Joulu tulla jollottaa

Sanotaan, että joulu on ennen muuta lasten juhla. Miltä mahtaa tuntua niistä lapsista, jotka jo etukäteen tietävät, että paketeista ei tule kuin halpoja värityskirjoja ja palapelejä ehkä mummon kutomat villasukat, näitäkään lahjoja yhtään väheksymättä. Kun eläkkeistä leikataan ja hoito- ja palvelumaksuja korotetaan, jää vanhuksille entistä vähemmän rahaa lahjojen ostoon.

”Lapsiköyhyys kasvaa Suomessa hälyttävästi ja eriarvoistaa perheitä entistä enemmän. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on parinkymmenen vuoden aikana lähes kolminkertaistunut. Rahan niukkuus ei enää koettele ainoastaan yksinhuoltajia ja työttömiä vaan myös työssäkäyviä perheitä. Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan köyhyyden piilottelusta ja hiljaisesta hyväksymisestä.”, kertoo Yle

Köyhyystutkija Maria Ohisalo muistuttaa, että köyhyydestä puhuttaessa on kyse myös niistä mittareista, joita köyhyyden määrittämiseksi käytetään. Suomessa vähävaraiseksi lasketaan, jos perheen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia¹⁾ suomalaisten keskitulosta.

”Jos käytetään tätä mittaria, niin tietenkin aina tulee olemaan ihmisiä, joiden tulot ovat alle tuon keskitulon.”

Mutta numerot eivät välttämättä kerro kaikkea. Köyhyys ei ole vain taloudellista, vaan myös esimerkiksi psykologista ja kulttuurista. Se voi olla myös sosiaalisen pääoman puutetta.

Parhaillaan Suomessa on arviolta Suomen noin 126 000 köyhää lasta. Köyhällä lapsella on suuri mahdollisuus tulla kiusatuksi ja masentua. 1995 heitä oli 52 000.

Mitä voi köyhä lapsiperhe tehdä. Odottaa aikojen paranemista ja täystyöllisyyttäkö. Sitä ei ole näköpiirissä.

Suomessa on jo nyt maksuhäiriöisiä lähes 373 000. Ja tämä siksi, että on annettu pikavippitoiminnan eli koronkiskonnan maassamme kukoistaa jo vuosia. Tähän asiantilaan on jo EU:ssakin kiinnitetty huomiota.

Päättäjät ovat olleet sokeita tälle asialle, koska pikavippien avulla on paikattu puutteellista sosiaaliturvaa. Jopa sosiaalitoimessa on asiakkaalta kysytty luottotietoja ja jos ne ovat olleet kunnossa, on käsketty ottaa pikavippi toimeentulotukea myöntämättä.
MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen toteaa:

”Keinoja kuitenkin olisi, mikäli rahaa ja poliittista tahtoa löytyy: Suomessa olisi parannettava perhe-etuuksien tasoa, investoitava varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, parannettava työn ja perheen yhteensovittamista sekä alennettava asumiskustannuksia rakentamisen määrää lisäämällä.”

”Etuudet, kuten lapsilisä, kotihoidontuki ja asumistuki ovat erittäin tärkeitä lapsiperheille. Lapsilisän reaaliarvo on noin 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994 ja kotihoidon tuen taso on huomattavasti alhaisempi kuin 20 vuotta sitten.”

”Koulutus on yhä useammin työsaannin edellytys. Nyt hallitus kuitenkin leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa”, Iivonen sanoo.

”Noin joka viides yksinhuoltaja on köyhä ja köyhien perheiden lapsista 40 prosenttia on sanonut, että he eivät ole voineet osallistua koulun luokkaretkille”, kertoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. En tiedä mistä lähtien on ollut lupa järjestää koulussa sellaisia retkiä ja tapahtumia, joihin ei kaikilla lapsilla ole ollut mahdollisuutta osallistua.

Jos asia olisi yksinkertainen ja helppo, voitaisiin tietysti sanoa, että joulun sanoma on tärkein. Niinhän se tietysti on, mutta lapsi ei tätä ymmärrä, kun kaikilla muillakin on ihan muuta.

Tilanne on nyt toinen kuin se oli esimerkiksi suurten ikäluokkien lapsuudessa. Silloin erot eivät olleet kovin suuret. Joululoman jälkeen kehtasi aivan hyvin sanoa saaneensa lahjaksi säästöpossun, kun kellään ei ollut sen parempaa kerrottavaa.


Lapsuus eletään vain kerran. Silloin rakentuu perusta ihmisen hyvälle itsetunnolle. Jospa päättäjät edes tämän ymmärtäisivät, sillä tämän päivän lapset ovat huomispäivän päättäjiä.