Karl Marx
Sirpa Asko-Seljavaara esitti aamulla feissarissa kysymyksen: "Vamos eli Diakonissalaitoksen etsivä nuorisotyö kohtaa Helsingissä tuhansia nuoria, joita voi luonnehtia: onneton, hyödytön, kallis, ylipainoinen, hampaaton, avuton, osaton eli kukaan ei välitä. Surullista. Mitä pitää tehdä?"
Minä hänelle jo vastasin: Ajanmukaistaa sosiaaliturva sellaiseksi, että sillä elää. Lopettaa vainoaminen ja syytteleminen. Kansalaispalkka olisi hyvä ratkaisu, mutta sitä ei maksettaisi rikkaille. Sillä turvattaisiin vain minimi ilman kaikenlaista luukutusta. Sen päälle voisi ansaita tiettyyn rajaan asti perustuloa menettämättä.
Jokaiselle ihmiselle turvattu perustulo on ensimmäinen askel ajatella maailma uusiksi. Tulevaisuuden yhteiskunta ei voi rakentua jatkuvalle kasvulle ja materiaaliselle kulutukselle.
Tulevaisuuden yhteiskunnan pitää tarjota ihmisille riittävä koulutus, terveydenhuolto, vanhuspalvelut. Ja koska ihminen ei elä pelkästään leivästä, pitää olla myös kulttuuria.
Luonnonvarat ovat rajalliset, joten niiden käytöstä pitää kyetä päättämään demokraattisesti. Luonnonvaroista ja automaatiosta saatava hyöty kuuluu kaikille. Maailma kuuluu kaikille.
Tässä suurin piirtein se hahmotelma, mitä minä sosialismilla ymmärrän. Ja sosialismia ei voi ymmärtää Karl Marxia tuntematta.
Seuraava Miika Kabatan alustus on esitetty Karl Marxin Pääoman ensimmäisen kirjan uuden suomenkielisen painoksen julkaisun kunniaksi järjestetyssä Pääoma-seminaarissa 16.11.2013 Helsingissä. Sattumalta minun syntymäpäivänäni!
”Karl Marx on maailman vaikutusvaltaisin tutkija. Tätä väitettä ei Suomessa olisi viisi vuotta sitten uskaltanut esittää julkisesti kukaan. Viime viikolla kyseinen tulos kuitenkin esitettiin arvovaltaisessa brittiläisessä tiedelehdessä Nature.[1] Indianan yliopiston tutkijat päätyivät tulokseen käyttäen parhaimpia käytettävissä olevia viittausten määrää ja painoarvoa mittaavia kvantitatiivisia menetelmiä.
Viime viikolla Lontoossa järjestettiin kymmenes Historical Materialism -konferenssi. Marxilaisen teorian ja käytönnön kysymyksistä keskusteltiin neljän päivän ajan. Paikalla oli 880 maksanutta osallistujaa, joista merkittävä osa oli nuoria, alle kolmekymppisiä. (Vapaamatkustajina ilman maksua osallistuneiden määrää ei kukaan tietysti kirjannut.)
Nämä kaksi esimerkkiä tuovat esiin laajempaa intellektuaalista muutosta, joka on vahvistunut 2007-2008 alkaneen talouskriisin myötä: Marxia ei voi enää sivuuttaa. Nalle Wahlroosin ja Tuomas Enbusken kaltaisten kapitalismin puolustelijoiden halvat heitot Marxin ajattelua vastaan lähinnä tekevät niiden esittäjät naurunalaisiksi.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti