Jotain rajaa!

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavorov

Kun Suomen julkisuudessa edelleen yritetään repiä kaikki irti tapahtumasta, jossa kaksi venäläistä siviilikonetta loukkasi Suomen ilmatilaa väistäessään ukkospilviä, voi olla vain iloinen, että Venäjän johdossa ovat sellaiset maltilliset miehet kuin presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov. He ovat vielä niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät sodan kauheuden. Heillä on järki päässä. 

Tilanne muuttuu täysin, jos myös Venäjällä nousevat valtaan samanlaiset kuumakallet ja räkänokat kuin Suomessa. Silloin tilanne on todella vaarallinen.

Suomen puolella media yrittikin ja yrittää edelleen ottaa tapahtumasta kaiken irti. Vallankin perSSsuomalaiset olivat valloillaan: Jussi Niinistö ja Timo Soini suorastaan hehkuivat onnea.

Putin on jo demonisoitu ties miksikä diktaattoriksi, koska se sopii suomalaisten sotahullujen ja Karjalanpalauttajien pirtaan. Sergei Lavrovin kohdalla tämä on vaikeampaa, koska hän ei ole mennyt mukaan mediasirkukseen, vaan tulee kameroiden eteen vakavana ihmisenä, jonka todellista huolta sodan ja rauhan kysymyksistä ei kukaan voi asettaa kyseenalaiseksi.

Vielä eilen ykkösuutinen oli Suomen iskuvalmius. Juttua lämmitettiin kysymyksellä, nousivatko hornetit ilmaan ja koska nousivat. Näin, vaikka Rajavartiolaitos oli jo lopettanut tutkimuksen ja asia oli selvä.  

Venäläiskoneet olivat jopa itse ottaneet yhteyttä suomalaiseen lennonjohtoon, kun rajanylitykset tapahtuivat. Siitä huolimatta uutisissa jankutettiin, että uljaan Suomen kone oli noussut ilmaan ja oikein rikkonut äänivallin, tosin neljä tuntia tapahtuman jälkeen, mutta mitä pienistä. Myöhemmin tarinaan liitettiin kolmaskin lähestyvä kone, ettei suomalaisten myöhästyminen olisi näyttänyt ihan niin naurettavalta.

Suomen ulkopolitiikan johdosta presidentti Sauli Niinistö sentään lauantain Ykkösaamussa palautti asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Hänen viestinsä oli rahoitteleva, mutta myös varoittava. Suomen liittäminen Natoon merkitsisi Venäjän ja läntisen sotilasliiton yhteisen rajan kaksinkertaistamista.  Suomesta tulisi auttamatta sotatanner, jos asiat etenisivät siihen suuntaan kuin kuumakallet toivovat.

Puheellaan Sauli Niinistö avasi Nato-keskustelun. Hänen mielestään suomalaisten tietoisuus nousi, kun EU:sta alettiin järjestää kansanäänestystä. Totta tämäkin, mutta ennen äänestystä riehaantui myös EU-propaganda. Jopa Helsingin Sanomat luopui näennäisestä puolueettomuudestaan ja riippumattomuudestaan ja alkoi tosissaan aivopestä suomalaisia EU:n onnella ja ihanuudella. 

Kriittisiä ääniä ei silloin saanut julkisuuteen oikein mitenkään, koska sosiaalista mediaa ei vielä ollut. Tiedän tämän, koska oli järjestämässä 1991 valtakunnallista EU-kriittistä seminaaria Silmät auki Euroopassa, missä myös perustettiin Vaihtoehto EU:lle -liike.

Jos tästä tapahtumasta ja Niinistön puheesta nyt käynnistyy Natokampanja, kannattaa pysyä hereillä. Suomella on taloudellisesti ihan tarpeeksi vaikeaa ilman Natolle maksettuja valtavia jäsenmaksuja. Suomen ei ole tarvis myöskään lähettää parhaita poikiaan kuolemaan vieraisiin sotiin eikä Suomesta pidä tehdä lännen etuvartiota ja taistelutannerta.

Suomen on parasta pysyä puolueettomana ja sotilaallisesti liittoutumattomana rauhan maana. Itämeri on säilytettävä rauhanmerenä.

 Tällaisia tappajia ei Suomen taivaalla tarvita.