sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Antakaa meille työrauha!



Tämä on hurskaan päättäjän rukous. Tämä on hänen tapansa torjua alamaisten äänet. Se on osoitus täydellisestä vieraantumisesta, johon päättäjien ylimielisyys on heidät johtanut.

Äänestäjien kuulemista ei ole. Heitä kuullaan korkeintaan sanoissa ennen vaaleja. Silloin kuurot ehdokkaat ilmaantuvat vaalitilaisuuksiin suut täynnä sanoja, jotka ovat yhtä tyhjiä kuin jakamansa ilmapallot. Kahvikin on laihaa luirua, kakunleipojat kuolleet.

Ja sama näytelmä jatkuu vaaleista vaaleihin.

Varsinainen kysymysten kysymys on: Miksi äänestäjät antavat tämän tapahtua? Miksi he tyytyvät tähän? Miksi he suostuvat kulissipainoiksi ja selkiä taputteleviksi laahuksiksi.

Jos ihmiset tahtovat muutosta, on pysyttävä hereillä myös vaalien välillä. On pidettävä yhteyttä, vaadittava ja toimittava.

Puoluediktatuuri on kaadettava, eikä se tapahdu samoja ehdokkaita äänestämällä.


Puoluediktatuuri on suurin este demokratian toteutumiselle. Jos sille annetaan sen vaatima ”työrauha”, mitään muutosta ei koskaan tule.


2 kommenttia:

  1. Tuo on alaston totuus. Kun kulissipainoksi suostuu, ei ole kovin mielekästä vaalien alla elämöidä. Vaalien välissä on koko joukko vuosia, jolloin poliitikot tekevät mitä lystäävät työrauhansa turvin.

    VastaaPoista
  2. Seuraavaksi työrauhavuoroa vaaditaan Sipilälle kun äänestäjät käyttäytyy kuin kuumevuoteella kierittelemällä laidalta laidalle luullen olon siitä parantuvan.
    Äänestäjät odottaa kuin lapsukaiset Sipilästä joulupukkia joka loihtii lahjapadat täyteen !
    Mikähän katastrofi onkaan odotettavissa kun valtiota aletaan johtaa kuin pörssiyhtiötä tyhjentämällä ensi alkuun taseet ?

    VastaaPoista