Alkujaan roomalaisesta mytologiasta lähtenyt jumala Janus on antanut nimensä monissa kielissä tammikuulle. Janus on alkujen, loppujen ja muutosten jumala. Hän on myös ovien ja porttien jumaluus, jota palvottiin monissa tärkeissä ihmisen elämän aluissa: kylvötöissä, sadonkorjuussa, häissä ja syntymässä.
Janus on pitänyt yllä tasapainoa niin sodassa kuin rauhassa. Kaksikasvoisen jumalan kasvoista toinen katsoo menneisyyteen, toinen tulevaisuuteen.
Kaksinaamaisuudesta on nykyisin tullut ihmisten tärkeä ominaisuus. Yhteen suuntaan olla yhtä ja toiseen toista. Kaikkia yritetään miellyttää, vaikka tiedetään, ettei se koskaan onnistu.
Kaksinaamainen ihminen paljastuu ennemmin tai myöhemmin juuri siitä syystä, että kumartaessaan toiselle, hän tulee pyllistäneeksi toiselle.
Kaksinaamainen poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja paljastuvat vielä nopeammin. Julkisuus, joka etsimällä etsii sensaatioita, repii sädekehän nopeasti kappaleiksi.
Vain medialle itselleen kaksinaamaisuus onnistuu, koska jatkuvassa vyörytyksessä ihmiset eivät välttämättä huomaa, että heille syötetään usein täysin vastakkaisia käsityksiä totuutena. Ihmisen muisti on lyhyt ja vallankin poliittinen muisti. Tähän perustavat niin media, mainos- ja puoluetoimistot kuin erilaiset stailistit ja brändärit, joiden jumalaksi Janus tänä päivänä parhaiten sopisikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti