Merkillinen hiljaisuus

Kuva: Vesa Raiskila

On niin kovin hiljaista, mietin. On ollut jo jonkin aikaa. Mistä mahtanee johtua? Jääkiekkokin loppui jo!

Pari päivää sitten kuljin vanhaa reittiäni lapsuuden maisemiin ja mitä näinkään. Vanhat ja vielä nuoremmatkin metsät teiden varrelta oli hakattu puti puhtaiksi. Tästä olen puhunut ennenkin, mutta nyt tilanne alkaa olla sellainen, että raiskioita on enemmän kuin metsää näillä main.

Veronmaksajien tuella harjoitetaan vihreää energiapolitiikkaa polttamalla Suomen vihreä kulta savuna ilmaan. Metsien monimuotoisuus on todellisessa vaarassa. Metsien hakkaaminen vaikuttaa myös ilmastoon lisäten kuivuutta. Merenranta- ja sademetsien muuttaminen viljelymaiksi on lisännyt kuivuutta myös globaalisti.

Metsänhakkuiden kuivuutta lisäävää vaikutusta käsitellään seuraavassa lyhyessä englanninkielisessä videossa:


<iframe width="640" height="360" src="https://www.youtube.com/embed/RFbLj40BMys" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>



Metsät ovat tärkeä aerosolien tuottaja. Aerosolit puolestaan muodostavat ilmassa tiivistymisytimiä, joista sade syntyy. Tällä tosiseikalla ei ole mitään tekemistä hiilidioksidin kanssa.


MUUTAMA PÄIVÄ sitten vastaani tuli tieto, että Suomessa on ryhdytty tappamaan järviä. Näin uutisoi Maaseudun tulevaisuus 18.5.2017:

”Pahasti rehevöityneeseen Littoistenjärveen ruiskutettiin viime viikolla noin 200 tonnia puhdistavaa kemikaalia. Osakaskuntien yhteisen hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä kertoo Helsingin Sanomille, että vesi on jo nyt kuin akvaarioon katselisi.

Veden pH-arvon noustessa vesi kirkastuu edelleen lähiviikkoina. Vesi muuttui samalla uintikelpoiseksi.

Kemikaalin tappamia kaloja kerättiin rannoilla noin 1 800 kiloa.”

Tällaisten keinotekoisesti aikaansaatujen dramaattisten muutosten seuraukset eivät välttämättä ole tiedossa tai hallinnassa. Ennen kalastuskunnat hoitivat järviä niin, ettei tällaista myrkyn kylvöä tarvinnut harrastaa.


HILJAISTA ON siinäkin suhteessa, että Lapissa meneillään olevista sotaharjoituksista ei juuri puhuta. Lapin pesiville linnuille ja muille eläimille yliäänikoneiden synnyttämät pamaukset ja maanpäällinen melu on kauhistus. Puhumattakaan siitä, miten paljon siinä tuhlataan veronmaksajien rahoja ja resursseja. Miten paljon tuotetaan saasteita ja hiilidioksidia, ei kiinnosta ketään.

Näiden asioiden ympärillä olevaa hiljaisuutta minä tarkoitin. Missä ovat vihreät ja punavihreät? Siellä kuplassako yhä? Missä on WWF, Luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto? Missä Maan Ystävät, missä Greenpeace?

Onko niin, että tärkeintä on vain se, että puoluetuet ja toimintatuet juoksevat? Onko tärkeintä oman aseman säilyttäminen? Vai mistä tämä vaikeneminen johtuu?

Jotta en antaisi väärää kuvaa, niin otetaan lainaus Ylen uutisesta 22.5.2017:

”Rovaniemellä on maanantaina Suomen rauhanpuolustajien mielenosoituksia lentoharjoitusta vastaan. Järjestö on kertonut, että mielenosoitukset järjestetään harjoituksen aloituspäivänä Rovaniemellä lentokentällä ja Lordin aukiolla, ja niitä seuraa rauhanaiheinen seminaari Lapin yliopistolla.

Rovaniemen lentokentän parkkipaikalle kerääntyi aamulla yhdeksältä noin 30 mielenosoittajaa, joilla oli banderolleja monella eri kielellä, muun muassa tekstillä ’U.S. Army go home’ ja ’Peace’.”

Kuiskaus hiljaisuuden keskellä.