On taas se aika, kun köyhälläkin on
ystäviä: Vaalit tulossa.
Vaalien välillä ei vaalikarjasta
tarvitse välittää. Pertti Salolainen viimeksi
julkisuudessa valitti, että ihmiset häiritsevät kansanedustajia
sähköposteillaan.
Minusta on suorastaan
hämmästyttävää, miten välinpitämättömästi kansanedustajat ja heidän avustajansa
ihmisiin suhtautuvat. Resurssipulaa he eivät voi valittaa, sillä heillä on koko
joukko avustajia ja puolueissaan apparatsikkeja, joita verovaroilla ruokitaan.
Ilmeisesti suomalaiset päättäjät
eivät ole edes ymmärtäneet yhteydenpidon tärkeyttä. He itse haluavat eristäytyä
saapasnahkavuorelleen. Valkoisesta talosta saan monta viestiä kuukaudessa.
Niissä kerrotaan tärkeistä päätöksistä ja jopa esitetään kysymyksiä
vastattavaksi. Siellä on huomattu nykytekniikan antamat mahdollisuudet, joita
tietotekniikan ihmemaassa, Suomessa, ei haluta edes käyttää.
Itse olen jo monta vuotta yrittänyt
kansalaisaktivistina vaikuttaa. Olen yrittänyt sitä somessa sillä seurauksella,
että minut on potkaistu päättäjien Naamakirjoista heti, kun olen uskaltanut
esittää pari haastavaa kysymystä. Naamakirjassa sallitaan vain selkään taputtelijoiden
laahus ja siinä kuplassa kuvitellaan, että kaikki rakastavat ja ovat ylen ihastuneita.
Olen myös lähettänyt sekä omia että
toisten kirjoittamia mielenkiintoisia blogeja kansanedustajille. Sillä seurauksella,
että entistä useampi, Paavo Arhinmäestä ja Markus Mustajärvestä lähtien, on ohjannut osoitteestani tulevan postin
suoraan roskalaatikkoon. Osoitteessa ei
ole ollut vikaa, koska toisesta osoitteesta kaikki viestit ovat menneet
perille.
Jos joku sitten joskus on
vaivautunut vähän vastaamaankin, niin keskustelusta on yritetty selvitä
pelkällä liturgialla tai hyvänjoulun-toivotuksilla.
Viimeksi lähetin kansanedustajille
ahkeran kansalaisaktivistin Sakari Timosen asiantuntevan blogin orjatyön
käytöstä lahtelaisella mölkkytehtaalla, jolla on 6 miljoonan liikevaihto.
Tässä kirjeeni:
”Hei!
”Hei!
Eikö olisi korkea aika tehdä jotakin
tälle asialle. Ei ole maamme etu, että työt teetetään orjilla.
http://sakutimonen.com/2015/01/selkeasti-laitonta/
http://sakutimonen.com/2015/01/selkeasti-laitonta/
terveisin Kaija”
Tähän kirjeeseen Kimmo Sasi vastasi ylimielisesti ja vieläpä niin nopeasti,
että tuskin oli asiaan edes ehtinyt paneutua:
”Mielestäni
valmentaminen työhön on hyvä asia.
Kimmo”
Keskustelu päättyi minun vastaukseeni:
”Ei tässä ole kysymys mistään
valmentamisesta. Lue se Sakari Timosen blogi. Hän on lakimies ja tietää kyllä,
mitä puhuu. Orjatyön teettäminen on laitonta.
terveisin Kaija”
Toinen vastaajista oli Tarja Filatov:
”Asia on tärkeä.
Kuntouttava työtoiminta kuuluu sosiaali- ja terveysministerille.
Työelämä-ja
tasa-arvovaliokunta on omissa lausunnossaan ja mietinnöissään edellyttänyt,
että tehdään selkeä ero kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn välillä.
Käsittääkseni
sosiaali- ja terveysministeriössä on ryhdytty työhön väärinkäytösten
ehkäisemiseksi ja rajapintojen selkiyttämiseksi.
Ystävällisin terveisin Tarja Filatov”
Johon minä:
”Hei!
Kiitos vastauksesta. Mutta eikö lakien rikkominen ole poliisiasia? Tätä orjatyön käyttöä ja siihen liittyviä laittomuuksia on esiintynyt tässä maassa jo vuosikaudet. Ei tässä mitään epäselvää pitäisi olla. Sakari Timonen on lakimies ja tietää varmasti, mistä puhuu.
Terveisin Kaija”
Kiitos vastauksesta. Mutta eikö lakien rikkominen ole poliisiasia? Tätä orjatyön käyttöä ja siihen liittyviä laittomuuksia on esiintynyt tässä maassa jo vuosikaudet. Ei tässä mitään epäselvää pitäisi olla. Sakari Timonen on lakimies ja tietää varmasti, mistä puhuu.
Terveisin Kaija”
Kansanedustajan vastaus:
”Totta,
Rikkomuksiin pitää tietenkin puuttua.
Siinä
tarvitaan niitä ihmisiä, joita vastaan rikkomus on tehty.
TF”
Ja minä
sitten vielä Filatoville: ”Tämä mölkky-tehdas juttu on paisunut jo sellaisiin
mittoihin, että siihen olisi syytä myös maan ylimmän vallan puuttua. Toinen
räikeä epäkohta on käyttää tyllisyysvaroja kuntien tykytoiminnan järjestämiseen
kuten Juuassa ja nyt Naantalissa. Näin siitäkin huolimatta, että rahat tätä
kautta kiertävät puolueiden omistamille kylpylöille ja lomakeskuksille. Minusta
kansanedustajilla on ainakin moraalinen vastuu siitä, miten lakeja maassa
noudatetaan.
Terveisin Kaija”
Terveisin Kaija”
Kerroin nämä
esimerkit siksi, että jokainen voisi kysyä tärkeitä kysymyksiä omilta
ehdokkailtaan vaalikentillä, jos sattuvat heitä tapaaman. Yksi tärkeimmistä
kysymyksistä on tämä: Miten aiotte pitää yhteyttä valitsijoihinne, jos teidät
valitaan.