Jutta Urpilainen ja marssijärjestys

Valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen jatkoi kasvottomat -markkinavoimat -myytin vahvistamista lauantaina puhuessaan nuorille demarivaikuttajille Työväen Akatemian tilaisuudessa Kauniaisissa (sic!).

Urpilaisen mukaan euroryhmän keskustelut alkavat usein siitä, miten markkinat reagoivat.

”Tämä saa minut tuntemaan, että onko meillä oikeasti olemassa sellainen näkymätön käsi, joka tosiasiassa kuitenkin vaikutta hyvin paljon yhteiskunnallisiin päätöksiin ja käyttää merkittävää valtaa”, kyseli Urpilainen.

Että kehtaa. Hän tietää aivan yhtä hyvin kuin minäkin, että prosentti maailman ihmisistä omistaa lähes kaiken, mitä omistettavissa on. Kaikki nämä omistajat ovat ihmisiä karvoineen ja nahkoineen. Kaikilla näillä ihmisillä on kasvot ja nimi. Paljon tuntemattomampiakin roistoja on kyetty jäljittämään, ottamaan kiinni ja panemaan häkkiin.

Kysymys onkin vain halusta ja uskalluksesta. Kuka uskaltaa näiden varpaille astua.

Toinen seikka on, että päättäjät ovat niin naimisissa tämän taloudellisen vallan kanssa, että hyvin voi sanoa, ettei ruokkivaa kättä kannata purra.

Taloudellinen valta on ja pysyy, niin kauan kuin löytyy voima, joka kykenee sen kumoamaan.

Markkinavoimia ei pidä sekoittaa omistajiin, vaikka kauppaa käytäisiin valon nopeudella. Markkinat toteuttavat omistajien tahtoa. Markkinat maksimoivat voittoja omistajien taskuun. Omistajilla on taloudellinen valta, joka on kaiken vallan perusta. Vaikka markkinavoimat vaikuttaisivatkin marssin tahtiin, niin omistajat valitsevat orkesterin ja marssin.

Lisää aiheesta täällä.

Kasvoton talous

 

Minulle on kerrottu, että globaalitalousjärjestelmä on luonnonvoimainen Systeemi, joka toimii ihmisestä piittaamatta. Minä en tähän usko, sillä ilman ihmistä ei olisi mitään talousjärjestelmää. Ihmettelen tietysti, miten luonnonvoimainen, kaoottinen talous niin johdonmukaisesti voikin keskittää pääomavirrat yksiin ja samoihin käsiin.

Minulle on kerrottu myös maailmantaloudesta, joka perustuu kokonaan velkaan. Kaikki raha on velkaa, kuuluu teesi. Sopii ihmetellä, miksi ihmiset eivät sitten vain voi käydä sitä rahaa pankin seinästä lypsämässä.

Siksi, että ainoa todellinen arvonluoja on työ.

Velkarahan perustana ja vakuutena on ihmisten työ ja reaaliomaisuus. Pääomat ovat yhä edelleen ja kasvavassa määrin keskittyneinä sille eliitille, joka maailmaa hallitsee. Ja se eliitti kuittaa joka päivä, joka hetki, ihmisten työtä voittojen, korkojen ja vuokrien muodossa.

Kapitalistiseen talouteen kuuluu keinottelu. Ostetaan halvalla ja kalliilla myydään. Tämä tietysti keikuttaa meidän yhteistä venettämme. Lähimenneisyydessä on nähty monenlaista keinottelun synnyttämää kuplaa. On ollut it-kuplaa, asuntokuplaa ja nyt viimeksi on alettu hyväksi koetulla menetelmällä tyhjentää yhteiskuntia.

Finanssikapitalismissa keinottelu on saanut jättimäiset mittasuhteet, jotka lainsäätäjä on lisäksi hyväksynyt ja vahvistanut.  Mutta jälleen palataan työhön. Yhteiskunnat tyhjennetään verotuksella ja verot ja keinotteluvoitot päätyvät eliitin tileille. Systeemin rasvarit ja takuumiehet eli poliitikot saavat oman osansa.

Kaiken takana on ihminen. Ja jokaisella ihmisellä on nimi ja kasvot. Myös eliitin jäsenillä on nimet ja kasvot. Sen lisäksi eliitillä on lähes kaikki maailman varallisuus ja valta. Ihan sama missä muodossa se milloinkin on. Ja mikä pelottavinta eliitillä on aseet ja armeijat.

Syytä siihen, miksi talous ei piittaa ihmisten enemmistöstä, voisi pikemminkin hakea Systeemin pyörittäjien mielenterveydestä.