Kauas punaiset ilmapallot karkaavat.Kansanedustaja Anna Kontula kirjoittaa blogissaan 30.4.2013: ”Vasemmisto näkee mielellään itsensä sorrettujen esitaistelijana, joka horjumatta suojelee lapsia, sairaita ja vanhuksia porvarien julmilta juonilta…
Roolijakoon liittyy kuitenkin myös ongelmia. Ensinnäkin, ilmoittautuminen köyhien ja kipeiden edustajaksi ei osoita kovin hyvää pelisilmää. Ihmiset eivät halua nähdä itseään luusereina, suostua uhrin rooliin ihan vaan että joku saisi heidät pelastaa. Jos et miellä itseäsi heikoksi, miksi äänestäisit heikkojen puolustajia, kun muut puolueet tarjoavat myönteisiä samastumiskohteita?
Toinen ja mielestäni vakavampi ongelma liittyy siihen, että ymmärrys punaviittaisista teräsmiehistä (ja –naisista) ei ole ihan rehellinen. Supersankareita ei nimittäin ole olemassa. On vain meitä ihan tavallisia ihmisiä, jokaisella oma kryptoniittinsa, jonka kanssa joutuu ponnistelemaan.”
Ilmeisesti politiikka on Anna Kontulalle ja hänen kaltaisilleen pelkkää peliä. Sen on kyllä huomannut ilman tätä tunnustustakin. Kevyesti hän vetää yhtäläisyysmerkit luuserin ja heikkojen välille. Tästä omasta olkiukosta on hyvä ottaa virikettä sen polttamiseen.
Keskiluokalla on kyllä puolustajia, mutta vasemmiston tehtävä on puolustaa myös niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Eikä tämä politiikka suinkaan tee kenestäkään luuseria. Tämä seikka itse asiassa tekee vasemmistosta vasemmiston. Eikä tämä tosiasia katoa minnekään, vaikka kuinka etsittäisiin kivoja samaistumiskohteita paremmista piireistä.
Ymmärrän kyllä, että on hauskempaa käydä herrojen kanssa marjassa niin kuin ennen oli tapana sanoa, mutta se ei riitä. Supersankari viittaus on naurettava. Tietenkään supersankareita ei ole vasemmistossa, koska vasemmisto on liike. Yksilönpalvontaa haikailevat vain stalinistit.
Totta on tietysti se, että yhdessä ollaan vahvoja. Mutta yhteisyys on varsin heikolla pohjalla, jos liikkeeseen hyväksytään vain da-da-ihmiset, selkääntaputtajat ja samanmieliset.
Aito keskustelu syntyy erilaisista mielipiteistä. Liikkeessä niitä on väistämättä, koska liikkeessä on monenlaisia intressiryhmiä ja erilaisia ihmisiä.
Kun viimeksi keskustelin Anna Kontulan kanssa, aiheena olivat rikkaille maksettavat lapsilisät. Koska olin sitä mieltä, että rikkaat eivät niitä tarvitse, Anna sulki minut pois feissaristaan ja väitti minua jämähtäneeksi. Tähän keskusteluun viitaten totean vain, että valtio säästäisi 1100 miljoonaa euroa, jos lapsilisät maksettaisiin vain köyhille. Siinä olisi pitkä sentti jaettavaksi niille, jotka sitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Asia ilmenee Ylen teettämästä kyselystä kehysriihelle.
Mutta tästäkin huolimatta Hyvää Vappua!
P.S. Olisin tietysti voinut keskustella Anna Kontulan blogissakin muuten, mutta hän ei julkaise minun kommenttejani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti