En kommentoi

Suomessa poliittinen keskustelu on hävettävän alhaisella tasolla. Tai ehkä voi melkein sanoa, ettei sitä ole.
 

Kansanedustajaksi pyrkivä oululainen kansanedustaja (kepu) näytti pari päivää sitten naama punaisena mallia, miten opetellaan sanomaan toimittajalle: En kommentoi. En kommentoi. En kommentoi. Tyylistä saattoi päätellä, että asia oli uusi ja vaikeasti hahmotettava. Taisi miestä suorastaan pelottaa.

Uutiset ja koko tiedonvälitys on Ukrainan kriisin aikana muuttunut pelkäksi sotapropagandaksi ikään kuin Suomikin olisi sodan osapuoli. Ilmeisesti jotkut näin kuvittelevatkin. Esimerkiksi Carly Salounius-Pasternak, joka katsoi asiakseen huutaa kurkku suorana minulle twiitin: SUOMI EI OLE PUOLUEETON MAA. USKOKAA JO @KATJUUSSA. Mies kuvittelee ilmeisesti edelleen komentavansa rannikkojääkäreitä, jollainen minä en luojan kiitos ole.

Enemmän siis peitellään kuin annetaan julki. Julistetaan ja ajatellaan asioitten menevän läpi huutamalla.

Kuitenkin kaikille puolueille jaetaan runsaskätisesti rahaa puoluetukina, piilopuoluetukia unohtamatta. Päättäjillä on kokonainen avustajien ja apparatsikkien lauma apunaan, mutta tulosta ei vain tule.

Keskusteluja kansalaisten kanssa käydään korkeintaan auktoriteetin menetelmällä, jonka tärkein tavoite on saada verbaalinen voitto vastustajasta.

Vain paria kuukautta ennen vaaleja päättäjät muuttuvat höveleiksi ja ilmaantuvat turuille ja toreille ilmapallojen kanssa, jotka ovat yhtä tyhjiä kuin heidän lupauksensa.

Nykyinen tietotekniikka antaisi mahdollisuudet ihan toisenlaiseenkin toimintaan. Pidetäänhän Suomea johtavana it-maana vai joko sekin juna meni.

Mallia voisi ottaa Barak Obamalta, jonka Valkoinen talo lähettää tiedotteitaan jopa minulle, kun minä kerran otin sinne yhteyttä kertoakseni, että ”Minä olen Bradley Manning”.

"Lähettäjä: The White House
Lähetetty: ‎12.‎2.‎2015 22:27
Vastaanottaja: irmeli.arvola@gmail.com
Aihe: Here's what the President sent Congress yesterday:

The White House

Here's what the President sent Congress yesterday:

Yesterday, President Obama transmitted to Congress a proposed authorization for the use of military force, or AUMF, against the Islamic State of Iraq and the Levant, also known as ISIL.

ISIL poses a threat to U.S. national security, which is why U.S. armed forces are already working with some 60 other nations and partners to degrade and ultimately destroy ISIL. The President has said that we are strongest as a nation when the President and Congress work together, and enacting a bipartisan AUMF against ISIL would provide a clear and powerful signal that the United States stands united behind the efforts to degrade and ultimately destroy ISIL.

Take a look at the text of the letter he sent to Congress, below. Then learn more about exactly what an authorization of military force means for us."

Ymmärrän kyllä, että tällaisia kirjeitä lähtee maailmalle miljoonia. Ja niitä tulee useamman kerran kuukaudessa. Ainakaan heitä ei voi yrittämisen puutteesta syyttää.

 Kaikki kuvat löytyvät täältä.

Isänmaa

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Isänmaa

Jo kansakoulussa meidän pieniin päihimme taottiin vuosikymmeniä sitten Vala:

Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa:

sinuun koskea ei väkivalta saa!

Sua suojelemme, verin varjelemme.

Ollos huoleton, poikas valveill’ on!

Sua suojelemme, verin varjelemme.

Ollos huoleton, poikas valveill’ on!

Kaipa sitä kouluissa lauletaan edelleen

Isänmaallisuus ja kaikki siihen liittyvä on hiivaa, jolla nostatetaan isänmaallisuuden henkeä, vaikka moni mies sotaan pakotettuna joutuikin toteamaan, että isänmaata on vain sen verran kuin kynsien alle multaa mahtuu.

Isänmaallisuus on luokkayhteiskunnassa hallitsevan ja omistavan luokan omaisuuden säilyttämisen ja kartuttamisen puolesta käytävään taisteluun tarvittavaa aivopesua saippuaa säästämättä.

Igor Stravinski kertoo kirjassaan Musiikin poetiikka, kuinka Neuvostoliitossa ”Glinkan kuuluisa ooppera Elämä tsaarin puolesta otettiin takaisin ohjelmistoon pitkällisten epäröintien ja monien muutosten jälkeen, nyt nimellä Ivan Susanin. Sana ’tsaari’ korvattiin aina tilanteen mukaan sanoilla ’isänmaa’, ’maa’ tai ’kansa’. Mitä tulee suureen juhlakohtaukseen epilogissa, sen primitiivinen lavallepano perinteellisine kelloineen ja kultaisiin messukasukoihin pukeutuneiden pappien kulkueineen on säilytetty. Tämän isänmaallisen lavallepanon selitystä ei pidä etsiä Glinkan musiikista, vaan maanpuolustuspropagandasta.”

Aina joskus kannattaa pysähtyä miettimään, kenen isänmaasta nyt puhutaan.

(Lähde: Igor Stravinski, suom. Ilkka Oramo, Musiikin poetiikka, Otava  Helsinki 1968)

Trollaus ja medianlukutaito

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Perskärpänen

Eilen illalla Ylen pääuutislähetykseen oli kutsuttu nuori tutkijatar todistamaan, että Pietarissa on oikein trollitehdas, josta lähetetään viestejä sosiaaliseen mediaan ihan tarkoituksella.

Mahtaa olla jokin Korvatunturin tapainen laitos.

Yle halusi varoittaa katselijoita tällaisesta toiminnasta. Eipä ollut tullut uutispäällikölle mieleen katsahtaa peiliin. Ylen uutiset ja koko ohjelmapolitiikka kun on niin täyttä trollausta kuin vain olla voi.

Uutisista ja journalismista ei voi enää edes puhua, kun tärkein tehtävä tuntuu olevan propagandan levittäminen. Ja tämä koskee koko mediaa.

Riippumattomuudesta ja objektiivisuudesta ei ole puhettakaan, kun toimittajan kysymys, jo sisältää kannanoton.

Sitä minä en kiistä, etteikö trolleja olisi. On sellaisia esiintynyt minunkin Facebookissani. Trollin tunnistaa siitä, että hän lehahtaa paikalle kuin haaskalintu, kun tulee puhe tietyistä asioista. Muulloin häntä ei näy eikä kuulu. Ja sitten alkaa jankkaaminen ja keskustelun pakottaminen raiteille, jotka eivät johda mihinkään.

Maailman mitassa trollausta hallitsee globaali media, jonka ainoa tehtävä on kapitalistisen hegemonian lujittaminen.

Tästä syystä olisi enemmän kuin tärkeää, että jo alakoulussa lapsille opetettaisiin pelkän lukemisen lisäksi myös medianlukutaitoa.

Jumala on kuollut

Kuva: Franz Xaver Messerschmidt

 

Jumala on kuollut. Ei tämä ole uutinen, se on klisee.

Kun tämän päivän uutisia seuraa, niin tuntuu siltä, että uutiskriteerit ovat kaiken aikaa hämärtymässä.

Uutisten tilalla on propagandaa, tekstimainontaa ja viihdettä. Joskus harvoin sekaan pujahtaa uutinen, mutta kovin harvoin.

Ottaen huomioon, että päättäjät nyt ovat muka huolissaan mediatalojen vaikeuksista, niin kovin yksipuolista on tiedonvälityksen tarjonta. Samat uutiset toistetaan joka kanavalla kolmena päivänä peräkkäin. Vähintään.

Kaikenlainen ostettu omakehu käy uutisesta tyyliin Suomi on parasta A-luokkaa. Näin oli entisessä DDR:ssäkin: Kaikki tuli kaiken aikaa vaan entistä paremmaksi.

Nykyiset uutiset palvelevat myös pelotteina kuin kirkkojen entiset piruista ja paholaisista kertovat seinämaalaukset.

Minusta ei ole mikään uutinen, että joku on laittanut markkinoille uuden puhelimen. Yhtä hyvin voitaisiin kertoa myös, että Atrialta on tullut uusi pitsa.

Kuninkaallisten häät ja muuta kissanristiäiset eivät ole uutisia, vaan viihdettä.

Markkinavoimien lepyttely käy uskontunnustuksesta. Mediamogulien omistamat uutistoimistot spämmäilevät samoja juttuja ympäri maailman.

Uutisia eivät ole myöskään tarinat, miten köyhästä uistimenkeksijästä tuli miljonääri. Se on manipulaatiota, jolla valheellisesti luodaan kuvaa, että näin voisi tapahtua kenelle tahansa.

Mikä sitten on uutinen? Eikö paras määritelmä edelleenkin liene tämä: Poliisi puri koiraa.