen kuntoon, lumiketjuihin, komppanian sotilaallisuuteen ja reippaaseen mielialaan.
4.1.1940
-27 astetta. Miehet tekevät töitä tosi halusta. Sadan hengen pommisuojan katto vahvistettu hiekkasäkeillä. Väestön sirpalesuojan kaivuu vielä kesken. VSS töiden vuoksi normaaleja viikkopalvelusohjelmanmukaisia oppitunteja ei ole pidetty. VSS työt jatkuvat alkuvuoden.
5.1.1940
Loppiainen sujuu rauhallisesti. Pari ilmahälytystä.
6.1.1940
-24 astetta.
7.1.1940
-20 astetta.
8.1.1940
Saatu 51 huonokuntoista venäläistä kivääriä, joita puhdistettiin ja kunnostettiin. 30 panosta ja kuudet kumijalkineet ym.
SA 2275 uusittu Porvoossa kytkin ja SA 2238 saanut laudasta lukollisen kopan öljyjen säilytystä varten.
9.1.1940
Pakkanen lieventynyt. Kaikki henkilöautot maalataan.
Varuste vahvistusta.
10.1.1940
Suojaa, pyryä.
Puutteena happomittari ja kunnolliset ilmapumput.
Kaivettu sirpalesuojia paikalliselle siviileille.
11.1.1940
Räntää.
12.1.1940
Nollakeli.
Saatu 54 taskulamppua pattereineen ja polttimoineen.
Pitkästä aikaa ilmahälytys ja toinen yöllä.
13.1.1940
Lämpöasteita.
Autovahvuus 43.
SA 2237 tilalle saatu Ford -37.
Ilmahälytys.
Ei kuljetuksia.
14.1.1940
Ilmahälytys x 2, ei autohuoltoa.
15.1.1940
Pakkanen kiristyy, - 29 astetta.
16.1.1940
-33 astetta. Varustustarkastus ja sauna.
Kireä pakkanen, hyvä ajokeli.
Palveluksessa siirrytään normaaliin järjestykseen aamumarsseineen, oppitunteineen, ase- ja varustarkastuksineen.
Jäähdytysnestettä tarpeeksi. Kaikissa autoissa lumiketjut. Sisä- ja ulkorenkaita puuttuu paljon. SA 2230 korjattuna Lahden varikolta ja se jatkaa tuntemattomaan määränpäähän. Ilmahälytys kerran. Moottorien surinaa etelästä. Päiväjärjestyksessä aamumarssi, oppitunteja, ase- ja varustarkastuksia. Kuljetuksia ei ole ollut.
21.12.1939
Kymmenen pakkasastetta ja pohjoistuuli. Ilmahälytys 10.30 - 13.00. Kuuden koneen muodostelma korkealla pohjoiseen. Ei kuljetuksia.
22.12.1939
SA 2887 Porvoon Traktoriverstas Oy:lle korjattavaksi. A-tarvike kuljetus Porvoosta Loviisaan. Ilmahälytys päivällä ja yöllä Porvooseen putoo pommi.
23.12.1939
Pakkasta yli -10 astetta. Autojen käynnistelyä. Akkuja ja bensaputkia jäätynyt. Tilanne kuitenkin yleisesti hyvä.
24.12.1939
Jouluaatto
Pakkasta -18 astetta, kirkasta. Hyvä ajokeli. Ei ilmahälytyksiä.
Illalla joulujuhla koululla. Lotat tarjoilemassa. Syöty runsaasti, ohjelmaa ja virsiä laulettu. Komppanian päällikön puhe. Lauluja. Mukava joulutunnelma. Mieliala valoisa ja toiveikas.
Uutisissa ilmoitettu ensimmäisten ilmavalvontalottien kaatumisesta.
25.12.1939
Joulupäivä
Ryssä kunnioittaa päivää lähettämällä runsaasti lentokoneita. Ilmahälytys klo 11.20 - 15.30. Neljä konetta sisämaahan ja kuusi konetta merelle päin. Porvoota pommitettu. Miehistö juhlinut joulupäivää mielet tyytyväisinä.
26.12.1938
Tapaninpäivä
-14 astetta pakkasta. Kolme ilmahälytystä.
27.12.1939
Käynnistykset lopetettu bensiinin säästösyistä. Kussakin joukkueessa varmistetaan yksi lähtökuntoinen auto. Akkujen lataamista. Yksi ilmahälytys.
28.12.1939
Yli 20 asteen pakkanen. Pakkasnestetäydennystä, bensiiniä 11.000 litraa ja autojen tankit täynnä. Ilmahälytys. Ei ajoja.
29.12.1939
Ilmahälytys. Ei erikoista.
30.12.1939
Pakkasta - 20 astetta tuulta. Akut sisään kun jäätyivät.
31.12.1939
-15 astetta ja kova tuuli. Vahvuus entinen.
Ilmahälytyksiä 11.00 - 17.00. Matalalla lentäviä ryssän koneita runsaasti, n. 1000 - 2000 m korkeudessa Lahden suuntaan.
Klo 16. Kulj. E:stä ilmoitetaan: Upseeripartio heti Pernajan kunnantalolle!
Komppanian lähtö heti Pernajan kunnantalolle, missä kuormataan 216 miestä, 14 hevosta, 16 ajoneuvoa, kenttäkeittiö, kuormapeitteet ja köydet mukaan.
Klo 18.00 lähtö Forsbystä viipeellä, koska useita vaunuja oli hinattava ja irroitus parkkipaikalta oli vaikeaa.
Komppania ajoi Pernajaan, mistä toinen joukkue jatkoi Loviisaan.
Ensimmäinen ja kolmas joukkue kuormasi Pernajassa. Autot jatkoivat matkaa Kouvolaan sitä mukaa kun kuormaus oli valmis. Hevosia oli vaunua kohti kolme. Välipuita ei käytetty. Kuormat olivat hyvin täydet. Pakettiautot osoittautuivat avuttomiksi. Niitä oli komppaniassa liikaa, sitoivat paljon miehiä ja kuljetuskykyyn nähden kuluttivat liikaa bensiiniä.
Kuljetus Kouvolaan sujui hyvin, mutta järjestys purkupaikalla oli ala-arvoista. Kova pakkanen aiheutti hevosille kovaa kärsimystä. Hevosille, jotka kuormattiin junaan ilman juoksutusta.
Autot tankattiin Kouvolassa ja lähtivät saman tien takaisin.
Vuosi vaihtuu
1.1.1940
Autojen paluu klo 8.00. Yksi auto SA 2237 jää päämajan käyttöön.
Yhden kädensija oli poikki, yhden kurasiipi kasassa ja yhdessä oli tuulilasi rikki.
Ilmahälytyksiä ei ollut.
Pakkasta - 20, tuulta. Yön ajon jälkeen lepopäivä. Pieniä korjauksia tehty.
2.1.1940
Autojen huoltoa ja korjauksia.
3.1.1940
SA 2230 tilalle saatu Turusta kuorma-auto, joka kuitenkin palautettu romuna takaisin. Sen tilalle saatu uusi nelisylinterinen Ford-kuorma-auto. Esimiehet tyytyväisiä muittenkin autojen kuntoon, lumiketjuihin, komppanian sotilaallisuuteen ja reippaaseen mielialaan.
4.1.1940
-27 astetta. Miehet tekevät töitä tosi halusta. Sadan hengen pommisuojan katto vahvistettu hiekkasäkeillä. Väestön sirpalesuojan kaivuu vielä kesken. VSS töiden vuoksi normaaleja viikkopalvelusohjelmanmukaisia oppitunteja ei ole pidetty. VSS työt jatkuvat alkuvuoden.
5.1.1940
Loppiainen sujuu rauhallisesti. Pari ilmahälytystä.
6.1.1940
-24 astetta.
7.1.1940
-20 astetta.
8.1.1940
Saatu 51 huonokuntoista venäläistä kivääriä, joita puhdistettiin ja kunnostettiin. 30 panosta ja kuudet kumijalkineet ym.
SA 2275 uusittu Porvoossa kytkin ja SA 2238 saanut laudasta lukollisen kopan öljyjen säilytystä varten.
9.1.1940
Pakkanen lieventynyt. Kaikki henkilöautot maalataan.
Varuste vahvistusta.
10.1.1940
Suojaa, pyryä.
Puutteena happomittari ja kunnolliset ilmapumput.
Kaivettu sirpalesuojia paikalliselle siviileille.
11.1.1940
Räntää.
12.1.1940
Nollakeli.
Saatu 54 taskulamppua pattereineen ja polttimoineen.
Pitkästä aikaa ilmahälytys ja toinen yöllä.
13.1.1940
Lämpöasteita.
Autovahvuus 43.
SA 2237 tilalle saatu Ford -37.
Ilmahälytys.
Ei kuljetuksia.
14.1.1940
Ilmahälytys x 2, ei autohuoltoa.
15.1.1940
Pakkanen kiristyy, - 29 astetta.
16.1.1940
-33 astetta. Varustustarkastus ja sauna.
17.1.1940
-39 astetta. Öljyt jäykät. Komennus lähtökuntoon, akut tyhjät, käynnistyksistä luovuttu ja akut tuotu sisälle. Varavaunutäydennystä.
18.1.1940
-36 astetta.
19.1.1940
-25 astetta. Uusia nahkatakkeja 50 kpl ja housuja 30 kpl.
-39 astetta. Öljyt jäykät. Komennus lähtökuntoon, akut tyhjät, käynnistyksistä luovuttu ja akut tuotu sisälle. Varavaunutäydennystä.
18.1.1940
-36 astetta.
19.1.1940
-25 astetta. Uusia nahkatakkeja 50 kpl ja housuja 30 kpl.
20.1.1940
-20 astetta, ilmahälytys.
VSS töitä kuun loppuun.
21.1.1940
-25 astetta. Uusi ilmavalvontatorni pystytetty.
22.1.1940
-15 astetta. Saatu myrskylyhtyjä,kumisaappaan paikkapakkauksia, alusvaatteita ja 26.000 litraa bensiiniä.
23.1.1940
Lauhempaa, pyryä
Mieliala tasaisesta elämästä tasainen ja tylsä. Rintamalle halukkaita suurin osa ja toimintaa kaipaa jokainen. 25.AK ainaista reservissä oloa. Paremman puutteessa pyrkivät lomille vaikkei kaikki sitä kehtaa.
24.1 - 28.1 1940
Ei erikoista.
29.1.1940
Inäsiä pommitettu. Neljä kuollutta ja seitsemän haavoittunutta.
30.1.1940
Sakeaa pyryä. Ilmahälytys x 4, ei koneita. Ei kuljetuksia.
31.1.1940
Kulj. E. 3:n päällikkö tarkastanut komppanian parkkeerauspaikat, palveluksen ja VSS työt.
1.2.1940
-12. Palvelusmarssi, autohuoltoa, oppitunteja.
2.2.1940
-26 astetta.
Kolme ilmahälytystä.
VSS työt jatkuvat.
3.2.1940
-26 astetta
Marsseja, oppitunteja ja VSS töitä.
Kiväärien huoltoa, tarkkuusammuntaa ja suursiivous.
4.2.1940
-20.
5.2.1940
-15, pyryä.
6.2. - 8.2. 1940
Ei erik.
8/9.2.1940
-22 astetta.
Liljendahlin, Lappträskin ja Pernajan alueilta ajettu 180.000 kiloa piikkilankaa Lappträskin ja Loviisan asemille. Ajossa kaikki joukkueet. Ajokilometrejä yhteensä 5250 km aamu kuudesta ilta kahdeksaan. Ilmahälytyksiä ei ole ollut.
10.2. - 11.2.1940
Ei erik.
12.2.1940
-10 astetta.
Klo 18.00 lähtövalmiina. Bensiiniä varattu 450 km ajoon.
13.2.1940
Lähtö Forsbystä klo 23.10 Marssijärjestys: Kulj. E, 25. AutoK, 27.AutoK, 25. AutoK mukaan 4 henkilövaunua, 44 kuormavaunua.
Tulo Haminaan klo 2.30. Polttoainetäydennys ja mukaan kuormattu kranaatinheitin joukkue 233 miestä ja kahdeksan hevosta. Kenttäkeittiö nähty Haminassa. Kuormaus hidasta. Pakkanen kiristyi. Puuttui kanistereita, suppiloita ja mittoja.Tauko Suurmerijoella, minne tultiin Viipurin kautta. Paikka kuului Viipurin maalaiskuntaan. Puoliltaöin syötiin omat eväät ja keitettiin teetä. Suurmerijoella useita viholliskoneita.
14.2.1940
Hälytys- ja lähtövalmius klo 3.30. Matkaa 83 km. Bensatäydennys. Kaksi autoa epäkunnossa. Jäävät Suurmerijoelle, lisäksi varaosavaunu, 1 pakettivaunu, monttöörit ja teknisen ryhmän johtaja. Autot saavat olla täällä kunnes toisin määrätään.
Kuormauskäskyt: 3 vaunua (III joukkue) RuK, josta kuormataan krh-joukkue. Täältä Rajajoen koululle, josta kuormataan 233 miestä ja 8 hevosta ajoneuvoineen. Komppanian kenttäkeittiö nähty Haminassa.
Klo 5.45 lähtö Haminasta. Rajajoelle tulo 7.15. 35 km. Kolmannen joukkueen yhdeksän vaunua kääntyy takaisin Kulj. E:n toimesta ja saapuu Rajajoelle n. klo 8.00. Sieltä lähtö klo 10.00. 25. ja 27. AutoK kuormaus sujui hitaasti. Klo 12.00 sivuutettiin Suurmerijoki, missä marssitauko. Klo 16.00 tulo Särmiölle, (111 km). Täällä purkaus ja polttoainetäydennys.
Koska matkaan lähtiessä sää oli leuto, oli monilla liian vähän varusteita mukana pakkasen kiristyessä. Bensiinin jakelua hidasti mittojen ja suppiloiden puute. Suurmerijoelta Särmiölle saakka näkyi useita viholliskoneita.
Lähtö Viipurista 7.30. Kuusaan klo 10.30. Komppania ampui vihollisen hävittäjät lähelle Kuusaa. Vihollisen vilkkaan ilmatoiminnan johdosta kuormausta ei voitu tehdä päiväaikaan. Komppaniaa pommitettiin useaan kertaan ja ammuttiin konekivääreillä. Yhden vaunun jäähdyttäjään tuli reikä. Lottien kanttiinista ruokaa.
Kuormattiin 450 miestä ja 8 konekivääriä. Klo 21.30 lähtö Kuusasta Heinjoen kautta Viipurin itä puolelta Kämärään, jossa purkaus Ylä-Hotakan kylän Kattilajoen tienhaarassa. Klo 24.00 tulo Kattilajoelle, missä kuormien purkaus. Osa autoista joutui tykistökeskitykseen. Ei kuitenkaan vahinkoja. Matka 48 km.
15.2.1940
Paluumatkalla useita pieniä vahinkoja. Heinjoelle jäänyt auto hinattu, jolloin se joutunut ahdistetuksi. Klo 13.00 autotilanne 31 kunnossa, 7 rikki ja 6 vaunua kateissa.
Klo 24.00 saapui III joukkue Suurmerijoelle, klo 6.30 I joukkue ja klo 8.00 II joukkue. Nyt kaikki autot Suurmerijoella. Heinjoelle jääneet autot hinattu, jolloin joutuneet ahdisteluun. Yksi auto palanut luultavasti Forsbyhyn.
Klo 18.00 tieto, että kenttäkeittiö on Rosalahdessa ja 5 kadoksissa ollutta autoa.
Klo 18.00 majotustiedustelua, tiedustelu tulokseton
16.2. - 18.2.1940
Joukkueet hajaantuivat eripuolille eri kuljetuksiin. Osa jäi tielle erinäisten vikojen vuoksi. 16.2. klo 7.45 haettiin Forsbystä sinne jääneet vaunut ja varaosat, bensiiniä ja miesten varusteita. Komppaniaan jää vääpeli, kirjuri ja yksi henkilöauton kuljettaja. Klo 14.00 vänrikki Oras lähti I joukkueen mukana Tienhaaraan ammuskuljetuksiin. Klo 19.00 vänrikki Ekqvist ja joukkue Rääsiän Hoviin. 1 palasi Suurmerijoelle ajettuaan ojaan. Kuusi lähti heti ammuskuljetukseen, 6 jäi toistaiseksi I AutoK käyttöön.
17.2.1940
Ajoja ja kuljetuksia kiihtyvään tahtiin. Ajokirjat
täyttyvät öisistä ajoista ja kuljetusmäärät kasvavat elintarvikkeista,
ampumatarvikkeista, aseista, joukkueista, haavottuneista, rehuista ja heinistä
ym.
20.2.1940
17.30 Portinhoikkaan ja takaisin Suurmerijoelle.
21.2.1940
17.30 Kavantsaareen, missä kuormaus. 10.000 kg kauraa, 500 kg voita, 15.000 kg heinää.
Lumipyryn jälkeen tiet osin avaamatta.
22.2.1940
Lähtö 17.30 Portinhoikan kautta Ylänoskuaan, josta kuormaus 65 tn elintarvikkeita. Kuljetuksen jälkeen 19 vaunua kuormasi jsp:ltä n. 300 haavoittunutta ja kuljetti ne sotasairaalaan Rauhaan. Bensatäydennys Portinhoikassa.
23.2.1940
Täydennystä jarru- ja jäähdytinnesteisiin, lumiketjutarvikkeisiin.
24.2.1940 Palvelusta
25.2.1940
Majotustiedustelua.
26.2.1940 - 27.2.1940 välisenä yönä muutto Kasukkalan pitäjänTaalinkkalan kylään 2 km Viipurin ja Lappeenrannan välisestä tiestä, 14 km Lappeenrannasta. Majapaikka ahdas, mutta huoneet melko lämpimät. Kylän väki oli kotona, joten toiveita saada maitoa ja vaatteita pestyiksi. Sähkövalokin oli, mutta ei puhelinta. Puheiin Kiilan kylässä. Tie vaikea liikennöidä.
27.2.1940
Klo 9.00 36 autoa Kanajoelle, josta 60 tn elintarvikkeita Sikoporttiin. Vihollisella lentotoimintaa.
28.2.1940
Vilkasta lentotoimintaa.
Kuljetuksia 42 tn.
1.3.1940
-6 astetta pakkasta. Ilmatoiminta vilkasta. Vahvuudet entiset. 29 kuljetusautoa kunnossa. Rikkinäisiä jäähdyttäjiä tulee osin huonokuntoisten jarrujen takia.
3.3.1940
Lentotoiminta vilkasta. Majapaikkaa ei toistaiseksi ole ahdistettu. Kuljetusvaunuja 30.
Kuljetettu 1 krh-joukkue , 450 miestä, 8 kk, 300 haavoittunutta, elintarvikkeita 553 tn. Sekalaista 500 kuormaa ja lisäksi ajettu Pellingin lohkossa olevien autojen kuljetukset.
4.3.1940
Yö kirkas, pakkanen kiristyi.
Kotiyhteydet epäsäännöllisiä. Lomia vain pakottavista syistä. Joillakin miehillä vähän kuumetta, reumatismia ym.
Ajoja.
5.3.1940
Lievää pakkasta.
Lentotoimintaa.
Ajokuntoisia kuljettajia 30.
Klo 24.00 42 tn rehua Sikaporttiin., 47 km. Yksi auto hävinnyt majapaikan ja Kananojan välillä.
Vääpeli tuonut postia.
6.3.1940
26 autoa Hovinmaalla tarvikekuormauksissa. 42,5 tonnia. Kuljetukset Rysylään sujuneet hyvin. Ympärillä tykistökeskitystä.
7.3.1940
Omia koneita nähty useammin.
18.30 43,5 tn kuljetus Rysylään.
8.3.1940
-2 astetta pakkasta.
Autokorjauksia läheisessä ladossa. Jäähdyttäjiä lähetetty Lappeenrantaan.
Klo 19.30 28 kuorma-autoa Hovinmaalle, 14 tn heinää, 14 tn kauraa. Tiellä ollut 20 cm vettä ja ruuhkaa!
Klo 19.00 /puh: Komppania valmistautuu yöaikaiseen muuttoon Pentinkylään.
9.3.1940
Nollakeli ja lumisadetta.
13.3.1940
RAUHA SUOMEN JA NEUVOSTOLIITON VÄLILLÄ
Rauha ja sen ehtojen tultua tiedoksi komppanian mieliala jonkin verran murheellinen. Kuitenkaan ei tahdottu uskoa tulevan rajan olevan pitkäaikainen. Yleinen halu yrittää uudestaan ensimmäisen sopivan tilaisuuden tultua. Mieliala tyytyväinen sen johdosta, ettei komppania kuluneen sodan aikana ole menettänyt yhtään miestä kuolleena tai haavoittuneena, vaikka tilaisuuksiakin olisi ollut.
Komppania muutti ensin Lappeenrannan huonokuntoiselle kasarmille, missä kaikki ikkunat kappaleina. Sieltä Kaipiaisiin Utin aseman lähistölle.
Kuljetukset ja evakuoinnit jatkuivat kevään kelirikkoisilla teillä Taavetissa, Luumäellä, Kouvolassa, Forsbyssä ym. Ajokirjoista tuli huomautuksia. Niitä oli täytettävä kuten sodankin aikana. Esimiehet valittivat tavaroiden sotkemisesta, koska nyt ajoille oli koko vuorokausi aikaa. Lumien sulaessa myös nopeudet nousivat. Hiekkateillä sattui enemmän haavereita. Tiekarhut eivät aina hoitaneet tehtäväänsä ja jotkut tiet huonokuntoisia. Tykkejä, hyökkäysvaunumiinoja ym. sodalla aikaansaatua kerättiin pois rintamailta ja rintamilta.
18.3.1940
Pakkanen lievää. SA 2263 (Ford) ajanut kolarin, jolloin koko etupää mennyt hajalle. Vaunu viety Lahden varikolle korjattavaksi. Tämän jälkeen vaunuvajausta komppaniassa 4.
Samako kolari, mitä Hannes on ihmettelemässä perhealpunkikuvassa?
20.2.1940
17.30 Portinhoikkaan ja takaisin Suurmerijoelle.
21.2.1940
17.30 Kavantsaareen, missä kuormaus. 10.000 kg kauraa, 500 kg voita, 15.000 kg heinää.
Lumipyryn jälkeen tiet osin avaamatta.
22.2.1940
Lähtö 17.30 Portinhoikan kautta Ylänoskuaan, josta kuormaus 65 tn elintarvikkeita. Kuljetuksen jälkeen 19 vaunua kuormasi jsp:ltä n. 300 haavoittunutta ja kuljetti ne sotasairaalaan Rauhaan. Bensatäydennys Portinhoikassa.
23.2.1940
Täydennystä jarru- ja jäähdytinnesteisiin, lumiketjutarvikkeisiin.
24.2.1940 Palvelusta
25.2.1940
Majotustiedustelua.
26.2.1940 - 27.2.1940 välisenä yönä muutto Kasukkalan pitäjänTaalinkkalan kylään 2 km Viipurin ja Lappeenrannan välisestä tiestä, 14 km Lappeenrannasta. Majapaikka ahdas, mutta huoneet melko lämpimät. Kylän väki oli kotona, joten toiveita saada maitoa ja vaatteita pestyiksi. Sähkövalokin oli, mutta ei puhelinta. Puheiin Kiilan kylässä. Tie vaikea liikennöidä.
27.2.1940
Klo 9.00 36 autoa Kanajoelle, josta 60 tn elintarvikkeita Sikoporttiin. Vihollisella lentotoimintaa.
28.2.1940
Vilkasta lentotoimintaa.
Kuljetuksia 42 tn.
1.3.1940
-6 astetta pakkasta. Ilmatoiminta vilkasta. Vahvuudet entiset. 29 kuljetusautoa kunnossa. Rikkinäisiä jäähdyttäjiä tulee osin huonokuntoisten jarrujen takia.
3.3.1940
Lentotoiminta vilkasta. Majapaikkaa ei toistaiseksi ole ahdistettu. Kuljetusvaunuja 30.
Kuljetettu 1 krh-joukkue , 450 miestä, 8 kk, 300 haavoittunutta, elintarvikkeita 553 tn. Sekalaista 500 kuormaa ja lisäksi ajettu Pellingin lohkossa olevien autojen kuljetukset.
4.3.1940
Yö kirkas, pakkanen kiristyi.
Kotiyhteydet epäsäännöllisiä. Lomia vain pakottavista syistä. Joillakin miehillä vähän kuumetta, reumatismia ym.
Ajoja.
5.3.1940
Lievää pakkasta.
Lentotoimintaa.
Ajokuntoisia kuljettajia 30.
Klo 24.00 42 tn rehua Sikaporttiin., 47 km. Yksi auto hävinnyt majapaikan ja Kananojan välillä.
Vääpeli tuonut postia.
6.3.1940
26 autoa Hovinmaalla tarvikekuormauksissa. 42,5 tonnia. Kuljetukset Rysylään sujuneet hyvin. Ympärillä tykistökeskitystä.
7.3.1940
Omia koneita nähty useammin.
18.30 43,5 tn kuljetus Rysylään.
8.3.1940
-2 astetta pakkasta.
Autokorjauksia läheisessä ladossa. Jäähdyttäjiä lähetetty Lappeenrantaan.
Klo 19.30 28 kuorma-autoa Hovinmaalle, 14 tn heinää, 14 tn kauraa. Tiellä ollut 20 cm vettä ja ruuhkaa!
Klo 19.00 /puh: Komppania valmistautuu yöaikaiseen muuttoon Pentinkylään.
9.3.1940
Nollakeli ja lumisadetta.
13.3.1940
RAUHA SUOMEN JA NEUVOSTOLIITON VÄLILLÄ
Rauha ja sen ehtojen tultua tiedoksi komppanian mieliala jonkin verran murheellinen. Kuitenkaan ei tahdottu uskoa tulevan rajan olevan pitkäaikainen. Yleinen halu yrittää uudestaan ensimmäisen sopivan tilaisuuden tultua. Mieliala tyytyväinen sen johdosta, ettei komppania kuluneen sodan aikana ole menettänyt yhtään miestä kuolleena tai haavoittuneena, vaikka tilaisuuksiakin olisi ollut.
Komppania muutti ensin Lappeenrannan huonokuntoiselle kasarmille, missä kaikki ikkunat kappaleina. Sieltä Kaipiaisiin Utin aseman lähistölle.
Kuljetukset ja evakuoinnit jatkuivat kevään kelirikkoisilla teillä Taavetissa, Luumäellä, Kouvolassa, Forsbyssä ym. Ajokirjoista tuli huomautuksia. Niitä oli täytettävä kuten sodankin aikana. Esimiehet valittivat tavaroiden sotkemisesta, koska nyt ajoille oli koko vuorokausi aikaa. Lumien sulaessa myös nopeudet nousivat. Hiekkateillä sattui enemmän haavereita. Tiekarhut eivät aina hoitaneet tehtäväänsä ja jotkut tiet huonokuntoisia. Tykkejä, hyökkäysvaunumiinoja ym. sodalla aikaansaatua kerättiin pois rintamailta ja rintamilta.
18.3.1940
Pakkanen lievää. SA 2263 (Ford) ajanut kolarin, jolloin koko etupää mennyt hajalle. Vaunu viety Lahden varikolle korjattavaksi. Tämän jälkeen vaunuvajausta komppaniassa 4.
Samako kolari, mitä Hannes on ihmettelemässä perhealpunkikuvassa?
19.3.1940
Yhtämittaisia ilmahälytyksiä.
Ruokailu saatu järjestettyä majapaikassa Suurmerijoella. Miehet yöajoista väsyneitä. Vihollislentokoneita suurissa joukoissa. Miehet korsuissa, arimmat viihtyvät niissä enimmäkseen, valoja ei käytetä. Korjauspaikan puute. Lopulta yksi korjauspaikka 7. liikkuvan autokorjaamon verstaassa, missä omat miehet korjaavat.
Klo 14.30 Kuljetuskäsky majapaikasta klo 17.30 Portinhoikkaan. Lähtö klo 18.30. 15 vaunua Portinhoikassa klo 20.00. Sieltä kolonna hajaantui. Lastina oli suksia ja ampumatarvikkeita, (hv-miinoja).
22.3.1940 Pitkäperjantai
10 kuorma-autoa Kuusankoskelle lastaamaan tykkejä Miehikkälään.
24.3.1940 I Pääsiäispäivä
Ei ajoa. Ilma kaunis. Miehet vetävät lonkkaa. Ajoja alkaa taas olla liian vähän.
26.3.1940
Forsbyn varastojen tyhjennys ja kaikki miehet Uttiin.
5.4.1940
Päästiin eroon huopatossuista ja lumipuvuista.
17.4.1940
Sumupilvi
18.4.1940
Sadetta.
Uusi sotamuona-annos otettiin käyttöön.
21.4.1940
Aurinkoisia päiviä peräkkäin.
Komppaniaa syytettiin luutnantti Tarkan tekemässä kantelussa 5000 heinäkilon hukkaamisesta! Syytös oli aiheeton.
13.5.1940
Oli koleaa.
Paikallinen kelloliike oli lahjoittanut kellon. Kenr.ltn. Oesch ilmoitti sen annettaman tunnolliselle ja taitavalle moottoriajoneuvon huoltajalle reservin sotamiehelle, mutta päiväkirjan pitäjän vaikeaselkoisesta käsialasta johtuen, ei miehen nimestä saa selvää. Onnittelut kuitenkin.
14.5.1940 - 20.5.1940
Ei erikoista.
21.5.1940
Miehiä kotiutettiin ja komppania muutti
Kaipiaisista, (nyk. Anjalankoski) Hyrylään. Lähtö klo 13.30.
22.5.1940
Klo 9.00 Komppania kuormattiin rautatien varteen Keravalle.
23.5.1940
Klo 2.00 tulo Keravan asemalle.
24.5.1940
Autojen luovutus ja miehistön kotiuttamista.
25.5.1940
Miehistön kotiuttamista.
Viimeisessä kotiuttamiserässä oli Hannes päivälleen täysin talvisodassa ja reservissä palvelleena. Viimeisellä sotapäiväkirjan sivulla on vakuutena 25. Autokomppanian leima ja res. vänrikki Heikki Ekqvistin allekirjoitus.
Kuinka turha ja kallis virallisesti 105 päivää kestänyt sota oli, sitä voi kukin tykönänsä hiljaa miettiä.
Sen pituinen se.
Tampereella 25.2.2017
21.5.1940
Miehiä kotiutettiin ja komppania muutti
Kaipiaisista, (nyk. Anjalankoski) Hyrylään. Lähtö klo 13.30.
22.5.1940
Klo 9.00 Komppania kuormattiin rautatien varteen Keravalle.
23.5.1940
Klo 2.00 tulo Keravan asemalle.
24.5.1940
Autojen luovutus ja miehistön kotiuttamista.
25.5.1940
Miehistön kotiuttamista.
Viimeisessä kotiuttamiserässä oli Hannes päivälleen täysin talvisodassa ja reservissä palvelleena. Viimeisellä sotapäiväkirjan sivulla on vakuutena 25. Autokomppanian leima ja res. vänrikki Heikki Ekqvistin allekirjoitus.
Kuinka turha ja kallis virallisesti 105 päivää kestänyt sota oli, sitä voi kukin tykönänsä hiljaa miettiä.
Sen pituinen se.
Tampereella 25.2.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti