Lamat eivät tule, ne tehdään

Monet pistivät laman myötä kuvaannollisesti hanskat tiskiin. Kuva: Marja Järvenpää.















Sauli Niinistö piti eduskunnan päättäjäisistunnossa puheen, missä hän muistutti mieliin, miten 90-luvun lama hoidettiin vailla suurta julkisuutta.

Näin todella tapahtui ja asiat ovat edelleen selvittämättä. Nyt olisi korkea aika tehdä tämä julkinen selvitys, koska parhaillaan ollaan toistamassa 90-luvun virheitä.

Silloin valtion ulkomaiset lainat maksatettiin pk-yrittäjillä ja asuntovelallisilla. Ensin tehtiin pankkien isojako. Täysin toimintakelpoisia yrityksiä ajettiin konkurssiin ja niiden lainojen vakuutena ollut omaisuus saatettiin realisoida pankille yhdellä markalla. Seuraavaksi pankki myi omaisuuden sen täydestä arvosta. Kahden asunnon loukkuun joutuneet ihmiset jäivät ilman yhtäkään asuntoa, kun pankki irtisanoi lainansa. Ihmisten kodit siirtyivät pankkien omaisuudeksi.

Kaikkiaan näiden toimenpiteiden seurauksena maahan jäi yli 280 000 lumevelkaista. Lamavuosina 11 000 ihmistä valitsi lopullisen ratkaisun. Tarkempia tietoja asiasta saa videosta, jossa mainitaan myös asioita kylmäverisesti hoitaneiden poliitikkojen nimet.


Nyt samoja virheitä ollaan toistamassa — vain paljon laajemmassa mitassa. Eurooppalaiset yhteiskunnat velkaannuttamalla ollaan siirtämässä kaikkien veronmaksajien työn tulokset suurille rahalaitoksille.

Työttömyyden kasvun myötä entistä useampi on joutunut luopumaan asunnostaan ja jäänyt velkoineen yksin. Asiasta kerrotaan lisää dokumentissa ”Sinivalkoinen kavallus”.

Omassa vaalikampanjassaan Eero Heinäluoma vaatii kansalaisia yhteisiin toimiin vaikean tilanteen hoitamiseksi. Se ei kuitenkaan ole mahdollista yhteiskunnassa, jossa toisen onni on toisen tuho.

Kaksikymmentäviisi vuotta sitten alkaneen laman rauniot on sementoitu rikolliseen toimintaan. Lokakuussa 1993 allekirjoitettu salainen sopimus on tapahtuman ydin. Toivottavasti kaikki 90-luvun laman asiakirjat tuodaan päivänvaloon eikä samoja virheitä toisteta tämän laman hoidossa.

Radikalisoituminen uhkaa - Fatbardhe Hetemaj

"Radikalisoitumisen uhka kasvaa jatkuvasti. Jos emme tartu ongelmaan sen vaatimalla vakavuudella, joudumme myös Suomessa todistamaan väkivaltaisen ekstremismin toiminnan tulevien vuosien aikana. Meistä jokaisen on osallistuttava ja otettava vastuuta väkivaltaisen ääriajattelun vastaiseen työhön. Kyse on ennaltaehkäisystä. Vaikka tuloksia ei voida laskea, meidän on uskottava sen vaikutuksiin. Tarvitsemme kansalaisyhteiskunnan, kuntien, uskonnollisten yhteisöjen, nuorisotyön, sosiaaliviranomaisten, koulujen ja poliisin saumatonta yhteistyötä – emme vastakkainasettelua ja rajaamista omiin tontteihin. Yhteistyötä muslimiyhteisöjen kanssa täytyy lisätä jokaisella taholla. Ei riitä, että mietimme, miksi joku lähtee. Meidän täytyy miettiä, miten voimme ennaltaehkäistä lähtemisen. Näin kirjoittaa kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Fatbardhe Hetemaj.

Kävin hänen kanssaan lyhyen keskustelun feissarissa Kosovon pakolaisista, joita nyt on tulemassa Eurooppaan joukoittain. Jugoslaviasta pommittamalla itsenäistetty Kosovo vuotaa kansalaisiaan ulkomaille. Pelkästään Saksassa on tämän vuoden aikana rekisteröity 23000 kosovolaista maahanpyrkijää.

Usein liikkeelä ollaan väärennetyillä papereilla. Suosittu miesten lainaama kansalaisuus on Puolan, ja ammattiksi on otettu rakennustyöläinen tai maatyömies.

Maastalähdön kätilönä on yleensä ihmisten välitykseen erikoistunut mafiafirma. Lähdön syy on tavallisesti toimeentulon mahdottomuus tynkävaltiossa.

Hetemaj oli sitä mieltä, että viisumipakko Kosovon ja EU:n välillä pitäisi poistaa. Kun ehdotin hänelle, että saattaisi olla hedelmällisempää hänen yrittää kokoomuksen korjaussarjalla muuttaa Kosovoa kuin Suomea, hän lopetti keskustelun ja bannasi minut. Hyvin on kansanedustajaehdokas oppinut suomalaisten poliitikkojen tavoille.

Tuomas Santakallion käsitys näistä pakolaisista lähentelee omaani: ”Pakolaisista suurin osa heistä nostaa nopeasti maahantulon jälkeen työttömyyskorvausta. Perjantaisin he kuuntelevat todennäköisesti kotimaataan radikaalimpaa muslimisaarnaajaa. Parin vuoden kuluttua muutama heistä on muuttunut islamistiksi.

Heistä tulee Saksassa paljon kansallismielisempiä kuin itse kosovolaisista, ja paljon islamilaisempia kuin itse muslimeista. Kun he vihdoin palaavat Kosovoon, heitä kohdellaan muukalaisina. Tämä ärsyttää heitä, ja heidät on helppo houkutella mukaan kaikenlaisiin radikaaliliikkeisiin. Näin jugoslavialaiset pidetään kiistelemässä keskenään, ja länsimaiset suuryritykset voivat romuttaa sosiaaliturvan ja tuotantovälineet molemmissa maissa.

Hän on Kokoomuksen listalla. Kokoomuksen ehdokkaat puhuvat vain niistä asioista, joista heitä on pyydetty puhumaan. Maahanmuuttopolitiikka ei ole yksi näistä aiheista, etenkään jos se koskee samoja maahantulosääntöjä kaikille, tai kuntien lakisääteistä velvollisuutta tukea tai työllistää ensisijaisesti kuntalaisia.”

Lisää aiheesta täällä.

Pysy täällä alhaalla missä paikkasi on

Kuva: Kaija Olin-Arvola:
Tummat pilvet

Ajat ovat ankeat ja sapeleita kalistellaan. Juuri kukaan ei puhu rauhasta tai jos puhuu, käsketään mennä Venäjälle. Sanotaan, että jokaisen sukupolven kohdalle sattuu sota. Olen syntynyt sodan jälkeen, mutta sodan varjossa. Toivoisin selviäväni ilman sotaa. Minusta parasta maanpuolustusta on rakentaminen ja työ rauhan puolesta.

Luen parhaillaan Groucho Marxin omaelämänkertaa Groucho ja minä.

Siinä on Irving Berlinin ensimmäisen maailmansodan aikanaan tekemä sodanvastainen laulu. Olen pahoillani, mutta se menee näin:

Pysy täällä alhaalla missä paikkasi on

Alhaalla, alhaalla istui Piru ja puhui pojalleen

joka halusi ylös, ylös, ylös.

”Täällä on kuuma”, sanoi poika isälleen,

”haluan maan päälle pitämään hauskaa myös.”

Piru vain ravisti päätään ja sanoi pojalleen:

”Ylhäällä kuninkaat eivät välitä äideistä,

joiden täytyy jäädä kotiin suruineen.

Pysy kotona, älä lähde vaelteleen.

Vaikka täällä alhaalla kuuma onkin,

on ylhäällä vieläkin kuumempaa.

Jos joskus matkustat maan päälle, poika, usko vaan,

näet paljon ihmisiä jotka ovat barbaareja.”

Kertosäe menee näin:

”Täällä on paikkasi, tänne sä jää.

Ihmiset ylhäällä tunne ei oikeaa, väärää.

Mahtimiesten mieliksi ovat menneet sotaan mukaan.

Ja miksi, sitä ei tiedä heistä kukaan.

Minä olen Piru ja itse pahuus, sanotaan Ylhäällä.

Mutta kuninkaat maan päällä

tekevät äidit onnettomiksi

ja veljet toistensa teurastajiksi.

Maan päällä se Helvetti on, ei täällä!”

Groucho Marx, Groucho ja minä, Suom. Heikki Salojärvi, Love Kirjat, WSOY Helsinki 2009.

Voi itku näitä naamoja!

Kuva: Kaija Olin-Arvola:
Vaalitaistelua Siuntion asemalla
4.7.2015









Ei voi mitään, mutta kun minä vaalien alla ajelen maanteillä ja katson niitä naamoja, joita on ripustettu lyhtypylväisiin, liikennemerkkeihin, siltojen kaiteisiin ja pelloille paskarattaisiin, en voi tuntea mitään muuta kuin jonkinlaista sääliä ja surunsekaista myötähäpeää.

Tätäkö on politiikka?

Sitä että vaalien alla tullaan ulos turuille ja toreille telttoihin, jotka ihmiset kiertävät kaukaa. Eikö politiikan pitäisi näkyä myös vaalien välillä? Eikö poliitikkojen pitäisi olla halukkaita keskustelemaan äänestäjien kanssa muulloinkin kuin vaalien alla? Eikö politiikan pitäisi olla luonteva ja olennainen osa ihmisten elämää?

Mutta ei. Seuraavan kerran me kuulemme valituista, kun he ovat menneet naimisiin tai eronneet, sairastuneet syöpään tai masennukseen. Ketä nyt politiikka kiinnostaisi.

Nämä vaalien alla tapahtuvat spektaakkelit rikastuttavat vain mainostoimistoja ja mediaa. Kampanjat ovat luontoa turmelevaa ja liikenteen vaarantavaa pelleilyä.

Omasta kokemuksestani tiedän, miten haluttomia valitut ovat keskustelemaan äänestäjien eli kansalaisten kanssa. Puoluejuntat toimivat omissa ympyröissään ja päättävät asioista iltalypsyillä, joista kansalle ei saateta minkäänlaista tietoa.

Tähän pitäisi saada muutos.

Älkää astuko miinaan

Kuva: Kaija Olin-Arvola:
Romut joutavat roskikseen.











Kyllä nämä nykyiset kansanedustajat ovat jo näyttönsä antaneet. On leikattu ja kuristettu ja lisää kiristetään ja uhkaillaan. Rahaa on, mutta sitä ei käytetä siihen, mitä varten se on tarkoitettu: Ihmisten elämiseen.

Ei kiitos.

Siinä ei kissavideot auta, kun maa on melkein sodan partaalla, vanhuksilta viety leipä suusta, lapset ja nuoret syrjäytetty, tuloeroja kasvatettu ja työttömyys on, mitä on.

Nyt pitää panna koko eduskunta uusiksi. Äänestetään sinne sellaiset ihmiset, jotka eivät ole korruptoituneita kehäraakkeja.

Äänestetään sellaiset ihmiset, jotka tuntevat elämän ja sen kaikki puolet.

On korkea aika romuttaa puoluediktatuuri ja se lähtee siitä, että ei äänestä ketään ”ääniharavaa” viralliselta junttalistalta. Ei myöskään ketään sellaista, johon puoluejuntta mainosbudjettinsa upottaa.

Hullu on joka näitä äänestää, jotka tämän ovat saaneet aikaan. Ja kaiken muun lisäksi kehtaavat vielä pelotella ihmisiä. Hävetkööt.

Nyt on tilaisuus vaikuttaa. Äänestäkää!

Kenelle valtapuolueiden ehdokkaat puhuvat?

Kuva: Kaija Olin-Arvola: Sadonkorjuun aika
















Nämä ovat olleet ihmeellisimmät vaalit sitten minun miesmuistini. Kaikki ehdokkaat huutaen esittelevät leikkauslistojaan ja suorastaan kilpailevat sillä, kuka köyhää kovimmin kurittaisi.

Tai sitten puhutaan läheisesti itseä koskevasta asiasta: Vaaditaan esimerkiksi lisää kulttuuria ja taidetta ikään kuin ei ymmärrettäisi, että harjoittaakseen tieteitä ja taiteita, ihmisen pitää syödä, juoda, pukeutua ja asua. Lisääntyä pitäisi myös. Elämän tarkoitus on elämä.

Minusta hyvä ratkaisu tähän ongelmaan olisi kansalaispalkka, koska robotit koko ajan lisääntyvässä määrin syrjäyttävät ihmisen. Kansalaispalkalla voisi jokainen luoda ja taiteilla sydämensä kyllyydestä ja myydä luomuksiaan vapailla markkinoilla.

Rahat tähän otettaisiin sieltä, missä on progressiivisella verotuksella. Osa ratkaisua olisi minimitulo ja tulokatto.

Luonto ja ympäristö kiittäisivät ja jotain jäisi tulevillekin sukupolville. Aamen.

Nämä ovat asioita, joista ehdokkaiden pitäisi puhua. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että valtapuolueet yrittävät enemmän vakuuttaa niitä kuuluisia markkinavoimia kuin äänestäjiä ja suomalaisia ihmisiä. Puheet on suunnattu EKP:lle, IMF>:lle, USA:lle ja luottoluokittajille.

Kansalaisia varten on Ylen Vaaligalleria ja vaalikoneet. Arpokoot tyhmät sieltä edustajansa, ei niillä vaaleilla kuitenkaan mitään muuteta, koska 80 % päätöksistä tulee Brysselistä vain leimattavaksi Suomeen.

FB:ssä Kristine von Denffer osallistui aiheesta käytyyn keskusteluun: ”Kestävyysvaje on suurelta osin kusetusta. Suomen pankki istuu rahakirstun päällä, josta voisi hyvin ammentaa! Jos vuoden 2013 verokertymä valtiolle oli 98 miljardia ja valtion budjetti n. 60 miljardia, niin minnekä muualle ne n. 38 miljardia on lykätty kuin 'sukanvarteen' Suomen pankissa? Sivistäkää minua!”

Perussuomalaiset Karjalaa palauttamassa?

Feissari-kaverini Ilkka Vainio päivitti tänään statuksensa:

"Prisman maailmanparannuspenkillä kuulin aamutuimaan, että perussuomalaisten korkealta taholta oli yhdelle mukana olleelle vakuutettu Aurassa, että Karjala takaisin on puolueen tavoite. Tänään oli Loimaan torilla Perussuomalaisten kaksikin telttaa ja paikalla kansanedustaja R. Elomaa ja kansanedustajaehdokkaat K. Tarke ja I. Haalisto. Kaikki olivat samaa mieltä: Karjala takaisin on heidän puoleensa tavoite, vaikkei sitä olekaan kirjattu mihinkään heidän puolueensa ohjelmaan. Kenttäväki oli selvästi varauksellisempi. Suoraan sanottiin, että tässä vaiheessa ei pidä ärsyttää naapuria tarpeettomalla uholla Karjalasta. Muu toriväki, joka on aina hyvin ajan hermolla , oli tiukasti sitä mieltä, että tarpeeton kooheltaminen Karjala-kysymyksellä ei ole suomalaisten edun mukaista, vaan se saattaa olla jopa vahingollista."

Minusta tämä on järkyttävää puhetta.

Meillä pidetään kovaa melua siitä, että venäläiset olisivat muka Punaisella torilla huutaneet ja pyytäneet Putinia palauttamaan Puolan ja Suomen.

Yhtään äänitystä en ole aiheesta kuullut.

Kyllä tässä on ihan tarpeeksi vaikeaa ilman sotaakin.

Rauha on ihmiskunnan ainoa vaihtoehto.