Kuvat Kaija Olin-Arvola: Neuschwanstein ja Hohenschwangau
Kävin matkallani jälleen kerran katsomassa Baijerin kuninkaan Ludvig II (25.8.1845-13.6.1886) linnoja. Niitä hänen jäljiltään on monta. Ehkä tunnetuin niistä on Neuschwansteinin satulinna. Se sijaitsee Hohenschwangaun kesäresidenssin naapurina, jonka rakennutti Ludwigin isä Maksimilian II. Linnoilta on näköyhteys toisiinsa.
Käteeni tarttui matkamuistokioskista pieni tutkielma Ludwigista nimeltä Hullu vai maanpetturi, jonka on kirjoittanut tutkija Julius Desing.
Juonittelujen seurauksena hänet syöstiin vallasta ja löydettiin vähän myöhemmin kuolleena yhdessä lääkärinsä Bernhard von Guddenin kanssa Starnberg-järvestä. Yhä edelleen heidän kuolemansa on selvittämättä. Yhä edelleen keskustellaan aiheesta oliko Ludwig II hullu vai maanpetturi.
Julius Desingin johtopäätös on mielenkiintoinen: Ludwigilla saattoi olla psyykkisiä vaikeuksia, mutta hullu hän ei missään tapauksessa ollut. Hän rakasti kauneutta ja halusi jättää jälkeensä vain hyvää. Hän työllisti suuret joukot rakentajia, taiteilijoita ja käsityöläisiä.
Julius Desingin mielestä paljon hullumpia ovat olleet ne hallitsijat, jotka veroillaan ovat näännyttäneet kokonaiset kansat, tapattaneet ihmisiä sodissa ja tuhonneet vaivoin rakennettuja kyliä ja kaupunkeja. Kaikkein hulluimpia ovat olleet ne, joiden nimeen on liitetty mainesana Suuri.
Tämä hulluus on nähtävissä tänäkin päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti