Minun väitteeni on, että ihmisten tyhmistäminen on tietoista
ja ohjelmallista tässä maassa ja koko läntisessä maailmassa. Tästä seuraa myös
maailmanlaajuinen raaistaminen ja raaistuminen.
Tämän maailman tärkein arvo on raha. Tärkein ominaisuus
ahneus. Mainokset parasta taidetta.Pissa, kakka ja alapäähuumori kukoistavat. Kulttuuri ja taide ovat muuttaneet vessaan ja bordelleihin. Niiden arvostamisesta on tehty arveluttavaa.
Yhtenä esimerkkinä barbariasta on kirjojen hävittäminen. Kun
asuntoa stailataan, ensimmäisenä ulos lentää kirjahylly. Piittaamattomuus
vietiin huippuunsa ohjelmassa Ruotsin kaamein kämppä, missä kirjojen etumukset
maalattiin eri väreillä ja lukukelvottomilla kirjoilla koristeltiin hylly.
Tällaisen huomion tein joulun alla matkalla Berliiniin:
Ennen julkisissa kulkuvälineissä lähes kaikki lukivat, nyt räplätään kännykkää.
Sama juttu Pietarissa.
Näin on sanonut Joseph Brodsky: ”Koska ei ole olemassa
lakeja, jotka voisivat suojata meitä itseltämme, mikään rikoslaki ei pysty
estämään kirjallisuuteen kohdistuvaa todellista rikosta; vaikka voimmekin
tuomita kirjallisuuden konkreettisen tukahduttamisen – kirjailijoiden vainoamisen,
sensuuritoimenpiteet, kirjanpolttajaiset – olemme voimattomia, kun tapahtuu
pahin loukkaus: kirjojen laiminlyönti, niiden lukematta jättäminen. Sitä
rikosta ihminen maksaa koko elämällään; jos rikoksentekijänä on kansakunta, se
maksaa historiallaan.” (Suomentanut Kalevi Nyytäjä)” (Lainaus Matti Suurpään
kirjasta Kuljin missä kuljin, Otava 2008)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti