Kuningasajatus

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Lohjan Nuorisotyöpajan tuotteita Kierrätyskeskuksen myymälässä.

Olen tuossa miettinyt jo ties kuinka kauan, miten tämän maailman asiat pitäisi järjestää. Ihmiset kärsivät kuka mistäkin päivät pitkät ajasta aikaan.

EU:ssa suuri osa kansalaisista joutuu elämään noin alle 1000 eurolla kuukaudessa ja inflaatio järsii kaiken aikaa siltäkin tulolta kohta kaiken ostovoiman.

Kaikenlaisista tuulipusseista kaivetaan epätoivoisia keinoja tempputyöllistämiseen ja vastikkeelliseen sosiaaliturvaan.

Rikkaat on niin kyllästetty rahalla ja tavaralla, että heidän rahansa ovat pelkkiä pelimerkkejä ja korkeintaan kasvavat korkoa veroparatiiseissa. Tätä tilaa kutsutaan häveliäästi deflaatioksi.

Ahneet eivät vieläkään ole tajunneet, että joutuvat hekin täältä maailmasta tyhjin käsin lähtemään.

Raha on monelta osin vain velkaa. Sitä kyllä on riittävästi ja tarvittaessa sitä saadaan lisää. Louhitaan sitä sitten tietokoneiden uumenista tai pannaan painokoneet laulamaan.

Mikä siis on ongelma? Se on ostovoiman puuttuminen.

Jos nyt jossain olisi tarpeeksi valistunut yksinvaltias, hän määräisi köyhät juoksemaan kaupoissa ja kuluttamaan. Kyllä siinä on ihan tarpeeksi velvoitetta ja vastikkeellisuutta, kun hiki päässä juoksee pitkin kauppakeskuksia, tunkee itsensä sovituskoppeihin ja seisoo kassajonossa.

Kulutusyhteiskunta pyörii kuluttamalla. Pannaan ihmiset kuluttamaan. Monelle tämä toimi tulisi jopa huutavaan tarpeeseen.