sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Hei me nauretaan!


Kuva: Kaija Olin-Arvola


Tv:n huumoriosastolla on tapahtunut sukupolven vaihdos. Ilmeisesti alueen ovat miehittäneet kokoomusnuoret, joiden illanviettoja ohjelmat nykyisin muistuttavat. Tekijöillä näyttää olevan paljon hauskempaa kuin katsojilla.


Varsin suosittuja naurunaiheita tuntuvat olevan sairaat, yhteiskunnan syrjäyttämät vähäosaiset, maahanmuuttajat huonon suomen kielensä kanssa, huonokuntoiset vanhukset ja köyhät tietysti.


Pellet eivät ole ilmeisesti tajunneet edes kahta tärkeintä komiikan lainalaisuutta. Todellinen koomisuus syntyy ylhäisen alentamisesta ja alhaisen ylentämisestä. Äkkinäiset käänteet ja yllätykset synnyttävät naurun.


Koulukiusaamiseen verrattavaa irvailua on itseä pienempiin kohdistuva pilkka, jota huumoriksi erheellisesti nykyisin luullaan.


Suomalaisten huumorintajusta aikoinaan totesi Neil Hardwick jotenkin tähän tapaan: Suomalaisia naurattavat eniten kännissä housut kintussa piereskelevä ja kiroileva pappi ja poliisi. Pieru, kakka, pissa ja naiminen ovat nyt hauskinta mitä kuvitella saattaa.


Poliittista satiiria ei enää ole, vaikka ohjelmien tekijät kuvittelevatkin, että naurua riittää, kun sanoo Väyrynen tai demari.
 
 
Tälle minä nauran: Pääministeri Jyrki Katainen vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki. Kataisen ohittaessa potilasta tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!
Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.
Katainen pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?
Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti