Sotasyylliset

Suomessa natsit ovat nyt sitä mieltä, että Odessassa natsit saavat polttaa ihmisiä elävältä, mutta kuvat elävältä poltetuista ihmisistä ovat liian raakoja näytettäviksi herkkätuntoisille suomalaisille.

Kukaan omaa elämäänsä rauhassa elävä ihminen ei halua sotaa eikä väkivaltaa. Jatkuvasti minä kuitenkin törmään väitteeseen, ettei sodille mahda mitään. Ne ovat kuin luonnonvoima: myrsky, tulva tai ukkonen. Mutta näin ei tietenkään ole. Jos ihminen saa aikaan sodan, hän saa aikaan myös rauhan.

Sota on aina talouden jatkamista toisin keinoin. Maailman rikkaat ja ahneet psykopaatit vain eivät saa koskaan tarpeekseen. Heidän tahtonsa määrää maailmanpolitiikan. He hyötyvät sodista ja korjaavat sadon. Köyhät pesevät ruumiit.

Erittäin vaarallinen tilanne on maailmassa silloin, kun sotaa koskaan kokemattomat, nuoret ihmiset alkavat uhota sodasta. Nämä naiivit ihmiset eivät käsitä, että sota voi sattua myös heihin. Tätä he eivät ymmärrä, koska ovat uhossaan kuolemattomia.

Erittäin hyvin tämä asia on esitetty Bernhard Wickin elokuvassa Silta, jossa näytetään sodan koko kauheus ja turhuus. Mielestäni sen elokuvan pitäisi kuulua jokaisen peruskoulun opetusohjelmaan.

Sodan ensimmäinen uhri on totuus.

Venäläisten lentokoneiden mahdolliset ilmatilaloukkaukset olivat tuskin tulleet tietoon, kun jo alkoi julkisuudessa kiihkeä tarinankerronta: Ilman muuta ja heti oli kyseessä sotilaallinen operaatio, vaikka aivan ensimmäinen epäily oli, että koneet väistivät sadepilveä!

Puolustusministeri Nappula toivoi vain, ettei tapaus liittyisi Ukrainan tilanteeseen. Muut hourupäät uhosivat jo Venäjän provokaatioista ja siitä, että Venäjä kokeilee Suomen puolustusvalmiutta.  Parasta tuntui olevan, että suomalainen Hornet pääsi taivaalle ja rikkoi äänivallin. Hurraa!