Sananvapaus on kova sana!

"Kieleni rajat ovat maailmani rajat. Wittgenstein." Katumaalaus Mariborissa Sloveniassa. Kuva: Kaija Olin-Arvola

Sana on kova, jos se on kovaksi tarkoitettu. Sana saa voimansa kontekstista, siitä kuka sanoo, missä sanoo ja koska sanoo.

Somekin on kova sana. Suomen johtavana sanomalehtenä pidetty komposti uhrasi näkyvästi tilaa Vastavalkealle, joka on uusi tulokas sananvapauden markkinoilla. Vielä kymmenen vuotta sitten julkaisu olisi vaiettu kuoliaaksi valtamediassa. Russofobian ilmapiirissä mikään ei vaaratonta, puolueetonta ja neutraalia. Toista ääntä ei valta halua.

Senkin uhalla, että nyt pitäisi fokusoida yhteiskuntasopimukseen ja leikkauksiin, nostan esille Olli Immosen. Hänen manifestinsa oli tarkoin harkittu, sen tyyli, kieli ja ajankohta olivat tietoisia.
Ilmiö synnytti mielenilmauksen, joka oli suurin Suomessa pitkiin aikoihin. Se oli kannanotto monikulttuurisuuden puolesta. Joitakin ajatuksia syntyy väistämättä siitä, miten Suomessa parhaillaan Venäjään suhtaudutaan. Venäläisiä saa taas ryssitellä. Se on sallittua. Miksi?

Hieman erikoinen oli presidentti Sauli Niinistön tervehdys tilaisuuteen: Hän varoitti keskustelun kärjistämisestä heti, kun se oli vasta alkamassa. Aiemmin en ole ainakaan huomannut Niinistön puuttuneen perussuomalaisten rasistiseen retoriikkaan.

Sipiläkin lähetti viestinsä monikulttuurin maneesille. Jokainen tietää SSS-hallituksen ja sen juoksupojan Juhana Vartiaisen kannan maahanmuuttajiin. Heitä pitäisi saada mahdollisimman paljon lisää, jotta työvoiman hinnat saataisiin poljettua mahdollisimman alas ja sitä kautta Suomeen uusia työpaikkoja, joita muualla myös hikipajoiksi kutsutaan.

Suomi ei tarvitse paarialuokkaa. Maa kyetään palauttamaan hyvinvointivaltioksi, jos vain tarpeeksi tahtoa löytyy.

Sananvapauden kiivaimmat ja kovaäänisimmät puolustajat tuntuvat olevan niitä, jotka soisivat vapauden vain omalle äänelleen.

Uuden Suomen omistaja Niklas Herlin kertoo pahoittaneensa mielensä siitä, että tunnetun Hitler-elokuvan kohtaukseen on väännetty vitsiä milloin mistäkin aiheesta. Idea noudattaa huumorin perinteistä kaavaa eli ylhäisen alentamista, mutta muuta vitsikästä siinä ei sitten olekaan. Nyt pätkä on jo kulunut puhki.

Samoin Herlin kertoi tuntemuksistaan, kun Agitprop laulaa taistelusta. Vallan kamala on hänen mielestään laulu ”Lenin-setä asuu Venäjällä”, joka ei ole edes parodiaa. Ja kun Uusi Suomi sitten laittaa banneja pahimmille kirjoittajille, sitä verrataan Neuvostoliittoon ja Pohjois-Koreaan.
Ja sitähän se on, sitä itseänsä. Valta on aina pyrkinyt kieltämään oman valtansa. Tietysti niin Uudella Suomella kuin Neuvostoliitollakin aikoinaan on sananvapauden avaimet taskussaan. Someen ne eivät kuitenkaan enää tai pitäisikö sanoa vielä ulotu. Jolla on sana, sillä on valta.

Valta ja vapaus ovat molemmat suhteita, aivan niin kuin on totuuskin. Mikään niistä ei ole objekti ja tämä olisi jokaisen hyvä ymmärtää. Vapaus on aina suhteessa johonkin; vapautta johonkin, vapautta jostakin. Vapaus on vastuun tiedostamista, samoin valta.

Jokainen sana on myös teko. Sillä voidaan lyödä ja siitä pitää taistella. Taistelun tapoja on monia. Siksi ei sanan käytön kieltämisessä ole mitään järkeä. Ongelma ei ole taistelu-sanan monimerkityksisyys. Taistelun sisältö ja tavoite ratkaisevat.

Niin kauan kuin harvojen käsiin keskittynyt globaalipääoma omistaa maapallolla lähes kaiken, on alistettujen ja osattomien jatkettava taistelua. Missään vaiheessa ihmiskunnan historiaa eivät vallanpitäjät ole vapaaehtoisesti luovuttaneet omastaan.

Viitteet

• Mehtälä, Tauno | Vastavalkea (29.7.2015). Hesari kytki Venäjä-vastaisuutensa ylivaihteelle. http://vastavalkea.fi/2015/07/28/hesari-aktivoi-venaja-vastaisuutensa-ylivaihteelle/
• Herlin, Niklas | Uusi Suomi (28.7.2015). Hih-hih-Hitler.
  http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199127-hih-hih-hitler

En kommentoi

Suomessa poliittinen keskustelu on hävettävän alhaisella tasolla. Tai ehkä voi melkein sanoa, ettei sitä ole.
 

Kansanedustajaksi pyrkivä oululainen kansanedustaja (kepu) näytti pari päivää sitten naama punaisena mallia, miten opetellaan sanomaan toimittajalle: En kommentoi. En kommentoi. En kommentoi. Tyylistä saattoi päätellä, että asia oli uusi ja vaikeasti hahmotettava. Taisi miestä suorastaan pelottaa.

Uutiset ja koko tiedonvälitys on Ukrainan kriisin aikana muuttunut pelkäksi sotapropagandaksi ikään kuin Suomikin olisi sodan osapuoli. Ilmeisesti jotkut näin kuvittelevatkin. Esimerkiksi Carly Salounius-Pasternak, joka katsoi asiakseen huutaa kurkku suorana minulle twiitin: SUOMI EI OLE PUOLUEETON MAA. USKOKAA JO @KATJUUSSA. Mies kuvittelee ilmeisesti edelleen komentavansa rannikkojääkäreitä, jollainen minä en luojan kiitos ole.

Enemmän siis peitellään kuin annetaan julki. Julistetaan ja ajatellaan asioitten menevän läpi huutamalla.

Kuitenkin kaikille puolueille jaetaan runsaskätisesti rahaa puoluetukina, piilopuoluetukia unohtamatta. Päättäjillä on kokonainen avustajien ja apparatsikkien lauma apunaan, mutta tulosta ei vain tule.

Keskusteluja kansalaisten kanssa käydään korkeintaan auktoriteetin menetelmällä, jonka tärkein tavoite on saada verbaalinen voitto vastustajasta.

Vain paria kuukautta ennen vaaleja päättäjät muuttuvat höveleiksi ja ilmaantuvat turuille ja toreille ilmapallojen kanssa, jotka ovat yhtä tyhjiä kuin heidän lupauksensa.

Nykyinen tietotekniikka antaisi mahdollisuudet ihan toisenlaiseenkin toimintaan. Pidetäänhän Suomea johtavana it-maana vai joko sekin juna meni.

Mallia voisi ottaa Barak Obamalta, jonka Valkoinen talo lähettää tiedotteitaan jopa minulle, kun minä kerran otin sinne yhteyttä kertoakseni, että ”Minä olen Bradley Manning”.

"Lähettäjä: The White House
Lähetetty: ‎12.‎2.‎2015 22:27
Vastaanottaja: irmeli.arvola@gmail.com
Aihe: Here's what the President sent Congress yesterday:

The White House

Here's what the President sent Congress yesterday:

Yesterday, President Obama transmitted to Congress a proposed authorization for the use of military force, or AUMF, against the Islamic State of Iraq and the Levant, also known as ISIL.

ISIL poses a threat to U.S. national security, which is why U.S. armed forces are already working with some 60 other nations and partners to degrade and ultimately destroy ISIL. The President has said that we are strongest as a nation when the President and Congress work together, and enacting a bipartisan AUMF against ISIL would provide a clear and powerful signal that the United States stands united behind the efforts to degrade and ultimately destroy ISIL.

Take a look at the text of the letter he sent to Congress, below. Then learn more about exactly what an authorization of military force means for us."

Ymmärrän kyllä, että tällaisia kirjeitä lähtee maailmalle miljoonia. Ja niitä tulee useamman kerran kuukaudessa. Ainakaan heitä ei voi yrittämisen puutteesta syyttää.

 Kaikki kuvat löytyvät täältä.

Kummallista

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Likaista lunta

Vielä noin vuosi sitten Charlie Hebdo oli suhteellisen tuntematon vasemmistolainen pilalehti.

Alankomaisen ”Quote”-bisneslehden mukaan (18.12.2014) Rothschildin pankkiiriperhe osti viime joulukuussa ranskalaisen satiirilehden Charlie Hebdon. 

Rotschieldit ovat yksi rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimista pankkiirisuvuista Euroopassa.  Hinnaltaan miljoonissa lasketussa kaupassa suku osti Liberation –lehden, jonka mukana sen omistukseen siirtyi myös pilalehti Charlie Hebdo. 

Lehtiyhtymän suurin omistaja on tällä hetkellä Philippe de Rothschild.

Heti kättelyssä lehdestä erotettiin pilapiirtäjä, joka oli tehnyt satiirisen kuvan juutalaisista.

Tammikuun 7. päivä lehden toimitukseen hyökkäsi islamistiryhmä. Iskussa kuoli 13 ihmistä, mukaan lukien lehden päätoimittaja.

Yhdellä iskulla lehden myynti nousi miljooniin ja siitä tuli tunnettu ympäri maailman.

Turha jeesustella: Sensuuri on kaikkialla

 Kuva: Tytöt täyttävät polttopulloja.

Suomessa tuntuvat taas lyövän taas samat laineet kuin 20- ja 30-luvuilla.

”Venäjä on noussut viholliseksi numero yksi. Venäjällä vallitsee fasismi ja sananvapautta rajoitetaan. Tiedotus on yksipuolista ja uutisointi propagandaa.”

Tämän tietävät nyt kaikki. Jopa Kansan Uutiset julkaisee artikkelin, missä väitetään Putinin kykenevän määräämään Itä-Ukrainan venäläisiä. Samassa jutussa kehotetaan venäläisiä muuttamaan pois maasta, jossa he ovat syntyneet. Pois maasta, joka on heidän isänmaansa Ukraina.

Näin se on ollut aina: Nähdään rikka naapurin silmässä, mutta ei hirttä omassa.

Suomessa joukkotiedotus nojaa pelkästään länsimaisten mediamogulien välittämään propagandaan ja viihteeseen, joka ala-arvoisuudessaan hakee vertaistaan.

Ylessä määräävät kokoomuksen arvot ja propaganda on yhtä läpinäkyvää kuin aikoinaan DDR:ssä.

Sananvapautta väitetään olevan, mutta käytäntö on toinen.  Jos joku tuo esiin maailman pahuuden, ammutaan viestintuoja.

Jos viesti ei miellytä lehden linjaa ja päivystävää upseeria, niin bannit paukahtavat. Parhaimmassa tapauksessa estetään pääsy sivuille kokonaan ottamalla talteen ip-numero ja muut tunnukset. Minulle on käynyt näin usein.

Ja vaikka nämä Venäjän arvostelijat näkevät, mitä omassa maassa tapahtuu, he vaikenevat, aivan kuin väki elokuvassa Valkoinen nauha. Näiden ihmisten myötävaikutuksella fasismi on ennekin noussut valtaan.

Maailman ongelma eivät ole pahat ihmiset, vaan hyvät, jotka vaikenevat.

J.K. Sensuuri toimii ja voi hyvin. Minut bannattiin Aamulehdestä, kun näytin kuvia Odessassa elävältä poltetuista ihmisistä. Mutta ei tässä kaikki. Myös facebook-seinältäni on poistettu samat kuvat. Etsin Googlella kuvia haulla Odessa ja mitä minä sain: Ihastuttavia rantakuvia.

Googlen haulla: Odessa burned people, löytyy vielä kuvia. Varoitan: Kuvat järkyttävät.