Isänmaallisuus toteutuu käytännössä

Viimeiset vuodet ja vallankin Suomi 100 vuotta ovat nostaneet isänmaallisuuden uuteen loistoon. Leijonat pullistelevat ja liput liehuvat. Kaipaus on suurta, vaikka isänmaa on jo aikaa sitten luovutettu suurelle rahalle ja Brysselille.

Minun isälläni, Hannes Olinilla, oli tapana sanoa, että hänellä on isänmaata vain sen verran kuin mitä on multaa kynsien alla. Silti hän osallistui maanpuolustukseen täysin palvelleena. Vielä kuollessaan 51-vuotiaana vuonna 1963 hänen lohtupalansa ja rintamiestalonsa omisti edelleen osittain pankki.
Minun sukupolveni nosti isänmaallisuuden rinnalle vahvasti kansainvälisen solidaarisuuden. Me olimme ennen muuta maailman kansalaisia. Isänmaallisuutemme oli siinä, että yritimme parantaa maailmaa, tehdä siitä kaikille ihmisille hyvän paikan olla ja elää.

Luin juuri Hannu Rautkallion toimittaman, vuonna 2013 julkaistun kirjan Tehtävä Helsingissä, Suomen johto syvähaastattelussa vuonna 1960. Kirja perustuu nuoren amerikkalaisen tutkijan Karen Ericksonin tekemiin haastatteluihin suomalaisista valtiojohtajista. CIA:n agentiksi Erickson oli hänen tietämättään merkitty koodinimellä AE/5.

Kirja alkaa presidentti Urho Kekkosen haastattelulla ja siitä näkyy varsin hyvin hänen varauksellinen suhtautumisensa haastattelijaan, mikä ilmenee pyrkimyksenä kysyä enemmän kuin vastata.
Haastattelussa käsitellään myös isänmaallisuutta ja puolueiden periaatteita. Näin Kekkonen paljastaa oman näkemyksensä, jota on hyvä pohtia myös tänään, kun liberalismi on ottanut vallan niin keskustassa kuin vasemmistossakin. Presidentti Kekkosen sanoin:

”Alkiolla oli periaatteita. Mutta kun arvioimme periaatteita, on pidettävä mielessä maailmassa tapahtunut kehitys. Asiat ovat nykyisin paljon aikaisempaa mutkikkaampia. Entiseen aikaan liberalismi oli mahdollista määritellä periaatteeksi. Mitä sillä nykyisin tarkoitetaan? Kertokaa se minulle. Kaikki riippuu siitä, kuinka periaatteita sovelletaan.

Ihmisillä voi olla periaatteita, mutta niillä ei tulisi mellastaa. En voi sietää ihmisiä, jotka huutavat ympäriinsä mitään tarkoittamattomia iskulauseita. Tein kerran opiskeluaikanani päätöksen olla koskaan käyttämättä puheissani ilmaisua ’isänmaa’. [Hän nauroi.] Sen jälkeen minun on tietysti ollut pakko luopua tästä ajatuksesta… Kysymys on keinoista, joilla periaatteita sovelletaan käytännössä.”

Tässä vanhan valtioviisaan neuvo nykyisille pullistelijoille. Isänmaasta ja isänmaallisuudesta puhutaan, kun niitä ei enää käytännössä ole.
¤

Rauhanomainen rinnakkainelo ei estänyt osallistumista asepalvelukseen 60-luvulla. (Kuva: KOA)

¤
Kun keskustelu oli siirtymäisillään vaikeimpaan kysymykseen eli Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin, Kekkonen ilmaisi isänmaallisuutensa alkamalla hyräillä Hämäläisten laulun säkeitä: ”On mulle Suomi suloisin…”

Haastattelija kiteytti Kekkosen luonnehdinnan näin:

”Hän tunnusti avoimesti olevansa itsekin ’poliitikko’, mikä poikkesi edellisten presidenttien osoittamasta mallista. Hän asettui kuitenkin puolustuskannalle, kun mainitsin lukuisten suomalaisten arvioivan nykyistä politiikkaa yhä huonommassa valossa. Häntä näytti koskettavan nykyistä Suomen poliittista ilmapiiriä koskeva luonnehdintani, kun sanoin siitä puuttuvan periaatteita ja ihanteita. Hänen mukaansa poliittisten periaatteiden todellinen testi on vasta sitten kun niitä sovelletaan käytännössä.”

Tässä olisi nykypoliitikoillakin vielä paljon oppimista.

---

¤

Hanneksen sairaskertomus sotapalveluksessa

Hannes oli sairastanut tuhkarokon viisitoistavuotiaana vuonna 1927.

Pohjois-Uudenmaan sotilaspiirin kutsunta oli 24.9.1932. ”Fyysillinen” kunto todettiin hyväksi ja lääkintämajuri P. Alivirran mukaan kirjansitoja kelpasi aseelliseen rintamamiespalvelukseen.

Armeijan tulotarkastuksessa 8.5.1933 hänen pituudekseen merkittiin 170 cm, painoksi 63 kg. Nielurisat olivat suuret, oikeassa sääressä todettiin suonikohjut.

Varusmiehenä Hannes palveli 4.5.1933 - 18.4.1934. Alokasaika päättyi sotilasvalaan 17.6.1933

Alokasaikanaan Hannes sairasti angiinan. Oireita olivat kurkkukipu ja päänsärky. 22.5. nielurisojen todettiin turvonneen ja olevan punaiset. Neljä päivää myöhemmin kuumetta mitattiin 39,2 astetta. Seuraavana  päivänä kuume oli laskenut 37,3 asteeseen. Hannes passitettiin Viipurin sotilassairaalaan poskiontelotulehduksen ja  kuumeilun takia. Poskessa oli kova pakotus ja turvotus. Tilannetta seurattiin poliklinikkakontrollein viikoittain Viipurin sotilassairaalan korvapoliklinikalla. Tauti ei ottanut parantuakseen ja heinäkuun alussa mies passitettiin kirurgin käsiin.


6.7.1933 Hannekselle tehtiin poskiontelon kirurginen puhdistus – oper. radic. Luc-Caldwell l. Dx – jossa oikealta puolelta ikenen ja hampaiden välistä poskiontelo puhdistettiin. Menetelmän oli kehittänyt toisistaan tietämättä yhdysvaltalainen George Walter Caldwell vuonna 1893 ja ranskalainen Henri Luc vuonna 1897. Operaation jälkeen potilas sai viiden vuorokauden vapautuksen harjoituksista, myöntäjänä lääkäri J. Charpantier.


Varusmiesaikana Hannes sai myös kaksi pitempää lomaa, 14.-20.10.1933 ja 17.- 23.1.1933. Huhtikuussa 1934 Hannes  kotiutettiin 25. Autokomppanian toisesta huoltopataljoonasta täysinpalvelleena.  Lähtötarkastuksessa Hannes kuittasi olevansa terve. Armeija-aikanaan Hannes sai erikoiskoulutukset autonkuljettajaksi  ja –asentajaksi ja sai näin myös auton ajokortin.

Kertausharjoituksissa 4.8.1936 - 23.8.1936 Hannes toimi huoltopataljoonassa autokolonnan lähettinä Viipurissa.

Talvisotaan Hannes joutui heti 13.10. 1939. Tuntolevyn numero oli 322007. Tehtävänä oli toimia Karjalan kannaksella II Autokomppanian lohkolla elin- ja ampumatarvikekuljetuksissa autonkuljettajana Tarton rajalta Karhumäen suuntaan. Jo sodan alkuvaiheessa Hannes kärsi myalgiasta, lihaskivuista. Se merkittiin terveyspapereihin 25.10.1939. Seuraavan vuoden tammikuun kovat pakkaset aiheuttivat paleltumavammoja, joita hoidettiin 18.1 ja 5.2. 1940 lohkon sairaalassa Viipuri 4.  Pakkasta oli18.1. 36 astetta ja vasta 5.2. se lauhtui -15 asteeseen.

Hanneksen talvisota kesti aina toukokuun lopulle, 25.5.1940 asti, 7 kk 12 pv. Kantakorttiin merkittiin, että hän oli huoltanut ajoneuvonsa hyvin. Mies lomautettiin toistaiseksi, ja taas hän kuittasi terveystarkastuksessa ”Olen terve”, yksikön lääkäri E.Himberg vahvisti lausunnon.

Kesäkuussa seuraavana vuonna alkoi jatkosota. Hannekselle kävi 21.6.1941 käsky Hyrylään. Kesäkuun lopussa häneltä hoidettiin keuhkoputkentulehdusta ja suonikohjuja. Palveluskelpoisuusluokaksi määrättiin A II. Tuntolevyn numero oli nyt 601742.

Jalkaväkirykmentti 46:n yhdeksännen komppanian ankarissa hyökkäystaisteluissa Muolaan pitäjän Hotokassa Hannes haavoittui 27.8.1940. Luoti lävisti hänen rintansa – ”Vulnus sclop. perf. thoraces l.dx, Kuulan aiheuttama haava rinnan läpi oikealta”. Mies joutui hoitoon 43. Sotasairaalaan Joutsenon Tiuruniemeen. Sieltä hänet passitettiin vajaan kuukauden kuluttua jatkohoitoon 4.Sotasairaalaan Kiljavalle, jossa hän oli 23.10. saakka.

Kiljavalta hän pääsi pariksi päiväksi lomalle Karkkilaan, mutta joutui jo 25.10. ilmoittautumaan Lahden varuskunnan opastustoimistossa, johtavan lääkärin KW.Tiisalan arvioitua miehen kelpaavan jo apupalvelustehtäviin.
Jalkaväen koulutuskeskuksessa Lahden Hennalassa miestä koulutettiin uusiin tehtäviin. Hänet ohjattiin huoltokoulutuskeskukseen ja marraskuun alussa Hannes määrättiin 16. Sairasautokomppaniaan autonkuljettajaksi. Tammikuun puolivälistä alkaen sodan loppuun asti hän toimi sitten kenttäsairaala 40:n autonkuljettajana. Hannes oli ”Aseellinen autonkuljettaja”. Käytös, huomiokyky ja sotilaallinen kehitys todettiin hyväksi. Lisäksi hän oli ahkera ja täsmällinen.

13.11.1944 oli vielä kertausharjoitusten lähtötarkastus, vaikka itse harjoitusta ei sitten ilmeisesti ollutkaan, koska kotiutus seurasi heti seuraavana päivänä. Terveydentila oli sama kuin tullessa, palveluskelpoisuusluokka edelleen A II armeijan taulukon 64 J -kohdan perusteella. Tilan todettiin siis olevan ennallaan, tämän allekirjoittivat Hannes ja  lääkintämajuri P. Alivirta.

Vuonna 1952 Hannes siirrettiin ikänsä puolesta nostoväkeen.  Pojastaan kruunu piti huolen loppuun saakka. Viimeinen merkintä Hanneksesta on tehty kuoleman jälkeisenä päivänä 30.5.1963.

 

Takaisin

Hannes Olinin talvisota 25.AutoK 30.11.1939 - 25.5.1940 - Sotapäiväkirjat-kokoelma

30.11. 1939 oli Keravalla pakkasta kolme astetta. Kello 9.45 Savion tehtaan sireeni ulvoi ilmahälytyksen kirkkaaseen aamupäivään. Viholliskoneita ei näkynyt. Iltapäivällä klo 15. Suomen Gummitehdas Oy:n höyrypilli ujelsi toisen keran ja tunnin kuluttua se antoi vaara ohi merkin.

Rata halkoi Autokomppania 25. leirin. Komppanian vahvuus oli 5 upseeria, 22 aliupseeria ja 101 miestä. Ajoneuvoja oli 6 henkilöautoa, 48 kuorma-autoa, joista 2 epäkuntoista. Tunnelma odottava. Komppanian päällikkö oli jäsennellyt raporttiinsa: Herätys klo 6.00, sää, 1.) miehistövahvuus, 2.) asevahvuus, 3.) autovahvuus, 4.) autojen korjaukset.

Iltapäivällä klo 16.40 tuli esikunnasta ilmoitus: ”Komppania hälytysvalmiiksi ja Klo 2.24 kaikki lomat peruutettu, paitsi sairauden takia toipumislomalla olevat on kutsuttava viipymättä takaisin.


Autot  käynnistettiin illan suussa ja jäähdyttäjiin pantiin vedet. Yhdessä SA 2890 vesipumppu oli rikki.
Tiedotettiin kurin tehostamisesta, puhelimen käyttö yksityistarkoituksiin kielletty ym. ohjeistusta. Illalla kaksi ilmahälytystä. Auto SA 2237 yleisesikuntaan ja illalla klo 23.50  lähetettävä heti 6 kuorma-autoa Hyrylään Aaltoselle. Autot lähtivät 0.45 ja palasivat takaisin klo 3.56.


Joulukuu 1.12.1939
Komppanian kirjanpidossa oli 6 henkilöautoa, 44 kuorma-autoa, 4 pakettiautoa. Kaksi kuorma-autoa epäkunnossa ja yksi SA 2237, lähetetään ensimmäisestä joukkueesta aamulla Hyrylään alikersantti Eskolinin johdolla yleisesikunnan käyttöön.
9.15 - 9.45 ulvoi kumitehtaan sireeni ilmahälytystä, idästä kuului tykin ammuntaa ja lentokoneen moottorin kuminaa. Ilmahälytysosastolta tuli määräys, että hälytyksen sattuessa tulee autojen luo asettaa tarpeellinen määrä miehiä autojen suojelemiseksi, samoin palokomennuskunta, riippuen vartioiden suuruudesta.

2.12.1939
SA 2257 jousi poikki, SA 2890 vesipumppu edelleen rikki.
Asevahvuus: 33 kivääriä, 34 pistoolia ja lisäksi kolme omaa pistoolia.
Ilmahälytys aamulla yhdeksän maissa.

3.12.1939
Yöllä satanut suojalumi liukkautti tiet ja ajo ilman lumiketjuja vaikeaa. SA 2230 ajoi tieltä Hyrylä - Nummelan parantola tiellä Nurmijärven kirkonkylässä ja rikkoutui.

4.12.1939
Lumipyryä. Korjattavina SA 2257 jousi rikki, 2890 vesipumppu rikki, 2230 jäähdyttäjä rikki, 2265 oikea sivulasi rikki, 2230 lähetetään korjattavaksi Lahteen, 2241 ohjausnippeli väärä.
Iltapäivällä sakeaa lumisadetta, 10 cm nuoskalunta, keli hyvin liukas.
Illalla nähty kolme konetta Mäntsälässä matkalla itään tai pohjoiseen. Ilmahälytys 20.45. joka ohi 21.15.
Komppania terve ja mieliala reipas.

5.12.1939
2257 ja 2890 jousi ja pumppu olivat edelleen rikki, 2230 varikolla. Saatu 14 vararengasta ja kaksi akkumalaattoria.
24. ja 29. AutoK, sekä Kulj E 4 lähteneet  Saviolta 5/6 välisenä yönä.

6.12.1939
Liukasta lumiräntää. Rikki 2257, 2890 ja 2230.

7.12.1939
Suojaa
Yleisesikunnan puhelinsanoma: SA 2237 asetetaan toistaiseksi yleisesikunnan käyttöön. Kuljetus E 4 huoneet sekä vartiotupa luovutettu majoituslautakunnan käyttöön. Komppanian varasto siirretty kansakoululle.
Saatu 2 kpl kuorma-auton pyöräketjuja, 8 kpl, 4 paria paripyörän ketjuja, 20 kuorma-autoon ketjut, lukkoja ym. Sivu- ja takalaseja.
SA 2883 korjausosastolle, lukot ja sytytystulpat uusittu. Saatu vesipumppu ja jousia SA 2890 ja SA 2257 varten.

8.12.1939
Pohjoistuuli, pilvistä - 2.
Eilen saapunuitten autonosien paikalleen panoa.
8/9 välisenä yönä saapunut 31. AutoK. majoitetaan kansakoululle.

9.12.1939
Kirkas, lähes talvinen pakkaskeli.
Autojen korjausta. Tehtaan pajassa teetetään lisää lumiketjuja. Niitä haalitaan lisää myös kotirintamalta. Jarruneste täydennystä.
Päämajan huolto-osaston kirjeessä määräys autojen maalauksesta.

10.12.1939
31.AutoK. lähti koululta.
Pakkanen tehnyt tiet tahmeiksi. Saatu rasvaprässi ja puhalluslamppu helpottamaan autojen rasvausta. Lumiketjujen valmistus jatkuu. Miehiä lähetetty kotiin hakemaan kuormapeitteitä, varapyöriä ja jäähdytysnestettä.

11.12.1938
Autojen rasvausta ja maalaamista. Maali jäätyy pakkasessa, mutta ensimmäisen joukkueen autot maalattu.

12.12.1939
Korjaus ja maalaus jatkuvat.
Akkuja tarkistetaan ja ladataan tehtaalla teknisten ryhmien toimesta.
Stm. Ollila palaa Korson vankilasta kärsittyään rangaistuksensa.

13.12.1939
Jäähdytysnesteestä pulaa. Tilaus tehty eri sekoitussuhteen perusteella. Alikersantti Rantanen hakee sisäkumia autojen lyhtyjen himmentämistä varten.

14.12.1939
Lievää pakkasta, pilvet matalalla ja sumua.
Stm. Rantanen saapuu mukanaan 18 kpl auton sisäkumia. Kiinnitykseen ryhdyttiin heti. Kaikki autot saatu maalatuiksi. Kolmelle autolle yritetty tehdä lumipuvut.
Klo 12.00 majuri Haahti ilmoittaa/puh: Komppania valmiina matkustamista varten. Komennuksella olleet hälyytetty puhelimella takaisin komppaniaan.
Miehet innostuneita kun toimettomuuden jälkeen vihdoinkin odotettavissa, jotakin toimintaa.

Vajaa vuosi sitten, 22.marraskuuta 1938, Ul Pyhäjärven pappilassa avioituneen 27 vuotiaan Hanneksen ajatuksia voi varmuudella arvailla ihan toisenlaisiksi. Karkkilassa miestä odottaa työpaikka, pieni, mukavaksi kalustettu alivuokralaisvinttikamari ja nuori vaimo.

Klo 16.45 hankinta- ja varaosavaunu saavat katoksen, jonka päällä pressu. Molempien laitto tarkoituksen mukainen ja onnistunut. Lyhdyissä sisäkumisuojaus.

15.12.1939
Pakkasta, huono näkyvyys. Klo 14.45 majuri Hakalehdon käsky: Pimeän tullen komppanian on lähdettävä ja ilmoittauduttava Porvoon Forsbyssä ltn …?…zeliukselle, (nimestä ei saa enempää selvää.) Lähtö Saviolta yhtenä kolonnana klo 17.20. Marssijärjestys 1, 2, 3, etäisyydet 100 metriä, keskinopeus 30 km/t. Tauko Porvoossa klo 18.00 . 19.55 saavuttu Porvoon Forsbyn kansakoululle. Autot tiensivuun vartioon.

16.12.1939
-4 astetta, sumua ja liukasta. Parkkipaikan tiedustelua. Kansakoululla kohtalaisen hyvä majoitus ja lämmintä. Jokaiselle joukkueelle oma huone. Upseerimajoitus on Askolinin linnassa. Ruoka tehdään koulun saunassa.

17.12.1939 Sunnuntai päivä
Presidentti Kyösti Kallio puhuu radiossa. (Päiväkirjaan lisätty: ”…puhuu kuin mies.” Puhe kuunneltavissa Yle-arkistosta.)
Jos sodassa ei tapahdu erityisempää, jäädään Pernajan, (nyk. Loviisa) Forsbyn majapaikkaan joulun yli. Miehet yleensä tyytyväisen oloisia, joskin kieltä taitamattomuus tuottaa hankaluuksia. Toisia vaivaa myös jatkuva toimettomuus. Halu rintamalle yleinen.

Kulj.E 3 Porvoossa, josta saadaan muona ja käytetään sairaat.
Kulj. E 3 käsittää seuraavat autokomppaniat: 23. Lapinjärvelle, 25 Forssbyssä ja 27. komppania Monnin kylässä Mäntsälään johtavan tien varrella.

18.12.1939
Lievä pakkanen. Autojen rasvausta, akkujen lataamista, ajokirjojen tarkastusta, yhteenvetoja ajokilometreistä ja bensiininkulutuksesta. Majapaikan kunnostusta. Saviolta haetaan sinne jääneitä pikkuesineitä, patjoja ja kiväärin teline.

19.12.1939
Bensatäydennystä Lahdesta ym. Tietiedustelu tieosalle Forsby - Kokkola. Yhdellä autolla haettu ammuksia Helsingistä Loviisaan.

20.12.1939
Kireä pakkanen, hyvä ajokeli.
Palveluksessa siirrytään normaaliin järjestykseen aamumarsseineen, oppitunteineen, ase- ja varustarkastuksineen.
Jäähdytysnestettä tarpeeksi. Kaikissa autoissa lumiketjut. Sisä- ja ulkorenkaita puuttuu paljon. SA 2230 korjattuna Lahden varikolta ja se jatkaa tuntemattomaan määränpäähän. Ilmahälytys kerran. Moottorien surinaa etelästä. Päiväjärjestyksessä aamumarssi, oppitunteja, ase- ja varustarkastuksia. Kuljetuksia ei ole ollut.

21.12.1939
Kymmenen pakkasastetta ja pohjoistuuli. Ilmahälytys 10.30 - 13.00. Kuuden koneen muodostelma korkealla pohjoiseen. Ei kuljetuksia.

22.12.1939
SA 2887 Porvoon Traktoriverstas Oy:lle korjattavaksi. A-tarvike kuljetus Porvoosta Loviisaan. Ilmahälytys päivällä ja yöllä Porvooseen putoo pommi.

23.12.1939
Pakkasta yli -10 astetta. Autojen käynnistelyä. Akkuja ja bensaputkia jäätynyt. Tilanne kuitenkin yleisesti hyvä.

24.12.1939
Jouluaatto

Pakkasta -18 astetta, kirkasta. Hyvä ajokeli. Ei ilmahälytyksiä.
Illalla joulujuhla koululla. Lotat tarjoilemassa. Syöty runsaasti, ohjelmaa ja virsiä laulettu. Komppanian päällikön puhe. Lauluja. Mukava joulutunnelma. Mieliala valoisa ja toiveikas.
Uutisissa ilmoitettu ensimmäisten ilmavalvontalottien kaatumisesta.

25.12.1939
Joulupäivä

Ryssä kunnioittaa päivää lähettämällä runsaasti lentokoneita. Ilmahälytys klo 11.20 - 15.30. Neljä konetta sisämaahan ja kuusi konetta merelle päin. Porvoota pommitettu. Miehistö juhlinut joulupäivää mielet tyytyväisinä.

26.12.1938
Tapaninpäivä
-14 astetta pakkasta. Kolme ilmahälytystä.

27.12.1939
Käynnistykset lopetettu bensiinin säästösyistä. Kussakin joukkueessa varmistetaan yksi lähtökuntoinen auto. Akkujen lataamista. Yksi ilmahälytys.

28.12.1939
Yli 20 asteen pakkanen. Pakkasnestetäydennystä, bensiiniä 11.000 litraa ja autojen tankit täynnä. Ilmahälytys. Ei ajoja.

29.12.1939
Ilmahälytys. Ei erikoista.

30.12.1939
Pakkasta - 20 astetta tuulta. Akut sisään kun jäätyivät.

31.12.1939
-15 astetta ja kova tuuli. Vahvuus entinen.
Ilmahälytyksiä 11.00 - 17.00. Matalalla lentäviä ryssän koneita runsaasti, n. 1000 - 2000 m korkeudessa Lahden suuntaan.
Klo 16. Kulj. E:stä ilmoitetaan: Upseeripartio heti Pernajan kunnantalolle!

Komppanian lähtö heti Pernajan kunnantalolle, missä kuormataan 216 miestä, 14 hevosta, 16 ajoneuvoa, kenttäkeittiö, kuormapeitteet ja köydet mukaan.

Klo 18.00 lähtö Forsbystä viipeellä, koska useita vaunuja oli hinattava ja irroitus parkkipaikalta oli vaikeaa.
Komppania ajoi Pernajaan, mistä toinen joukkue jatkoi Loviisaan.

Ensimmäinen ja kolmas joukkue kuormasi Pernajassa. Autot jatkoivat matkaa Kouvolaan sitä mukaa kun kuormaus oli valmis. Hevosia oli vaunua kohti kolme. Välipuita ei käytetty. Kuormat olivat hyvin täydet. Pakettiautot osoittautuivat avuttomiksi. Niitä oli komppaniassa liikaa, sitoivat paljon miehiä ja kuljetuskykyyn nähden kuluttivat liikaa bensiiniä.
Kuljetus Kouvolaan sujui hyvin, mutta järjestys purkupaikalla oli ala-arvoista. Kova pakkanen aiheutti hevosille kovaa kärsimystä. Hevosille, jotka kuormattiin junaan ilman juoksutusta.
Autot tankattiin Kouvolassa ja lähtivät saman tien takaisin.


Vuosi vaihtuu

1.1.1940
Autojen paluu klo 8.00. Yksi auto SA 2237 jää päämajan käyttöön.
Yhden kädensija oli poikki, yhden kurasiipi kasassa ja yhdessä oli tuulilasi rikki.
Ilmahälytyksiä ei ollut.
Pakkasta - 20, tuulta. Yön ajon jälkeen lepopäivä. Pieniä korjauksia tehty.

2.1.1940
Autojen huoltoa ja korjauksia.

3.1.1940
SA 2230 tilalle saatu Turusta kuorma-auto, joka kuitenkin palautettu romuna takaisin. Sen tilalle saatu uusi nelisylinterinen Ford-kuorma-auto. Esimiehet tyytyväisiä muittenkin autojen kuntoon, lumiketjuihin, komppanian sotilaallisuuteen ja reippaaseen mielialaan.

4.1.1940
-27 astetta. Miehet tekevät töitä tosi halusta. Sadan hengen pommisuojan katto vahvistettu hiekkasäkeillä. Väestön sirpalesuojan kaivuu vielä kesken. VSS töiden vuoksi normaaleja viikkopalvelusohjelmanmukaisia oppitunteja ei ole pidetty. VSS työt jatkuvat alkuvuoden.

5.1.1940
Loppiainen sujuu rauhallisesti. Pari ilmahälytystä.

6.1.1940
-24 astetta.

7.1.1940
-20 astetta.

8.1.1940
Saatu 51 huonokuntoista venäläistä kivääriä, joita puhdistettiin ja kunnostettiin. 30 panosta ja kuudet kumijalkineet ym.
SA 2275 uusittu Porvoossa kytkin ja SA 2238 saanut laudasta lukollisen kopan öljyjen säilytystä varten.

9.1.1940
Pakkanen lieventynyt. Kaikki henkilöautot maalataan.
Varuste vahvistusta.

10.1.1940
Suojaa, pyryä.
Puutteena happomittari ja kunnolliset ilmapumput.
Kaivettu sirpalesuojia paikalliselle siviileille.

11.1.1940
Räntää.

12.1.1940
Nollakeli.
Saatu 54 taskulamppua pattereineen ja polttimoineen.
Pitkästä aikaa ilmahälytys ja toinen yöllä.

13.1.1940
Lämpöasteita.
Autovahvuus 43.
SA 2237 tilalle saatu Ford -37.
Ilmahälytys.
Ei kuljetuksia.

14.1.1940
Ilmahälytys x 2, ei autohuoltoa.

15.1.1940
Pakkanen kiristyy, - 29 astetta.

16.1.1940
-33 astetta. Varustustarkastus ja sauna.

17.1.1940
-39 astetta. Öljyt jäykät. Komennus lähtökuntoon, akut tyhjät, käynnistyksistä luovuttu ja akut tuotu sisälle. Varavaunutäydennystä.

18.1.1940
-36 astetta.

19.1.1940
-25 astetta. Uusia nahkatakkeja 50 kpl ja housuja 30 kpl.

20.1.1940
-20 astetta, ilmahälytys.
VSS töitä kuun loppuun.

21.1.1940
-25 astetta. Uusi ilmavalvontatorni pystytetty.

22.1.1940
-15 astetta. Saatu myrskylyhtyjä,kumisaappaan paikkapakkauksia, alusvaatteita ja 26.000 litraa bensiiniä.

23.1.1940
Lauhempaa, pyryä
Mieliala tasaisesta elämästä tasainen ja tylsä. Rintamalle halukkaita suurin osa ja toimintaa kaipaa jokainen. 25.AK ainaista reservissä oloa. Paremman puutteessa pyrkivät lomille vaikkei kaikki sitä kehtaa.

24.1 - 28.1 1940
Ei erikoista.

29.1.1940
Inäsiä pommitettu. Neljä kuollutta ja seitsemän haavoittunutta.

30.1.1940
Sakeaa pyryä. Ilmahälytys x 4, ei koneita. Ei kuljetuksia.

31.1.1940
Kulj. E. 3:n päällikkö tarkastanut komppanian parkkeerauspaikat, palveluksen ja VSS työt.


1.2.1940
-12. Palvelusmarssi, autohuoltoa, oppitunteja.

2.2.1940
-26 astetta.
Kolme ilmahälytystä.
VSS työt jatkuvat.

3.2.1940
-26 astetta
Marsseja, oppitunteja ja VSS töitä.
Kiväärien huoltoa, tarkkuusammuntaa ja suursiivous.

4.2.1940
-20.

5.2.1940
-15, pyryä.

6.2. - 8.2. 1940
Ei erik.

8/9.2.1940
-22 astetta.
Liljendahlin, Lappträskin ja Pernajan alueilta ajettu 180.000 kiloa piikkilankaa Lappträskin ja Loviisan asemille. Ajossa kaikki joukkueet. Ajokilometrejä yhteensä 5250 km aamu kuudesta ilta kahdeksaan. Ilmahälytyksiä ei ole ollut.

10.2. - 11.2.1940
Ei erik.

12.2.1940
-10 astetta.
Klo 18.00 lähtövalmiina. Bensiiniä varattu 450 km ajoon.

13.2.1940 

 
Lähtö Forsbystä klo 23.10 Marssijärjestys: Kulj. E, 25. AutoK, 27.AutoK, 25. AutoK mukaan 4 henkilövaunua, 44 kuormavaunua.
Tulo Haminaan klo 2.30. Polttoainetäydennys ja mukaan kuormattu kranaatinheitin joukkue 233 miestä ja kahdeksan hevosta. Kenttäkeittiö nähty Haminassa. Kuormaus hidasta. Pakkanen kiristyi. Puuttui kanistereita, suppiloita ja mittoja.Tauko Suurmerijoella, minne tultiin Viipurin kautta. Paikka kuului Viipurin maalaiskuntaan. Puoliltaöin syötiin omat eväät ja keitettiin teetä. Suurmerijoella useita viholliskoneita.

14.2.1940
Hälytys- ja lähtövalmius klo 3.30. Matkaa 83 km. Bensatäydennys. Kaksi autoa epäkunnossa. Jäävät Suurmerijoelle, lisäksi varaosavaunu, 1 pakettivaunu, monttöörit ja teknisen ryhmän johtaja. Autot saavat olla täällä kunnes toisin määrätään.
Kuormauskäskyt: 3 vaunua (III joukkue) RuK, josta kuormataan krh-joukkue. Täältä Rajajoen koululle, josta kuormataan 233 miestä ja 8 hevosta ajoneuvoineen. Komppanian kenttäkeittiö nähty Haminassa.
Klo 5.45 lähtö Haminasta. Rajajoelle tulo 7.15. 35 km. Kolmannen joukkueen yhdeksän vaunua kääntyy takaisin Kulj. E:n toimesta ja saapuu Rajajoelle n. klo 8.00. Sieltä lähtö klo 10.00. 25. ja 27. AutoK kuormaus sujui hitaasti. Klo 12.00 sivuutettiin Suurmerijoki, missä marssitauko. Klo 16.00 tulo Särmiölle, (111 km). Täällä purkaus ja polttoainetäydennys.
Koska matkaan lähtiessä sää oli leuto, oli monilla liian vähän varusteita mukana pakkasen kiristyessä. Bensiinin jakelua hidasti mittojen ja suppiloiden puute. Suurmerijoelta Särmiölle saakka näkyi useita viholliskoneita.

Lähtö Viipurista 7.30. Kuusaan klo 10.30. Komppania ampui vihollisen hävittäjät lähelle Kuusaa. Vihollisen vilkkaan ilmatoiminnan johdosta kuormausta ei voitu tehdä päiväaikaan. Komppaniaa pommitettiin useaan kertaan ja ammuttiin konekivääreillä. Yhden vaunun jäähdyttäjään tuli reikä. Lottien kanttiinista ruokaa.
Kuormattiin 450 miestä ja 8 konekivääriä. Klo 21.30 lähtö Kuusasta Heinjoen kautta Viipurin itä puolelta Kämärään, jossa purkaus Ylä-Hotakan kylän Kattilajoen tienhaarassa. Klo 24.00 tulo Kattilajoelle, missä kuormien purkaus. Osa autoista joutui tykistökeskitykseen. Ei kuitenkaan vahinkoja. Matka 48 km.

15.2.1940
Paluumatkalla useita pieniä vahinkoja. Heinjoelle jäänyt auto hinattu, jolloin se joutunut ahdistetuksi. Klo 13.00 autotilanne 31 kunnossa, 7 rikki ja 6 vaunua kateissa.
Klo 24.00 saapui III joukkue Suurmerijoelle, klo 6.30 I joukkue ja klo 8.00 II joukkue. Nyt kaikki autot Suurmerijoella. Heinjoelle jääneet autot hinattu, jolloin joutuneet ahdisteluun. Yksi auto palanut luultavasti Forsbyhyn.
Klo 18.00 tieto, että kenttäkeittiö on Rosalahdessa ja 5 kadoksissa ollutta autoa.
Klo 18.00 majotustiedustelua, tiedustelu tulokseton

16.2. - 18.2.1940
Joukkueet hajaantuivat eripuolille eri kuljetuksiin. Osa jäi tielle erinäisten vikojen vuoksi. 16.2. klo 7.45 haettiin Forsbystä sinne jääneet vaunut ja varaosat, bensiiniä ja miesten varusteita. Komppaniaan jää vääpeli, kirjuri ja yksi henkilöauton kuljettaja. Klo 14.00 vänrikki Oras lähti I joukkueen mukana Tienhaaraan ammuskuljetuksiin. Klo 19.00 vänrikki Ekqvist ja joukkue Rääsiän Hoviin. 1 palasi Suurmerijoelle ajettuaan ojaan. Kuusi lähti heti ammuskuljetukseen, 6 jäi toistaiseksi I AutoK käyttöön.

17.2.1940

Ajoja ja kuljetuksia kiihtyvään tahtiin. Ajokirjat täyttyvät öisistä ajoista ja kuljetusmäärät kasvavat elintarvikkeista, ampumatarvikkeista, aseista, joukkueista, haavottuneista, rehuista ja heinistä ym.

20.2.1940
17.30 Portinhoikkaan ja takaisin Suurmerijoelle.

21.2.1940
17.30 Kavantsaareen, missä kuormaus. 10.000 kg kauraa, 500 kg voita, 15.000 kg heinää.
Lumipyryn jälkeen tiet osin avaamatta.

22.2.1940
Lähtö 17.30 Portinhoikan kautta Ylänoskuaan, josta kuormaus 65 tn elintarvikkeita. Kuljetuksen jälkeen 19 vaunua kuormasi jsp:ltä n. 300 haavoittunutta ja kuljetti ne sotasairaalaan Rauhaan. Bensatäydennys Portinhoikassa.

23.2.1940
Täydennystä jarru- ja jäähdytinnesteisiin, lumiketjutarvikkeisiin.

24.2.1940 Palvelusta

25.2.1940
Majotustiedustelua.

26.2.1940 - 27.2.1940 välisenä yönä muutto Kasukkalan pitäjänTaalinkkalan kylään 2 km Viipurin ja Lappeenrannan välisestä tiestä, 14 km Lappeenrannasta. Majapaikka ahdas, mutta huoneet melko lämpimät. Kylän väki oli kotona, joten toiveita saada maitoa ja vaatteita pestyiksi. Sähkövalokin oli, mutta ei puhelinta. Puheiin Kiilan kylässä. Tie vaikea liikennöidä.

27.2.1940
Klo 9.00 36 autoa Kanajoelle, josta 60 tn elintarvikkeita Sikoporttiin. Vihollisella lentotoimintaa.

28.2.1940
Vilkasta lentotoimintaa.
Kuljetuksia 42 tn.


1.3.1940
-6 astetta pakkasta. Ilmatoiminta vilkasta. Vahvuudet entiset. 29 kuljetusautoa kunnossa. Rikkinäisiä jäähdyttäjiä tulee osin huonokuntoisten jarrujen takia.

3.3.1940
Lentotoiminta vilkasta. Majapaikkaa ei toistaiseksi ole ahdistettu. Kuljetusvaunuja 30.
Kuljetettu 1 krh-joukkue , 450 miestä, 8 kk, 300 haavoittunutta, elintarvikkeita 553 tn. Sekalaista 500 kuormaa ja lisäksi ajettu Pellingin lohkossa olevien autojen kuljetukset.

4.3.1940
Yö kirkas, pakkanen kiristyi.
Kotiyhteydet epäsäännöllisiä. Lomia vain pakottavista syistä. Joillakin miehillä vähän kuumetta, reumatismia ym.
Ajoja.

5.3.1940
Lievää pakkasta.
Lentotoimintaa.
Ajokuntoisia kuljettajia 30.
Klo 24.00 42 tn rehua Sikaporttiin., 47 km. Yksi auto hävinnyt majapaikan ja Kananojan välillä.
Vääpeli tuonut postia.

6.3.1940
26 autoa Hovinmaalla tarvikekuormauksissa. 42,5 tonnia. Kuljetukset Rysylään sujuneet hyvin. Ympärillä tykistökeskitystä.

7.3.1940
Omia koneita nähty useammin.
18.30 43,5 tn kuljetus Rysylään.

8.3.1940
-2 astetta pakkasta.
Autokorjauksia läheisessä ladossa. Jäähdyttäjiä lähetetty Lappeenrantaan.
Klo 19.30 28 kuorma-autoa Hovinmaalle, 14 tn heinää, 14 tn kauraa. Tiellä ollut 20 cm vettä ja ruuhkaa!
Klo 19.00 /puh: Komppania valmistautuu yöaikaiseen muuttoon Pentinkylään.

9.3.1940
Nollakeli ja lumisadetta.


13.3.1940
RAUHA SUOMEN JA NEUVOSTOLIITON VÄLILLÄ

Rauha ja sen ehtojen tultua tiedoksi komppanian mieliala jonkin verran murheellinen. Kuitenkaan ei tahdottu uskoa tulevan rajan olevan pitkäaikainen. Yleinen halu yrittää uudestaan ensimmäisen sopivan tilaisuuden tultua. Mieliala tyytyväinen sen johdosta, ettei komppania kuluneen sodan aikana ole menettänyt yhtään miestä kuolleena tai haavoittuneena, vaikka tilaisuuksiakin olisi ollut.

Komppania muutti ensin Lappeenrannan huonokuntoiselle kasarmille, missä kaikki ikkunat kappaleina. Sieltä Kaipiaisiin Utin aseman lähistölle.

Kuljetukset ja evakuoinnit jatkuivat kevään kelirikkoisilla teillä Taavetissa, Luumäellä, Kouvolassa, Forsbyssä ym. Ajokirjoista tuli huomautuksia. Niitä oli täytettävä kuten sodankin aikana. Esimiehet valittivat tavaroiden sotkemisesta, koska nyt ajoille oli koko vuorokausi aikaa. Lumien sulaessa myös nopeudet nousivat. Hiekkateillä sattui enemmän haavereita. Tiekarhut eivät aina hoitaneet tehtäväänsä ja jotkut tiet huonokuntoisia. Tykkejä, hyökkäysvaunumiinoja ym. sodalla aikaansaatua kerättiin pois rintamailta ja rintamilta.


18.3.1940
Pakkanen lievää. SA 2263 (Ford) ajanut kolarin, jolloin koko etupää mennyt hajalle. Vaunu viety Lahden varikolle korjattavaksi. Tämän jälkeen vaunuvajausta komppaniassa 4.
Samako kolari, mitä Hannes on ihmettelemässä perhealpunkikuvassa?

19.3.1940
Yhtämittaisia ilmahälytyksiä.
Ruokailu saatu järjestettyä majapaikassa Suurmerijoella. Miehet yöajoista väsyneitä. Vihollislentokoneita suurissa joukoissa. Miehet korsuissa, arimmat viihtyvät niissä enimmäkseen, valoja ei käytetä. Korjauspaikan puute. Lopulta yksi korjauspaikka 7. liikkuvan autokorjaamon verstaassa, missä omat miehet korjaavat.
Klo 14.30 Kuljetuskäsky majapaikasta klo 17.30 Portinhoikkaan. Lähtö klo 18.30. 15 vaunua Portinhoikassa klo 20.00. Sieltä kolonna hajaantui. Lastina oli suksia ja ampumatarvikkeita, (hv-miinoja).

22.3.1940 Pitkäperjantai
10 kuorma-autoa Kuusankoskelle lastaamaan tykkejä Miehikkälään.

24.3.1940 I Pääsiäispäivä
Ei ajoa. Ilma kaunis. Miehet vetävät lonkkaa. Ajoja alkaa taas olla liian vähän.

26.3.1940
Forsbyn varastojen tyhjennys ja kaikki miehet Uttiin.

5.4.1940
Päästiin eroon huopatossuista ja lumipuvuista.

17.4.1940
Sumupilvi

18.4.1940
Sadetta.
Uusi sotamuona-annos otettiin käyttöön.

21.4.1940
Aurinkoisia päiviä peräkkäin.
Komppaniaa syytettiin luutnantti Tarkan tekemässä kantelussa 5000 heinäkilon hukkaamisesta! Syytös oli aiheeton.

13.5.1940
Oli koleaa.
Paikallinen kelloliike oli lahjoittanut kellon. Kenr.ltn. Oesch ilmoitti sen annettaman tunnolliselle ja taitavalle moottoriajoneuvon huoltajalle reservin sotamiehelle, mutta päiväkirjan pitäjän vaikeaselkoisesta käsialasta johtuen, ei miehen nimestä saa selvää. Onnittelut kuitenkin.

14.5.1940 - 20.5.1940

Ei erikoista.

21.5.1940
Miehiä kotiutettiin ja komppania muutti
Kaipiaisista, (nyk. Anjalankoski) Hyrylään. Lähtö klo 13.30.

22.5.1940
Klo 9.00 Komppania kuormattiin rautatien varteen Keravalle.

23.5.1940
Klo 2.00 tulo Keravan asemalle.

24.5.1940
Autojen luovutus ja miehistön kotiuttamista.

25.5.1940
Miehistön kotiuttamista.
Viimeisessä kotiuttamiserässä oli Hannes päivälleen täysin talvisodassa ja reservissä palvelleena. Viimeisellä sotapäiväkirjan sivulla on vakuutena 25. Autokomppanian leima ja res. vänrikki Heikki Ekqvistin allekirjoitus.

Kuinka turha ja kallis virallisesti 105 päivää kestänyt sota oli, sitä voi kukin tykönänsä hiljaa miettiä.
Sen pituinen se.

Tampereella 25.2.2017

Ritva Paksula os. Olin

Takaisin

Hanneksen sotapolku III/9.JR 46

Hanneksen sotapolku III/9.JR 46

Aimo Löfberg: Vihdin ja Pusulan miehet Karjalaa palauttamassa: majuri Gunnar Visapuun pataljoona III/JR 46 164 päivää Karjalan kannaksen taisteluissa, Karprint 2000.

Päiväkirjaa pitänyt 18.6 - 30.7 past. luutn. Pentti Herttua, 31.7 - 19.8 luutn. Olkanen ja 20.8. - 28.11 luutn. E Nieminen.

I Valmistelevia toimia 18.6.1941

Keskiviikko 18.6.-41 Kokoamispaikka klo 16.00 Vihdin kunnantalo, marssi perustamispaikalle Työväentalolle. Miesten sijoittelu, varusteiden jako ja komppanian hevosten nimeäminen. Yö aikana miehet veivät siviilivaatteet kotiinsa.

Torstai 19.6. Lähtövalmisteluja, ammusten jakoa, pataljoonan katselmus kunnantalon kentällä ja jumalanpalvelus. Klo 22.00 lähtö kuormausasemalle Ojakkalan.

II Ojakkalasta Taavettiin 20.6.

Perjantai 20.6. klo 00.10 komppania saapui Ojakkalaan. Kuormaus klo 3.45 - 7.20.  Klo 7.40 lähtö Ojakkalasta junalla Hyvinkään ja Riihimäen kautta Taavettiin, minne tulo 19.30. Sieltä yömarssi klo 23.00 Ala-Hirvasjärvelle.

III Marssi Hirvasjärvelle 21.6.

Lauantai 21.6. saapuminen klo 5.00 Ala-Hirvasjärvelle. Telttojen pystytys.

Sunnuntai 22.6. Saksa julisti sodan Neuvostoliitolle. Herätys klo 6.00 Jv-harjoitus ja lohkoon tutustuminen. Pukeutumiseen kiinnitettiin huomiota. Ulkona piti olla kypärä ja ase mukana.

Maanantai 23.6. Juhannusaatto. Herätys klo 6.00 Jv-harjoitusta, suunnistusharjoitusta ym. Klo 22.15 iltahuuto ja -hartaus.

Tiistai 24.6 Juhannuspäivä. Herätys klo 7.00, jv- ja suunnistautumisharjoitusta. Konetuliaseisiin tutustumista, 15.30 kenttäjumalanpalvelus.,16.00 komentajan katselmus, Klo 17.00 käskynjako ja ruokailu, 21.45 iltahartaus.

Ke 25.6. Lentokoneita leirin yli, kansallisuutta ei voitu varmuudella todeta. Jv-harjoitusta, sauna, kypärien tarkastus ja sovitus. 21.45 iltahuuto ja -tarkastus.

To 26.6. Ulkoharjoitus, suljettu järjestys, naamarin käyttö, partiotoimintaharjoitus ym.

Pe 27.6. Päivärahojen maksu, asemien koemiehitys, varustarkastuksessa kunto ja puhtaus hyvä.

La 28.6. Vihollisen vakoojat ampuivat kaksi valorakettia majoitusalueen lähellä ja lentokonepommin majoituksen taakse suoalueelle.

Su 29.6. Päivältä ei 9. komppanian osalta merkintöjä.

Ma 30.6. Samoin, ei merkintöjä.

Ti 1.7. Ei merkintöjä.

2.7. Ei merkintöjä.

3.7. Ei merkintöjä.

4.7. -14.00 puseroiden ja alusvaatteiden pesua.

Yöllä kova ukonilma

5.7. Täydennysmiehiä komppaniaan.

6.7. Henkilötiedot täydennysmiehistä ja hevosten tarkastus.

7.7. Käsikranaatin käsittelyharjoituksia, viitoitusvaatteiden jako komppanialle. Klo 17.30 eversti Olin tarkasti ruokailua, joka kävi moitteettomasti.

8.7. Taisteluharjoitus koko pataljoonalle, eteneminen metsässä, hyökkäys savuverhon suojassa aukean yli. Oppitunti kulon torjunnasta.

9.7. Ei merkintöjä.

10.7. Ei merkintöjä.

11.7. Harjoitus metsämaastotukikohdan valtaamisesta.

IV Kälviälästä Säämälään 12.7.

12.7. Ei merkintöjä.

13.7. Klo 3.00 herätys. Marssille valmistautuminen. 5.00 lähtö Sirkjärvelle itään. 6.30 tauko Suur-Sarkasen järvellä. 8.15 saavuttiin  Säämälän kaakkoispuolelle. Saapuminen klo 19.20 Sillan talon läheisyyteen, johon komppania majoittui. Tykistötulta molemmin puolin.

14.7. Klo 9.00 suomalaisissa sotilasjunissa nähty nähty desantteja, kuloja.

15.7. Klo 0.45 valmistautuminen marssille. Klo 2.30 lähtö pohjoisluoteeseen, 4.20 saapuminen Rikkilän kylän kaakkoispuolelle, johon majoituttiin.

16.7. Ke Komppania sai radion, vääpeli Luoto.

17.7. Tiedustelujoukkue ylitti valtakunnan rajan klo10.10.

18.7. Pe. Kuukausi lähdöstä Vihdin kirkolta. 3.00 ryssä hyökkäsi kovan tykistökeskityksen jälkeen panssarijunan ja tankkien tukemana. Ryssät lyötiin takaisin. Aamulla stm Laitinen, Laitinen August,  löi kirveellä varpaansa poikki. Klo 8.00 valmistauduttiin marssille etulinjaan. 9. komppanian lohko rajan takana Ukkojärvestä suoraan pohjoiseen n. 3,5 km.

V Neljäksi viikoksi etulinjaan; Timperilä - Häsälä - Vainikkala 19.7.

19.7. Klo 23.00 - 2.30 vänr Suitiala ja lähetti partioimassa vihollisen puolella ja tapasi vihollisen tulenjohtueen, joka majaili Ukkojärven rannalla olevassa talossa. Komppania alistettiin toiseen pataljoonaan, jonka komentaja on kapteeni Viljo Kirma. (Kotoisin Sammatista. Kaatui Viipurissa ja katosi.)

20.7. Aamulla 3.15 ryssän hyökkäys toisen ja neljännen joukkueen kohdalla. Hyökkäys torjuttiin. Kranaatteja tuli takamaastoon, komentopaikkaan ja toimitusjoukkueen lähelle, mitään  tappioita ei tullut. Hyökkäyksen aikana katosi eteen työnnetty vartioryhmä, 2 miestä toisesta ja kaksi neljännestä ryhmästä, joista ei ole mitään tietoja. Klo 5.10 sotatoimet ja ampuminen loppuivat. 10 lentokonetta tuki ryssän hyökkäystä.

21.7. Iltapäivällä 15.30 ryssän krh ampui n. 14 laukausta neljännen joukkueen kohdalle, jolloin haavoittui neljä miestä, stm Reino A Viljanen vaikeimmin. Miehet lähetettiin jsp:lle.

22.7. Kaunis ja lämmin aamu. Linjoilla melko hiljaista, oma krh toiminnassa. Klo 10.00 oma tykistö ampui keskityksen. Ryssä kaivaa asemia komppanian lohkon edessä. Klo 14.00 etulinjan oikealla sivulla pieni hyökkäys.

23.7. Ke, mätäkuu alkoi. Klo 12.00 tykistö ampui keskityksen naapurin asemiin. Ensimmäiset niin lyhyitä, että putoilivat omille, jolloin kolme miestä ensijoukkueesta haavoittui. Haavoittuneista A.Kino, Aarne Rafael Kino, korpr. sai kranaatinsirpaleen kylkeen, kuoli kenttäsairaalaan 27.7. Näin kertoo III/JR 46:n tappioluettelo 23.7.1941 - 18.10.1941. Muut haavoittuivat lievemmin.

24.7. Ei merkintöjä.

25.7. 8.30 stm Vahtojärvi jsp:lle. Stm Vahtojärvi Kalle V. ampui varpaaseensa, III/JR 46:n tappioluettelo 23.7.1941 - 18.10. 1941. Oli ampunut ilmoituksensa mukaan vahingossa konepistoolilla omaan jalkaansa. Yö melko rauhallinen.

26.7. Päivärahojen maksu.

27.7. Su unikeonpäivä.  Klo 9.00 kadoksissa olleitten ja lomanylittäjien kuulustelut. Kuuma, kaunis kesäpäivä.

28.7. Klo 1.15 kuuluu naapurin puolelta kovapuhujapropakandaa ja klo 15.00 lääkintämiehet rokottavat miehet lavantautia vastaan. Stm Reinikainen peräänkuulutettu. Poistunut asemastaan eikä ole palannut.

29.7. Oikein helteinen päivä. Naapuri lähettää kovapuhujapropakandaa ja musiikkia Häsälän suunnasta. Kanttiini kävi.

30.7. Ei merkintöjä. Erikoisen kuuma sää jatkuu.

31.7. Klo 10. komppanian lohkolla väkivaltainen tiedustelu. Vainikkalasasa, Hiirolan koulun lähellä kaatui luutn Laurema. Harry Mikael Laurema ent. Laurell, III/JR 46:n 10. komppanian päällikkö s. 30.9.1911. Monissa yhteyksissä on mainittu hyvä suhde Laureman ja miesten välillä. Samasta luodista haavottui stm E. Sivenius, stm Emil Sivenius. Laureman pallean kohdasta lävistänyt luoti haavoitti Siveniusta vas. korvaan, tieto em. tappioluettelosta ja kirja s.64. Pstm Santalainen, alik Sipret Santalainen, sai kranaatinsirpaleen ja kaatui. Ruumista ei saatu pois kentältä. Stm Paju, stm Onni Paju. Kaatui Vainikkalassa, tappioluettelon mukaan kranaatinsirpaleeseen, tosin kirjatekstin mukaan tuhoutui miinassa. Lisäksi yksi mies haavoittui pusulalainen pientilallinen Viljo Silander, joka menehtyi seuraavana päivänä 25. KS:ssa.  Klo 15.30 irtauduttiin Hiirolan kansakoulun maastosta.

1.8. 11.00 nk. rautaisannokset otettiin pois. 16.00 E. Virta 3. joukkueesta ampui vasemman kätensä kahta sormea.

2.8. Alikersantit Jarvanto ja Jalava komennettiin Vihtiin korpraali A. Kinon hautajaisiin. Saunomista ja pyykkäystä koko päivän.

3.8. Sadetta ja ukkosta. Kulot sammuneet. Päivästä ei merkintöjä.

4.8. Useniukset sukulaisensa hautajaisissa. Stm:t Salmi ja Lindström suorittivat rangaistusta seisomalla kolme tuntia täysissä varusteissa.

5.8. Ei merkintöjä.

6.8. M. Niemi vapautettu palveluksesta, karkuri, stm Pauli Saastamoinen ilmottautui, Pidätetty Utissa.

7.8. Tykistötulta, stm. Niilo Lehmusto haavottui.

8.8. Ei merkintöjä.

9.8. Ei merkintöjä

10.8. Ei merkintöjä

11.8. Ei merkittäviä merkintöjä. Ilma ollut sateisempaa näinä päivinä.

12.8. Yö poikkeuksellisen rauhallinen. Ei varsinaisia merkintöjä.

13.8. Joitakin miehiä siirretään eri joukkueeseen.

14.8. Yöllä hiukan sadetta. Päivällä molemmin puolista tykistö- ja krh-toimintaa.

(Hannes kirjoitti kirjeessään : ” Olemme kilometrin yli rajan nokka nokin naapurin kanssa muuten on ollut rauhallista nämä kaksi päivää ei kumpikaan ole häirinnyt toistaan ainoastaan on ollut kranaatti tulta vähän.”)

VI Marssi Simolan asemalle 15.8.

15.8. Asemista lähtö klo 5.00 Simolan asemaa kohti. Leiri aseman läheiseen Hytin maastoon. Aamupäivä sateinen.

16.8. Ei merkintöjä.

17.8. Rauhallinen kaunis loppukesän sunnuntai. Ei varsinaisia merkintöjä.

18.8. Hyökkäysharjoituksia maastossa. ”Tukikohdan valtaus”. Iltapäivällä käy divisioonan,rykmentin ja pataljoonien komentajat tarkastuksella.

(Hannes kirjoittaa aikansa kuluksi kirjeen: Simola 18.8.41 Rakas Kyllikki … )

19.8. Stm Reino A.Viljanen takaisin sairaalasta. Haavottui kranaatin sipaleesta kylkeen 21.7.

VII Junalla Simolasta Lauritsalaan 20.8.

20.8. Marssien Simolan asemalle. Juna klo 16.30 Lauritsalaan. Saapuminen 17.30. Marssi jatkuu klo 18.00 Lauritsala - Saimaan kanava - klo 20.30 Partalan kylän vaiheille, n.11 km.

21.8. Ei merkintöjä.

22.8. Ei merkintöjä.

VIII Saarnialasta Hotakkaan - 50 kilometrin päivämarsseja 23.8.

23.8. Klo 7.00 marssi 26 km Konnunsuon kautta Konnun kylään, matkalla kaksi 15 min taukoa. Päivä oli kaunis.

24.8. Marssi jatkuu klo 3.30 herätys ja valmistautuminen marssille. 4.30 komppania kohti etelää, 7.30 majoittuminen Terävälän kylään etureunaan ja ruokailu.

25.8. Majoituttiin Jännejärven etelä puolelle. Miesten sanottiin olevan väsyneitä, mutta ei ”loppuunajettuja”.  (Vai vielä ! )

26.8. Ei merkintöjä.

IX Hotakan taistelut 27.8. 1941

27.8. Keskiviikko: Hannes Olinin kohtalon sinetöinyt taistelu Ylä - Hotakassa kapteeni III/JR 46:n 9. komppanian päällikkö Erkki Malakias Kostian johdolla. S. 19.9.1902 Nurmijärvellä, k. 20.1.1992 Nurmijärvellä. Siviilissä Rajamäen tehtaan käyttöinsinööri.

Klo 7.45 luutnantti Ranta lähti joukkueensa kanssa tiedusteluun. Klo 10.00  komppania aloitti hyökkäyksen. Puolen päivän tienoilla valtasi JR 46 vihollisen kiivaasta vastarinnasta huolimatta vahvasti varustetun Ylä-Hotakan tienhaaran maaston ja ylitti huomattavasti tavoitteensa 15.30 mennessä. Vastassa olivat Leningradilaisen JR1:n, sekä JR 255:n joukot. Taistelun jälki kuin Raatteentieltä, tosin hieman pienemmässä mittakaavassa.

Hyökkäyksessä kaatuivat korpr Paavo Armas Gustafsson I-joukkueesta ja stm Kauko Ilmari Vikström IV-joukkueesta keskiruumiiseen osuneista kranaateista.

Klo13.30 IV joukkue valtasi ryssän pst-tykin, jolla pst-miehet ampuivat vihollisen hyökkäysvaunun. Klo 21.30 tuli maantietä pitkin hyökkäysvaunuja ja kuormastokolonna, pst-tykki ja -kivääri tuhosivat vaunut. Sotasaaliina komppania sai 2 lyhyttä kenttäkanunaa, 2 pst.tykkiä, 3 h.vaunua, 4 pk. 1 kuorma-auto ja 2 kenttäpuhelinta, vankeja otettiin 40 ja kaatuneita oli lohkolla 20. 

(Hannes sai pari senttiä sydämestä, vasempaan keuhkoon rintakehän lävistävän luodin ja ensiavuksi oman sormensa. Vanjakin otti tähtäimeensä, mutta ei ampunut.)

Komppania sai rykmentin komentajan kiitokset.

Kuten kantakorttiin on merkitty, haavoittunut kuljetettiin ensin Joutsenon Tiuruniemessä toimineeseen 43.sotasairaalaan. Myöhemmin johonkin neljännen sotasairaalan yksikköön, (Kiljava, Meltola, Nummela), kauemmas rintamasta. Pari kuukautta haavoittumisesta viikon jakso jalkaväen koulutuskeskus 19:ssa Lahden Hennalassa ja sitten takaisin rintamalle.  16SAutoK tammikuun -42 puoliväliin saakka ja sen jälkeen toimi sodan loppuun Karjalan kannaksen kaakkoisosan Raudun Miettilän kylässä kenttäsairaala n:o 40 autonkuljettajana. 

Joulun -41 vietti Suojoella, mistä juhlapyhänä siirryttiin Tsopinan kautta Karhumäkeen.

Hanneksen siirto 16. jalkaväen koulutuskeskuksesta KS 40. palveluksen 16.1.1942 

16.1.1942 40. kenttäsairaalaan siirretty 16SAutoK:sta korpr. Forsman, stm. Nieminen, stm. Olin, stm. Teräväinen, stm Kainulainen, stm. Leppälä, stm. Nyyssönen, stm Pakkanen, stm. Sikiö.

3.2.1942 Kenttäsairaala kuormasi junaan Karhumäessä II AK:n välittömästi käskyn mukaisesti ja varastoi Kontupohjan autot, hevoset ja sairaalamateriaalin. Matka Valkjärvelle alkoi. Junamatkaa kesti viisi päivää.

8.2.1942 Saavuttiin Valkjärven asemalle.

9.2.1942 40 KS otti vastaan 15.Ks:n Raudun Miettilään jättämät autot, hevoset ja sairaalamateriaalin ja toimintaa ryhdyttiin Miettilässä jatkamaan välittömästi. Potilaita oli 49 ja paikkoja kaikkiaan 100.

1.5.1942 Vappuaamuna klo 0.30 sairaalan lähiympäristöön pudotettiin 3 - 4 lentopommia.

15.5.1942 Saatiin täikaappi.

16.5.1942 Saatiin 50000 kg siemenperunaa. Loppu kuulla maanmuokkausta ja 30.5. Miettilässä istutettiin perunaa.

4.6.1942 Sotamarsalkan 75 v. syntymäpäivänä liputettiin. 7. ja 8.6.kylvettiin porkkanaa ja punajuurta. 9.6. pyykkiauto kävi Viipurissa.

20.6.1942 Saatiin uusi sairasauto SA1502 ja 22.6. vietiin vanha SA 89 Kaarinaan.

24.6. 1942 Miettilässä vietettiin juhannusta.

2.7.1942 Toi sairasjuna Valkjärveltä 12 petipotilasta ja kaksi istumaan kykenevää.
10. Div. huolto ja talousupseerien retkeily kaikkiin huoltomuodostelmiin 40 KS:ssa klo 13 - 14.

2.8.-5.8.1942  Halkometsien tarkastus.

6.8.-7.8.1942 Metsän leimaus.
11.8 - 14.8.1942 Koko henkilökunnan halkotalkoot.

23.8.1942 sarjaröntgenkuvaus.

6.9.1942 Kuvaustulosten tiedottaminen.

10.9 - 31.9.1942 Miettilän kylä sähköistettiin puoliksi.

7.10.1942 Tarkastettiin havaitut, (pienoisrtg-kuvaus.)

7.10 - 9.10.1942 Leimattiin halkotalkoo metsää ja aloitettiin talkoot ryssän puolella, 2 kuutiota/mies.

13.10.1942 Kuorma-auto Viipuriin pyykkimatkalle.

6.12.1942 Itsenäisyyspäivän kahvitarjoilu.

24.12.1942 Ruokailuparakissa vaatimaton joulujuhla.

29.12.1942 Esikuntapäällikön tarkastuskäynti auto- ja hevosmiesten tuvissa. Ilmoitusta ei tehty, tuvat siivottomat.

30.12.1942 Esikuntapäällikön puhuttelu upseerikerholla. Yksikön komendantille muistutus upseeriston edessä sisäjärjestyksestä.

31.12.1942 Ei erikoista.



Onkiniemessä Ruuneperin päivänä 2017
Ritva Paksula os. Olin

Takaisin