keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Huora on aina palkkansa ansainnut


Kuva: Anke Feuchtenberg
 

Joitakin aikoja olen kulkenut kivi kengässäni. Siitä asti, kun vasemmistolainen pornotutkija ja kansanedustaja esitti tv:ssä mielipiteen: Itsensä myyminen on ymmärrettävää, jos nainen kalleimpansa kaupalla tienaa tunnissa saman kuin siivoamalla kokonaisen päivän. Tällä vertauksella yritettiin kunniallistaa maailman vanhinta ammattia. Näin ymmärsin.

 

Samassa yhteydessä keskusteltiin siitä, pitäisikö seksin myyminen kieltää kokonaan ja vähenisikö ihmiskauppa sillä. Vai pitäisikö vain seksin ostaminen kriminalisoida ja muuttuisiko asia siitä sen kummemmaksi.

 

Jos huoran ammatti haluttaisiin tehdä samanarvoiseksi muiden ammattien kanssa, niin eikö sitä pitäisi koskea samat lait ja säädökset kuin muutakin työtä, työaikaa ja sosiaaliturvamaksuja myöden. Myös DDR:ssä Rostockin satamassa ilotytöille oli järjestetty työterveyshuolto. Jos taas kyse on yritystoiminnasta, niin yritystoiminnan säännöt pitäisi ulottaa koskemaan näitäkin yrityksiä arvonlisäveron maksamista myöden. Eikö tämä olisi paras tapa tehdä työstä laillista edellyttäen tietysti, että kyse on aikuisista ihmisistä ja vapaaehtoisuudesta.

 

Yhtä kaikki kyse on ihmiskaupasta minun mittapuullani. Vaikka en tahdo moralisoida, on sanalla negatiivinen kaiku minun korvissani. Ihmiskauppa on ihmiskauppaa ja se on vastoin minun käsitystäni ihmisarvosta.

 

Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että huora on aina palkkansa ansainnut. Ja ottaen huomioon työn laadun, hänelle pitäisi maksaa myös likaisen työn lisä.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti