Mitä on tekeillä? Kuka provosoi ketä?

 

Viime kesänä Suomi oli mukana Naton Allied Shield –harjoituksessa (Baltops 15), johon osallistui 15 000 sotilasta 22 maasta. Suomalaiset harjoittelivat Puolassa. Pääosa joukoista harjoitteli Välimerellä.

Kun kirjailija Pentti Sainio kysyi Natoon perehtyneeltä sotahistorian dosentilta Markku Salomaalta ”Mitä pääharjoituksessa Välimerellä harjoitellaan tämä vastasi: ”Baltian puolustusta. Välimeren harjoitus on demonstraatio Baltian puolustamisesta. Harjoituksen peitepiirros heitetään tarpeen vaatiessa Baltian kartan päälle ja menoksi. Harjoitusta ei viety suoraan Baltiaan, koska Venäjä provosoituisi. Nämä harjoitukset ovat kasvaneet mittasuhteiltaan kilpaa koko ajan, mikä muistuttaa kylmän sodan ajasta. Nämä maskeerataan rauhankumppanuusohjelmaan, että veli venäläinen ei häiriinny, ja kuitenkin niin käy. Eihän Suomi voi liittoutumattomana olla Naton sotaharjoituksissa. Mutta siitä kuitenkin on kyse.”

Dosentti Salomaan mukaan kyseessä oli ”Halloween-naamiaiset”. Salomaan mielestä me suorastaan tyrkytämme itseämme voimannäytön kohteeksi Venäjälle. ”Juha Sipilän, Alexander Stubbin ja Timo Soinin hallituksella on totiset paikat. Tosiasioiden tunnustamisen aika on koittamassa. On vain suuren O:n kokoinen aukko puolustuksessa”, sanoo Salomaa.

Joulukuussa 2015 ilmestyneessä kirjassaan Kylmän sodan toinen erä Salomaa toteaa, että Suomen itsenäinen puolustus on tiensä päässä. Ja siksi: ”Nyt on hyvä hetki rohkeasti tunnustaa tosiasia, että Suomen varmin mahdollisuus sotilaallisen avun saamiseen häätätilanteessa voi perustua kahdenkeskiseen sopimukseen suoraan Yhdysvaltojen kanssa.”

Tämä selittää ahkeran vierailu-buumin maiden välillä ja myös aamiaisrukoukset Valkoisessa talossa. Alaskan ilmastokokouksessa 1.9.2015 USA:n presidentti Barack Obama kätteli ohimennen myös ulkoministeri Soinin, joka totesi ”Timo Suomesta. Voimme olla avuksi.”

Nyt ollaan niin pitkällä, että Venäjän provosoituminen ei enää pelota. Parhaillaan on menossa harjoitus Baltops 16, joka on Naton suurin sotaharjoitus Itämerellä.

Tänä vuonna Suomesta on sotaharjoituksissa mukana rannikkojääkäreitä ja panssaritiedustelijoita. Alkuvaiheessa on mukana 600 sotilaan vahvuinen maihinnousuosasto, joka harjoittelee Suomen ja Ruotsin rannikoilla. Maihinnousuja tehdään Hankoniemen alueella olevalle Syndalenin harjoitusalueelle.

Baltops-harjoitukseen osallistuu 160 sotilaan vahvuinen rannikkojääkärikomppania Uudenmaan prikaatista ja ainakin saman verran ruotsalaisia rannikkojääkäreitä toimii hollantilaiselta maihinnousutukialus Johan de Wittiltä.

Suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi maihinnousuosastoon kuuluu 200 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta sekä 30 sotilaan vahvuinen italialainen tiedustelujoukkue. Amerikkalaisilla on mukana 12 maihinnousupanssarivaunua, muut liikkuvat rantauduttuaan jalkaisin.

Johan de Wittin lisäksi Hankoniemen edustalle saapuu kaksi muuta isoa maihinnousutukialusta: amerikkalainen USS Carter Hall ja Britannian laivaston suurin alus HMS Ocean.

Suomessa harjoitellaan kolme päivää 6.–8. kesäkuuta ja sen jälkeen neljä päivää Ruotsissa.

Koulutuspurjehdukselta palaava miinalaiva Uusimaa osallistuu Baltopsin loppuvaiheisiin Itämerellä.

Tänä vuonna harjoituksiin osallistuminen maksaa Suomelle noin 400 000 euroa. Viime vuonna yli miljoonan.

Kaikkiaan Baltopsiin osallistuu yli 4000 sotilasta 17 maasta. Sota-aluksia on viitisenkymmentä. Ruotsi lähettää harjoituksiin rannikkojääkäreiden ohella muun muassa sukellusveneen ja Gripen-hävittäjän, kertoo Yle 18.5.2016.

Heinäkuussa 2015 puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi Markus Mustajärven kysymykseen, että Suomi ei harjoittele ”Baltian tai muiden Nato-maiden sotilaallista puolustamista”.

Lähteet

Yle (18.5.2016): Nato tekee ensi kerran maihinnousun Suomen rannoille – Itämerellä alkamassa kolme suurta sotaharjoitusta http://yle.fi/uutiset/nato_tekee_ensi_kerran_maihinnousun_suomen_rannoille__itamerella_alkamassa_kolme_suurta_sotaharjoitusta/8885217

Sainio, Pentti (2016): Armeijan hukatut miljardit, Into, Viro.

Salomaa Markku | Docendo (11/2015): Kylmän sodan toinen erä.

Kaija Olin-Arvola on runoilija ja eläkkeellä oleva toimittaja.

Aikooko Paavo Arhinmäki boikotoida jalkapallon MM-kisoja? Entä muut?

"Jalkapallon MM-kisat tuhosivat yhteisöni", lukee Morro do Metrôn slummin seinässä olevassa graffitissa.

Vasemmistolaisena ihmisenä minua kiinnostaa, aikooko entinen kulttuuri- ja urheiluministeri, vasemmistojohtaja ja tunnettu jalkapallofani Paavo Arhinmäki boikotoida Brasiliassa järjestettäviä jalkapallon MM-kisoja. Syytä olisi kaikilla muillakin, jotka vouhkasivat Shotsin olympialaisten ja Valko-Venäjän jääkiekkokisojen boikotista.

Brasiliassa työtätekevät ihmiset uhkaavat kisoja laajasti lakoilla ja mielenosoituksilla.  ”Brasilia on käyttänyt kisajärjestelyihin noin 8 miljardia euroa (11 miljardia dollaria). Hallituksen törsäilyyn tuskastuneet ihmiset katsovat, että raha olisi pitänyt käyttää tärkeämpiin kohteisiin kuten liikenteeseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen”, kertoo Yle.

Parhaillaan Brasiliassa siivotaan slummeja pois pilaamasta kaupungin ulkoista ilmettä. Luoteja ei ole siivouksessa säästelty. Ihmisiä ammutaan kuin karjaa.

Jalkapallon MM-kisojen pelätään myös lisäävän lapsiprostituutiota. Maan lapsiprostituutiosta ei ole tarkkoja lukuja, mutta hallituksen auttavaan puhelimeen tuli viime vuonna soittoja 124 000. Niistä suuri osa Natalista, joka on yksi kisojen isäntäkaupungeista.

- Iso tapahtuma lisää riskitekijöitä lapsille. Turistien määrä kasvaa, kuten alkoholin kulutuskin. Lisäksi lapset ovat tuohon aikaan lomalla koulusta, sanoo Tatiana Akabane Childhood-järjestöstä. 

”Aikuisten prostituutio on Brasiliassa sallittua. Maan hallitus on kuitenkin kisojen alla pyrkinyt viestimään maailmalle, ettei se katso hyvällä seksiturismia. Saksalainen Adidas esimerkiksi poisti helmikuussa myynnistä paitoja, jotka Brasilian mukaan yhdistivät maan ja kisat seksiturismiin”, tietää mtv-uutiset.

Ääretön köyhyys, raaka väkivalta ja tunnoton ihmiskauppa eikö siinä olisi riittävästi syitä jalkapallon MM-kisojen boikotointiin. Vai mitä, Timo Soini. Toki muutkin saavat vastata.

P.S. Kaikkiaan kisoihin odotetaan 600 000 kävijää. Kuinka suuri mahtanee olla näiden hiilijalanjälki?

Jotain rajaa!

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavorov

Kun Suomen julkisuudessa edelleen yritetään repiä kaikki irti tapahtumasta, jossa kaksi venäläistä siviilikonetta loukkasi Suomen ilmatilaa väistäessään ukkospilviä, voi olla vain iloinen, että Venäjän johdossa ovat sellaiset maltilliset miehet kuin presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov. He ovat vielä niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät sodan kauheuden. Heillä on järki päässä. 

Tilanne muuttuu täysin, jos myös Venäjällä nousevat valtaan samanlaiset kuumakallet ja räkänokat kuin Suomessa. Silloin tilanne on todella vaarallinen.

Suomen puolella media yrittikin ja yrittää edelleen ottaa tapahtumasta kaiken irti. Vallankin perSSsuomalaiset olivat valloillaan: Jussi Niinistö ja Timo Soini suorastaan hehkuivat onnea.

Putin on jo demonisoitu ties miksikä diktaattoriksi, koska se sopii suomalaisten sotahullujen ja Karjalanpalauttajien pirtaan. Sergei Lavrovin kohdalla tämä on vaikeampaa, koska hän ei ole mennyt mukaan mediasirkukseen, vaan tulee kameroiden eteen vakavana ihmisenä, jonka todellista huolta sodan ja rauhan kysymyksistä ei kukaan voi asettaa kyseenalaiseksi.

Vielä eilen ykkösuutinen oli Suomen iskuvalmius. Juttua lämmitettiin kysymyksellä, nousivatko hornetit ilmaan ja koska nousivat. Näin, vaikka Rajavartiolaitos oli jo lopettanut tutkimuksen ja asia oli selvä.  

Venäläiskoneet olivat jopa itse ottaneet yhteyttä suomalaiseen lennonjohtoon, kun rajanylitykset tapahtuivat. Siitä huolimatta uutisissa jankutettiin, että uljaan Suomen kone oli noussut ilmaan ja oikein rikkonut äänivallin, tosin neljä tuntia tapahtuman jälkeen, mutta mitä pienistä. Myöhemmin tarinaan liitettiin kolmaskin lähestyvä kone, ettei suomalaisten myöhästyminen olisi näyttänyt ihan niin naurettavalta.

Suomen ulkopolitiikan johdosta presidentti Sauli Niinistö sentään lauantain Ykkösaamussa palautti asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Hänen viestinsä oli rahoitteleva, mutta myös varoittava. Suomen liittäminen Natoon merkitsisi Venäjän ja läntisen sotilasliiton yhteisen rajan kaksinkertaistamista.  Suomesta tulisi auttamatta sotatanner, jos asiat etenisivät siihen suuntaan kuin kuumakallet toivovat.

Puheellaan Sauli Niinistö avasi Nato-keskustelun. Hänen mielestään suomalaisten tietoisuus nousi, kun EU:sta alettiin järjestää kansanäänestystä. Totta tämäkin, mutta ennen äänestystä riehaantui myös EU-propaganda. Jopa Helsingin Sanomat luopui näennäisestä puolueettomuudestaan ja riippumattomuudestaan ja alkoi tosissaan aivopestä suomalaisia EU:n onnella ja ihanuudella. 

Kriittisiä ääniä ei silloin saanut julkisuuteen oikein mitenkään, koska sosiaalista mediaa ei vielä ollut. Tiedän tämän, koska oli järjestämässä 1991 valtakunnallista EU-kriittistä seminaaria Silmät auki Euroopassa, missä myös perustettiin Vaihtoehto EU:lle -liike.

Jos tästä tapahtumasta ja Niinistön puheesta nyt käynnistyy Natokampanja, kannattaa pysyä hereillä. Suomella on taloudellisesti ihan tarpeeksi vaikeaa ilman Natolle maksettuja valtavia jäsenmaksuja. Suomen ei ole tarvis myöskään lähettää parhaita poikiaan kuolemaan vieraisiin sotiin eikä Suomesta pidä tehdä lännen etuvartiota ja taistelutannerta.

Suomen on parasta pysyä puolueettomana ja sotilaallisesti liittoutumattomana rauhan maana. Itämeri on säilytettävä rauhanmerenä.

 Tällaisia tappajia ei Suomen taivaalla tarvita.

A-talk ja nettomaksaja

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Hussenstein, Konstanz

Eilen illalla A-talkissa Esko Seppänen, Kimmo Sasi, Jouni Backman ja Timo Soini keskustelivat EU-budjetista Jan Anderssonin johdolla. Ohjelma oli sekä hyvin mainostettu että odotettu.

Neljännes ohjelma-ajasta toimittajalta meni porukan paimentamiseen kuin tarhatädiltä. Neljännes ennalta suunnitellun materiaalin esittämiseen ja oikeaan aikaan ulosajamiseen. Neljännes käsitteiden täsmentämiseen ja viimeinen neljännes keskusteluun, joka ei ollut keskustelua, vaan tivaamista.

Mitä jäi käteen? Se ennalta tiedetty tosiasia, että Suomi on EU:n nettomaksaja eli Suomi maksaa enemmän kuin mitä EU:sta saa. Vain pari vuotta joskus EU-historian alkuvuosina Suomi sai enemmän kuin antoi.

Miksi näin? Suomi on rikas. Ja niin kuin Jouni Backman sanoi, pitäähän Suomen maksaa, koska Suomella menee hyvin ja me olemme mukana tässä solidaarisuusliitossa. Miksiköhän meillä sitten koko ajan valitetaan talousvaikeuksia ja kansalaisia uhkaillaan uusilla veronkorotuksilla ja sosiaaliturvan leikkauksilla? Tähän kysymykseen olisin toivonut Anderssonin puuttuvan.

Esko Seppäsen ansiota keskustelussa oli, että hän edes jotenkin järkeenkäyvästi onnistui selittämään EU:n omien laskelmien ja Suomen tekemien eron. Vai pystyikö? Miksi nämä laskelmat poikkeavat toisistaan? Miksi on kahdet laskelmat? Kimmo Sasin mukaan EU:n laskelmat ovat vielä kaiken lisäksi salaisia. Miksi ne sitten laitettiin julki? Mitä läpinäkyvyyttä asioiden salaaminen on?

Timo Soini yritti koko keskustelun ajan ottaa itselleen ylimääräistä puheaikaa, niin että hänen omatkin puheenvuoronsa menivät hulinaksi.

Sisulla sain katsottua ohjelman loppuun, mutta valitettavasti on pakko sanoa, että ainakaan minä en tullut siitä hullua hurskaammaksi.