Kirjoittajana 10-v ruotsalaispoika:
”Lehmä on kotieläin. Mutta on niitä talojen ulkopuolellakin. Ne asuvat usein maalla mutta tulevat kaupunkiin kuolemaan, mutta siitä ne eivät päätä itse.
Lehmällä on seitsemän
sivua, yläpuoli, alapuoli, ylempi puoli, alempi puoli, oikea puoli, vasen puoli
ja sisin puoli. Ylemmällä puolella on pää, se on siksi, jotta sarvet voivat
kiinnittyä
siihen. Sarvet ovat sarvesta ja ne ovat vain koristuksena. Niitä ei voi liikuttaa, mutta korvia voi. Ne ovat sarvien sivuilla.
Lehmällä on kaksi reikää pään edessä, niitä kutsutaan lehmän silmiksi. Lehmän suuta kutsutaan turvaksi sen takia, jotta ne voivat sanoa muu...
Alemmalla puolella on häntä, sitä käytetään kärpästen hätistämiseen, jotta ne eivät kulkeudu maitoon ja huku.
Yläpuolella, oikealla puolella ja vasemmalla puolella, on vain tukkaa. Sitä kutsutaan lehmän tukaksi, ja se on aina samanvärinen kuin lehmäkin. Lehmän väri on kirjava.
Alin puoli on tärkein, koska siellä heiluvat maidot. Kun meijeristi avaa kraanan, maito juoksee ulos. Kun maitoa heilutetaan, siitä tulee hapanta, mutta miten se tapahtuu, en ole vielä oppinut.
Lehmällä on neljä jalkaa, niitä kutsutaan sorkkaraudoiksi ja niitä voi käyttää myös naulojen vetämiseen.
Lehmä ei syö hyvin paljon, mutta kun se syö paljon, silloin se syö aina kaksi kertaa päivässä. Lihavat lehmät antavat maitoa, mutta kun lehmällä on vatsa kipeä, se antaa juustoa.
Juustossa on reikiä, mutta miten ne tekevät juustoon reikiä, sitä minä en vielä ole oppinut. Lehmällä on hyvä hajuaisti, voimme haistaa lehmät kaukaa.
Lehmän lapsia kutsutaan vasikoiksi. Vasikoiden isä on sonni, kuten myös lehmän mies. Sonni ei anna maitoa, joten sen takia se ei ole nisäkäs.
Niitä jotka hakevat lehmät kun ne tulevat vanhoiksi, kutsutaan lehmänvangitsijoiksi. Ne istuvat usein auton edessä. Niin lehmät lahdataan, maito laitetaan tetroihin ja me ostamme maidon kaupasta.
Lehmän neljä jalkaa lähetetään puusepälle, sitä kutsutaan uusiokäytöksi.
Kuten huomaatte, lehmä on erittäin hyödyllinen eläin ja tämän vuoksi minä pidän lehmistä valtavasti.
Opettajan kommentti: en ole koskaan lukenut vastaavaa!”
siihen. Sarvet ovat sarvesta ja ne ovat vain koristuksena. Niitä ei voi liikuttaa, mutta korvia voi. Ne ovat sarvien sivuilla.
Lehmällä on kaksi reikää pään edessä, niitä kutsutaan lehmän silmiksi. Lehmän suuta kutsutaan turvaksi sen takia, jotta ne voivat sanoa muu...
Alemmalla puolella on häntä, sitä käytetään kärpästen hätistämiseen, jotta ne eivät kulkeudu maitoon ja huku.
Yläpuolella, oikealla puolella ja vasemmalla puolella, on vain tukkaa. Sitä kutsutaan lehmän tukaksi, ja se on aina samanvärinen kuin lehmäkin. Lehmän väri on kirjava.
Alin puoli on tärkein, koska siellä heiluvat maidot. Kun meijeristi avaa kraanan, maito juoksee ulos. Kun maitoa heilutetaan, siitä tulee hapanta, mutta miten se tapahtuu, en ole vielä oppinut.
Lehmällä on neljä jalkaa, niitä kutsutaan sorkkaraudoiksi ja niitä voi käyttää myös naulojen vetämiseen.
Lehmä ei syö hyvin paljon, mutta kun se syö paljon, silloin se syö aina kaksi kertaa päivässä. Lihavat lehmät antavat maitoa, mutta kun lehmällä on vatsa kipeä, se antaa juustoa.
Juustossa on reikiä, mutta miten ne tekevät juustoon reikiä, sitä minä en vielä ole oppinut. Lehmällä on hyvä hajuaisti, voimme haistaa lehmät kaukaa.
Lehmän lapsia kutsutaan vasikoiksi. Vasikoiden isä on sonni, kuten myös lehmän mies. Sonni ei anna maitoa, joten sen takia se ei ole nisäkäs.
Niitä jotka hakevat lehmät kun ne tulevat vanhoiksi, kutsutaan lehmänvangitsijoiksi. Ne istuvat usein auton edessä. Niin lehmät lahdataan, maito laitetaan tetroihin ja me ostamme maidon kaupasta.
Lehmän neljä jalkaa lähetetään puusepälle, sitä kutsutaan uusiokäytöksi.
Kuten huomaatte, lehmä on erittäin hyödyllinen eläin ja tämän vuoksi minä pidän lehmistä valtavasti.
Opettajan kommentti: en ole koskaan lukenut vastaavaa!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti