Vineta

Kuva: Hannelore Schneider

Vendien kaupunki Vineta ,

komeampi Konstantinopolia,

kukki ja rauhalla hallitsi.

Sen kaduilla kaikuivat

kansojen kielet,

kauppa kävi,

taide ja kulttuuri kukoisti.

Oli kaikenlaista tarpeellista,

hauskaa ja harvinaista:

kullasta, hopeasta

marmorista ja alabasterista.

Mustat hevoset

vetivät kultaisia vaunuja.

Vendien kaupunki Vineta,

suurin ja rikkain,

upposi mereen ja katosi.

Kun ilma on tyyni ja kirkas,

voi nähdä merenpeilissä

temppelin pylväät,

linnojen tornit ja muurit,

kuulla hopeisten kellojen iltasoiton.

Joka sadas vuosi

pääsiäisen aikaan nousee

kaupunki merestä,

vaikka kukaan ei ole

sitä koskaan nähnyt.

© Kaija Olin-Arvola

Usko itseesi

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Juhannusruusu kukkii ajallaan.

Taisi olla seitkytlukua, kun alettiin vedota joka ainoassa asiassa asiantuntijoihin. Ihmisiltä katosi tykkänään jo silloin terve maalaisjärki. Asiantuntija, jos oli sitä mieltä, että lapset kasvavat parhaiten tarhassa, niin tarhaan ne oli vietävä.

Televisio mullisti mainosmaailman. Kaikki kävi kaupaksi, mitä paljon mainostettiin. Margariinia pantiin leivän päälle, vaikka se olisi ollut kissoista tiristettyä rasvaa. Ihan sama oliko kyseessä turhaakin turhempi tavara tai talomaali, jonka piti kestää isältä pojalle.

Ihmiset kuvittelevat, että kaikki, mitä lehdessä kirjoitetaan ja mediassa tuutataan, on totta. Unohtuu tykkänään, että globaali tiedotus on muutaman mediamogulin hallussa. Turhaan ei vallankumouksen sattuessa ensimmäisenä vallata televisiotornia.

Yleisellä mielipiteellä, ajan hengellä ja rahan luomalla hegemonialla hallitaan mieliä.. Auta armias, jos joku uskaltaa epäillä, niin jo ollaan sovittamassa päähän foliohattua ja syyttämässä salaliittoteoreetikoksi.

Mikä se on, mikä estää ihmistä luottamasta omiin havaintoihinsa.

Seitkytluvulla ennustettiin uutta jääkautta, kun aurinko ei saasteiden läpi yllä maapallolle laisinkaan.

Myöhemmin keksittiin, että ilmasto lämpenee ja väärennettiin käppyröitä jääkiekkomailoiksi, jotta kansa vakuuttuisi. Nyt oli uskottava ilmaston lämpenemiseen. Oli saatava uutta kasvua tuulimyllyistä ja aurinkopaneeleista. Oli pantava ihmiset lajittelemaan jätejakeitaan ja miettimään omaa syyllisyyttään maailman tuhoamiseen. Pahimmat tuholaiset, sodat, otetaan silti luonnonvoimina.

Samaan aikaan rikkaat, ne joilla on jättiläisen hiilijalanjälki, eivät kieltäydy yhdestäkään bonuksesta. Omaisuudet jatkavat keskittymistä ja riisto kovenee, että niillä joilla on, olisi vielä enemmän.

Tässä kohtaa ilmastonmuutos unohtuu. Ja se unohtuu, kun ihmiset lentävät ympäri maailman katsomaan hullua, joka haisevalla ja huutavalla autolla ajaa ympyrää. Merenrannat rakennetaan täyteen loistohuviloita ja asuinalueita, vaikka vedenpaisumus on juuri tuloillaan.

Lämpenee ilmasto sitten tai ei, niin jostain syystä meidän kasvimme eivät sitä huomaa. Juhannusruusukin kukkii ihan ajallaan.

Muuttuuko ihminen?

”Näyttää siltä, että ihminen voi olla olemassa tietoisena järjellisenä olentona vain, jos hänen tietoisuutensa maailmassa vallitsee järjestys, johon sisältyy tyydyttävät vastaukset häntä itseänsä ja hänen elämäänsä koskeviin perustaviin kysymyksiin. Tällainen järjestys syntyy, jos tietoisuutta hallitsee jokin periaate, symboli tai olento, jonka ympärille ajatukset voivat keskittyä mielekkääksi kokonaisuudeksi.” Näin kirjoittaa professori Oiva Ketonen kirjassaan Ihmisenä olemisesta.

Parhaillaan, kun sapelinkalistelu ja sotarumpujen pauke kaikuu ympäri Eurooppaa, ei voi olla miettimättä, miksi rauha ei kiinnosta ihmisiä. Miten ihminen voi perustella itselleen sodan?

Minä tarkoitan niitä ihmisiä, jotka elävät tavallista elämää iloineen ja suruineen. Niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä, syntyvät, lisääntyvä ja kuolevat. Niitä ihmisiä, joilla on tarpeeksi tekemistä omassa arjessaan.

Miten nämä ihmiset on saatu kiivailemaan sodan puolesta? Miten nämä samat ihmiset on saatu uskomaan, että varustautuminen on parasta puolustusta? Miksi nämä samat ihmiset leimaavat rauhan puolestapuhujat naiiveiksi ja typeriksi? Ei mihinkään ole kirjoitettu, että näin pitäisi olla.

Yleinen väite on, että sodille ei mahdeta mitään, että ne ovat kuin luonnonvoimat, jotka tulevat ihmisestä riippumatta. Tämä on samaa kuin antaisi sotahulluille avoimen valtakirjan ryhtyä sotimaan. Samat ihmiset väittävät varustautumisen olevan parasta rauhan turvaamista. Joskus tuntuu siltä, että nämä samat ihmiset kuvittelevat itse aina selviävänsä sodasta pelkällä säikähdyksellä.

Ja kuitenkin, jos ihmiset saavat aikaan sodat, he saavat aikaan myös rauhan. Vain kuolemankauppiaat hyötyvät sodista.  Muille sodat tuottavat suunnatonta kärsimystä. Varusteluun laitetulla energialla voitaisiin luoda hyvinvointia, joka auttaisi ihmisiä elämään rauhassa keskenään. ”Tasapainon ja keskinäisen kunnioituksen edellytyksenä on kohtalainen riittävyys”, sanoo Oiva Ketonen.

Eikö rauha voisi olla se tärkein periaate, jonka ympärille ihmiset yhdistyvät olemaan ihmisiä?

 (Lähde:  Oiva Ketonen, Ihmisenä olemisesta, Otava, Keuruu 1981)

Aikooko Paavo Arhinmäki boikotoida jalkapallon MM-kisoja? Entä muut?

"Jalkapallon MM-kisat tuhosivat yhteisöni", lukee Morro do Metrôn slummin seinässä olevassa graffitissa.

Vasemmistolaisena ihmisenä minua kiinnostaa, aikooko entinen kulttuuri- ja urheiluministeri, vasemmistojohtaja ja tunnettu jalkapallofani Paavo Arhinmäki boikotoida Brasiliassa järjestettäviä jalkapallon MM-kisoja. Syytä olisi kaikilla muillakin, jotka vouhkasivat Shotsin olympialaisten ja Valko-Venäjän jääkiekkokisojen boikotista.

Brasiliassa työtätekevät ihmiset uhkaavat kisoja laajasti lakoilla ja mielenosoituksilla.  ”Brasilia on käyttänyt kisajärjestelyihin noin 8 miljardia euroa (11 miljardia dollaria). Hallituksen törsäilyyn tuskastuneet ihmiset katsovat, että raha olisi pitänyt käyttää tärkeämpiin kohteisiin kuten liikenteeseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen”, kertoo Yle.

Parhaillaan Brasiliassa siivotaan slummeja pois pilaamasta kaupungin ulkoista ilmettä. Luoteja ei ole siivouksessa säästelty. Ihmisiä ammutaan kuin karjaa.

Jalkapallon MM-kisojen pelätään myös lisäävän lapsiprostituutiota. Maan lapsiprostituutiosta ei ole tarkkoja lukuja, mutta hallituksen auttavaan puhelimeen tuli viime vuonna soittoja 124 000. Niistä suuri osa Natalista, joka on yksi kisojen isäntäkaupungeista.

- Iso tapahtuma lisää riskitekijöitä lapsille. Turistien määrä kasvaa, kuten alkoholin kulutuskin. Lisäksi lapset ovat tuohon aikaan lomalla koulusta, sanoo Tatiana Akabane Childhood-järjestöstä. 

”Aikuisten prostituutio on Brasiliassa sallittua. Maan hallitus on kuitenkin kisojen alla pyrkinyt viestimään maailmalle, ettei se katso hyvällä seksiturismia. Saksalainen Adidas esimerkiksi poisti helmikuussa myynnistä paitoja, jotka Brasilian mukaan yhdistivät maan ja kisat seksiturismiin”, tietää mtv-uutiset.

Ääretön köyhyys, raaka väkivalta ja tunnoton ihmiskauppa eikö siinä olisi riittävästi syitä jalkapallon MM-kisojen boikotointiin. Vai mitä, Timo Soini. Toki muutkin saavat vastata.

P.S. Kaikkiaan kisoihin odotetaan 600 000 kävijää. Kuinka suuri mahtanee olla näiden hiilijalanjälki?