Sanan valta

Kun potilaita alettiin kutsua asiakkaiksi, se ei ollut sattuma. Kun tämä tapahtui aikana, jolloin terveyskeskusmaksuja ryhdyttiin asettamaan, syy oli selvä: asiakas maksaa.

Günter Grass kertoo romaanissaan Avarammille aloille virkamiehestä, jonka tehtävänä on keksiä uusia sanoja ilmaisemaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Näin syntyi esimerkiksi sana Wende, joka tarkoitti kaikessa lyhykäisyydessään sosialismin muuttamista kapitalistiseksi järjestelmäksi lännen malliin. Sosialistisia yrityksiä tuhoamaan perustettua yksikköä kutsuttiin Treuhandiksi eli Luottamukseksi. Se yksityisti kansallisen omaisuuden.

”’Ilmastonmuutos’ (yhteen kirjoitettuna) on viimeisten 30 vuoden kuluessa lakannut olemasta tutkimuksen kannalta poliittisesti neutraali aihe. Aiheen ideologisoituminen ja politisoituminen näkyy jo käsitteessä. ”Ilmastonmuutos” implikoi keskusteluissa kattavan, yksikäsitteisesti määritellyn sääsysteemiä ohjaavan subjektin olemassaoloa.

Todellisuudessa ei ole olemassa ’ilmastonmuutosta’ tällaisena entiteettinä. Ilmasto eli sääsuhteiden kokonaisjärjestelmä muuttuu ajassa yhtäaikaa vaikuttavien prosessien ja syklien myötä vaikeasti ennustettavalla tavalla.”, kirjoittaa Kari Arvola Vastavalkean Tilannehuoneessa.

Ilmiöön on kiinnittänyt huomiota myös Yrjö Kallinen, joka kirjoitti Kuluttaja-lehdessä 19.12.1951:

”Lienee siten, että jotkut jossain aloittavat jonkin käsitteen omavaltaisen käytön tietoisesti.

He oivaltavat asian vetävän paremmin, jos sille annetaan vaikkapa sen olemuksen vastainen tunnus.

Sitten tarvitaan vain hiukan teoretisointia, hyppysellinen sananselitystä sekä sen jälkeen itsepintaista toistoa.

Eikä kulu kauan, ennen kuin suuri määrä ihmisiä on niellyt sekä sanasyötin että tarkoituskoukun.

Ehkä tunnetaan hämärästi, että sanan ja sen uuden sisällyksen välillä on jotain yhteen sovittamatonta, että yhdistelmä on hieman outo.

Mutta toisaalta tämä, kuten muukin hämäryys, saattaa olla asialle eduksikin: ihmiset mielellään näkevät hämäryydessä salattua viisautta. Jo Dostojevski lausui koetellun totuuden sanoessaan, että ’salaisuus, ihme ja auktoriteetti’ hallitsevat ihmisiä.”

Esimerkkinä käsitehämäryydestä voisi ottaa vaikka sisäisen devalvaation, joka jo käsitteenä on paradoksaalinen. Määritelmän mukaan devalvaatio tarkoittaa kotimaan valuutan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin.

Käytännössä sisäinen devalvaatio on kilpailukyvyn parantamista ja voittojen kasvattamista palkkoja ja työehtoja kiristämällä. Se on työtätekevien riiston asteen koventamista eli absoluuttista kurjistamista. Valuutan ulkoiseen arvoon sillä ei ole vaikutusta.

Sanoilla ihmisiä voidaan manipuloida myös siten, että sanan merkitys muutetaan. Toisin sanoen sana tai merkki rekuperoidaan. Esimerkiksi anarkistimerkki painettuna t-paitaan, jota myydään Prismassa, on tehty vaarattomaksi. Che Guevara -juliste menestyvän pankkiirin toimiston seinällä palvelee samaa tarkoitusta.

Näin taas blogissa Väkivallaton maanpuolustus ja sen henki:

”Nykyisin trollaus on ainakin Venäjä-myönteisissä piireissä otettu synonyymiksi Venäjän edun mukaisille kannoille. Käytännössä tämä on tarkoittanut termin tuhoutumista käyttökelvottomaksi kirjavien, jopa vastakkaisten merkityssisältöjen takia. Trolli-sanaa ei oikeastaan voi järkevästi käyttää kenestäkään.”

Varsin klassinen esimerkki sanamagiasta on sana ”syrjäytyminen”. Se ilmaantui kieleen 90-luvun laman aikoihin. Sen käytöllä tehdään yhteiskunnasta syrjäytetty ja heitteille jätetty ihminen vastuulliseksi omasta osattomuudestaan.

Jolla on sana, sillä on valta monessakin mielessä. Sananvapaus on toinen asia. Erno Paasilinnan sanoin: ”Jos ruokapala on vähän kookkaampi niin se jo tekeekin miehen hiljaiseksi.”