Kuva: Kaija Olin-Arvola: Jos ei jouluna ole lunta...
Eilen Ti-ti-tiimarissa kaksi vanhaa naista keskusteli keskenään tulevasta joulujuhlasta. ”Tänä vuonna minä pääsen pojan luokse viettämään joulua”, sanoi toinen. ”Ai, sepä hauskaa”, vastasi toinen.
”Se on eronnut”, selitti toinen.
”Vai niin.”
”En minä vaan enää jaksaisi laittakaan mitään.”
”En minäkään laita.”
”Eikä se laittaminen, mutta kun sitten pitää vielä tiskatakin.”
”Niin ja laittaa kaikki takaisin paikoilleen.”
Että niin on siitä joulusta tullut vain sotkua, vaivaa ja laittamista.
FST:llä keskusteltiin avioeroperheiden joulusta. Yksi oli sitä mieltä, että anoppi voi kyllä entisen vävynsä kanssa viettää joulua, mutta ei yhtä aikaa oman lapsensa uusperheen kanssa.
Joku esitti, että eikö sitä voisi viettää eri jouluina erilaisia jouluja. Toisen mielestä ei voi, koska sitten ei synny perinteitä.
Mediassa jouluun valmistautuminen on niin kaupallistunutta, että joululaulujakin kuulee eniten mainoksissa.
Joulurauhaan laskeutumisesta ei ole tietoakaan.
Mahtaako joku vielä muistaa, miksi ihmeessä sitä joulua yhä vaan vietetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti